Liha ja ruoka 5/2024  Teksti: Ilona Torvinen   Kuvat: Shutterstock

Suomessa metsästetään 60:tä eri riistalajia ja vuonna 2023 riistasaaliiksi saatiin Luonnonvarakeskuksen mukaan 7 miljoonaa kiloa luullista lihaa. Mitä riistalajeja Suomessa metsästetään eniten ja miten usein riistaa päätyy suomalaisen lautaselle?

Metsästyksen asema kunnioitettuna vapaa-ajan toimintana on säilynyt Suomessa läpi vuosisatojen. Erätaloudella eli metsästyksellä ja kalastuksella on historiallisesti ollut suuri merkitys Suomen asuttamisessa. Nykyään metsästystoimintaa harjoitetaan harrastusmielessä elinkeinon sijaan, mutta metsästyksen suosio ei ole vähentynyt. Vuosittain noin 300 000 ihmistä saa metsästyskortin, joka on väkilukuun suhteutettuna korkea luku Euroopassa.

Metsästystoimintaan liittyy vahvasti vapaaehtoistyö yhteiskunnan hyväksi. Suomessa on 279 riistanhoitoyhdistystä, joiden toiminta edistää kestävää riistataloutta toiminta-alueella. Riistanhoitoyhdistykset suorittavat muun muassa riistanlaskentoja ja tarjoavat viranomaisille suurriistavirka-apua tarvittaessa. Metsästäjien antamien tietojen mukaan näin saadaan myös seurattua riistakantojen kokoa; esimerkiksi hirvikannan tilaa seurataan aktiivisesti muun muassa metsästäjien täyttämien hirvihavaintokorttien avulla.

Valkoposkihanhi ja merimetso uusiksi riistalajeiksi?

Suomessa metsästetään 60:tä eri riistalajia, joista 26 on lintuja. Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2023 riistasaaliiksi saatiin 7 miljoonaa kiloa luullista lihaa, josta pelkästään hirvenlihan osuus oli yli puolet. Kaikkien hirvieläinten osuus metsästetystä lihasta oli melkein 90 %. Merkittävän osuuden muodostivat myös jänikset sekä erilaiset riistalinnut. Määrällisesti eniten vuonna 2023 saaliiksi saatiin sepelkyyhkyjä, joita tilastoitiin pyydetyksi 242 000 yksilöä.

Yksilömääriä tarkasteltaessa Suomessa metsästetäänkin eniten eri lintuja. Linturiistalajien määrää kasvattaisi entisestään Maa- ja Metsätalousministeriön valmistelema valkoposkihanhen ja merimetson siirtäminen riistalajeiksi. Kummatkin lajit ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja, mutta ovat elinvoimaisia lajeja, joiden määrä on kasvanut viime vuosina. Erityisesti valkoposkihanhen aiheuttamat vahingot ovat suuria keväisin.

Riistaa syö vain viidesosa väestöstä

Suomen riistakeskuksen tekemän kyselyn mukaan riista kuuluu vain viidesosalla ruokavalioon, vaikka suomalaiset ovat aktiivista metsästyskansaa. Tästä huolimatta suomalaisten asenteet riistaa kohtaan ovat positiivisia; 93 prosenttia kyselyyn vastanneista haluaisi korvata osan syödystä lihasta riistanlihalla. Riistanlihan imago on hyvä, ja kuluttajat arvostavat erityisesti sen puhtautta ja suomalaista alkuperää.

Riistan syönti on jakautunut epätasaisesti väestössä; riistaa syövät kuluttavat muuta lihaa vain satunnaisesti, kerrotaan Jahtimedian Aleksi Lumpeen juttusarjassa. Kiinnostus riistaa kohtaan on suuri, mutta saatavuus ja hinta ovat monella esteenä säännölliselle riistansyönnille.

Riistan kysyntään vastaaminen – ja hintojen aleneminen – vaatisi riistakantojen kasvatusta, jotta markkinoille saataisi määrällisesti enemmän riistaa. Riista tulisi saada myös kauppoihin kuluttajien saataville. Riistasta tekee houkuttelevan myös se, että se on kuluttajien mielestä eettisempi vaihtoehto tuotantolaitoksessa kasvaneen eläimen lihalle. Riista on myös tuotantolihaa ympäristöystävällisempi vaihtoehto monella mittarilla. WWF:n mukaan lihantuotannossa kuormittavaa ympäristölle on tuotantoeläinten ravinnon kasvatus. Riistakantojen kasvatus ei kuitenkaan ole ongelmaton vaihtoehto: se voisi lisätä riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja ja vaikuttaa ratkaisevasti ekosysteemien tasapainoon, jota Suomessa tarkasti säädellään metsästysmäärillä.

Faktaa riistasta

Riistanlihalla on monia hyviä ominaisuuksia. Siinä rasva kasaantuu usein suurten lihasten ulkopuolelle tai mahaan, jolloin rasva on helppo poistaa lihaa leikatessa. Tästä syystä riistanliha on rasvattomampaa ja kestää esimerkiksi paremmin pitkän pakastamisen.

Vähärasvaisuus vaikuttaa myös riistanlihan energiasisältöön eli se on yleensä kevyempää kuin tuotantoeläinten liha. Riistanlihan rasvahappokoostumus on usein ihmiselle terveellinen, riippuen tietenkin eläinten käyttämästä ravinnosta. Esimerkiksi hirven ulkopaistissa lihan suurin osa rasvahapoista on tyydyttymätöntä rasvaa ja lisäksi se sisältää runsaasti omega-3 rasvahappoja. Riistanliha sisältää proteiinia 21−22 %, mikä vastaa tuotantoeläinten lihan proteiinipitoisuuksia. Rautaa riistanlihassa on yleensä enemmän kuin tuotantoeläinten lihassa.