Liha ja ruoka 1/2026  Haastattelun teki: Niina Jormanainen  Kuvat: Atria

Liha ja ruoka -lehden uusi Ruokavaikuttaja-sarja esittelee ihmisiä, joilla on vaikutusvaltaa ruokaketjuun tai yleiseen mielipiteeseen. Ensimmäisessä osassa puheenvuoron saa Suomen suurimman lihayrityksen toimitusjohtaja Kai Gyllström, joka näkee itsensä sillanrakentajana suomalaisessa ruokakeskustelussa.

1. Esittele itsesi muutamalla sanalla.
Hyvän ruuan ystävä, perheenisä, kansainvälinen, avoin ja innostava johtaja, kehittäjä, yhdessä tekevä ja Atrian toimitusjohtaja.

2. Millaisena ruokavaikuttajana näet itsesi – ja millaista vastuuta Atrian toimitusjohtajan rooli tuo vaikuttamiseen?
Näen itseni ennen kaikkea sillanrakentajana ruokakeskustelussa: kuuntelen kuluttajia ja kaikkia sidosryhmiämme ja tuon keskusteluun faktaa, tekoja ja malttia. Atria on Pohjois-Euroopan johtavia ruokataloja, ja teemme ruokaa suurelle joukolle Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa – siksi toimitusjohtajan äänellä on painoarvoa ja vastuuta. Kuluttajille on turvattava aito valinnanvapaus: haluamme, että jokainen voi valita maistuvaa ja terveellistä ruokaa omien arvojensa ja elämäntilanteensa mukaan. Samalla vaikutamme teoilla – kehitämme tuotteita ravitsemuksen ehdoilla ja pienennämme koko ketjun ympäristöjalanjälkeä määrätietoisesti. Strategiamme ydin on voittaa Pohjois-Euroopassa tekemällä hyvää ruokaa entistä vastuullisemmin ja läpinäkyvämmin.

3. Miten suuri toimija voi vaikuttaa koko ketjun suuntaan?
Atria on Suomen suurin lihayritys, ja juuri kokomme ansiosta meillä on mahdollisuus vaikuttaa koko ruokaketjun suuntaan. Teemme sen ennen kaikkea osallistumalla aktiivisesti keskusteluihin, joissa ruuantuotannon tulevaisuutta määritellään. Haluamme tuoda samaan pöytään kuluttajien odotukset, tuottajien näkemykset ja oman ajantasaisen ymmärryksemme koko ketjun toiminnasta.
Teemme tiivistä yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa joka päivä – alkutuotannosta asiakkaisiin ja päätöksentekijöihin. Meille tarjoutuu usein mahdollisuuksia tuoda kokemuksemme ja tietomme yhteiseen keskusteluun, ja näissä tilanteissa meidän täytyy olla aktiivisia ja aloitteellisia. Kun iso toimija käyttää ääntään fiksusti ja faktapohjaisesti, sillä on voima ohjata koko alaa kohti kestävämpiä, läpinäkyvämpiä ja kuluttajaa palvelevia ratkaisuja.

Suomen suurimman lihatalon toimitusjohtaja Kai Gyllström on valmis käyttämään ääntänsä ruokarauhan, suvaitsevaisuuden ja valinnanvapauden puolesta – myös silloin, kun se ei ole helpoin tai suosituin näkökulma.

4. Miten ruokakeskusteluun saisi enemmän tunnetta ja iloa? Nyt järki ja tieto dominoi.
Ruoka on ennen kaikkea paremman mielen asia, ja siksi myös ruokakeskustelussa saisi olla enemmän iloa, makumuistoja ja tunnetta. Puhutaan siis rohkeammin itse ruoasta – sen mausta, hetkistä ja merkityksestä arjessa. Samalla tarvitsemme keskusteluun edelleen myös järkeä ja tietoa, jotta puhe pysyy faktoissa.

Tärkeää on kuitenkin, että keskustelua käydään suvaitsevaisesti ja toisia kunnioittaen. Meillä jokaisella on oikeus valita maistuva ja terveellinen ruoka omien arvojen ja elämäntilanteen mukaan. Kun muistamme tämän, ruokakeskustelu pystyy olemaan yhtä aikaa sekä asiantuntevaa että innostavaa. Silloin voidaan palata siihen, mistä ruuassa pohjimmiltaan on kyse: hyvän olon jakamiseen.

5. Millainen rooli lihalla on mielestäsi suomalaisessa ruokavaliossa kymmenen vuoden kuluttua?
Uskon, että lihan rooli suomalaisessa ruokavaliossa säilyy vahvana myös kymmenen vuoden kuluttua. Kokonaiskulutus pysynee pitkälti nykyisellä tasolla, vaikka sen rakenne muuttuu. Punaisen lihan kulutus voi hieman vähentyä, mutta samalla siipikarjan lihan kysyntä jatkaa kasvuaan, sillä kuluttajat etsivät kevyempiä ja monipuolisia proteiinivaihtoehtoja.

Liha tulee siis edelleen olemaan vahva osa suomalaista ruokakulttuuria. Tulevaisuuden ruokavaliossa tärkeintä on tasapaino, ja meidän tehtävämme on vastata tähän muutokseen kehittämällä valikoimaa niin, että kuluttajien on helppo tehdä sekä maukkaita että heidän tarpeitaan vastaavia valintoja.

6. Mitkä lihakeskusteluun liittyvät väitteet tai oletukset kaipaisivat mielestäsi oikaisua?
Lihakeskustelussa elää sitkeitä oletuksia, jotka kaipaavat faktoihin pohjautuvaa oikaisua. Ensinnäkin suomalaisen lihan maku ja laatu ansaitsevat tulla näkyväksi: Atrian suomalainen naudanliha on voittanut useana vuonna peräkkäin World Steak Challenge -kilpailun, eli puhumme tutkitusti maailman parhaasta pihvilihasta. Laatu ei siis ole mielikuvaa, vaan mitattua todellisuutta.

Toiseksi on tärkeää oikaista käsitys, että kotimainen lihantuotanto olisi ympäristön näkökulmasta yhtä kuormittavaa kuin kansainvälinen keskiarvo. Suomalaisen lihan hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin tuontilihan, ja tuotannon ympäristövaikutukset ovat monella mittarilla kansainvälistä keskitasoa alemmat. Tätä ei valitettavasti huomioitu viime vuoden ravitsemussuosituksissa, vaan niiden taustalla käytettiin globaaleja arvioita, jotka eivät vastaa Suomen oloja.

Kolmanneksi myös lihan ravitsemukselliset hyödyt ovat usein aliarvostettuja. Kotimainen liha on hyvälaatuinen proteiinin ja monien välttämättömien ravintoaineiden lähde – maine on paikoin huonompi kuin faktat.

Kun keskustelua käydään ajantasaisen tiedon ja todellisten erojen pohjalta, voimme muodostaa reilumman ja realistisemman kuvan suomalaisen lihan roolista – niin ympäristön, terveyden kuin maun näkökulmasta.

Ruoka on minulle paljon enemmän kuin syömistä. Se on yhdessäoloa, keskusteluja ja kiireettömiä hetkiä perheen ja ystävien kanssa. Hyvä ruoka tuo parempaa mieltä – se kokoaa ihmiset saman pöydän ääreen, ja juuri siinä piilee sen todellinen merkitys minulle.

7. Mihin elintarvikealan asiaan olet viimeksi vaikuttanut?
Olen saanut olla mukana monissa elintarvikealan hankkeissa ja keskusteluissa, mutta yksi viime vuosien merkityksellisimmistä asioista oli elintarvikeviennin edistäminen. Yhdessä Atrian tiimin, ministeriön ja tasavallan presidentin kanssa pääsimme vaikuttamaan siihen, että kananlihan vienti Kiinaan saatiin viime vuonna käynnistettyä.

Se oli merkittävä askel sekä suomalaiselle ruokaviennille että kotimaiselle alkutuotannolle – ja henkilökohtaisesti minulle tärkeä asia. On etuoikeus päästä vaikuttamaan näin suoraan koko alan vientimahdollisuuksiin ja rakentamaan suomalaiselle ruoalle uusia markkinoita. Se vahvisti entisestään uskoani siihen, että kun teemme yhteistyötä yli organisaatio- ja maarajojen, voimme saada aikaan todella isoja asioita.

8. Minkä asian puolesta olet valmis käyttämään ääntäsi silloinkin, kun se ei ole helppoa tai suosittua?
Olen valmis käyttämään ääntäni ruokarauhan, suvaitsevaisuuden ja valinnanvapauden puolesta – myös silloin, kun se ei ole helpointa tai suosituin näkökulma. Uskon, että ruokakeskustelun pitää rakentaa siltoja, ei muureja. Jokaisella on oikeus syödä hyvin ja tehdä omiin arvoihin ja elämäntilanteeseen sopivia valintoja ilman vastakkainasettelua.

Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös asia, josta puhun mielelläni ääneen: eläinten hyvinvointi. Suomessa ja laajemmin Pohjoismaissa eläinten hyvinvointi on jo lainsäädännön tasolla vahvasti huomioitu, ja käytännön tasolla se on meidän tuottajillemme ensiarvoisen tärkeää joka päivä. Hyvinvoiva eläin on myös laadukkaan ja vastuullisen ruoantuotannon perusta.

Jos haluamme kehittyä ruokamaana, tarvitsemme enemmän ymmärrystä, kunnioitusta ja tilaa erilaisille ruokaratkaisuille. Tätä periaatetta olen valmis puolustamaan silloinkin, kun keskustelu käy kuumana.

Yksi viime vuosien merkityksellisimmistä asioista oli elin- tarvikeviennin edistäminen. Yhdessä Atrian tiimin, ministeriön ja tasavallan presidentin kanssa pääsimme vaikuttamaan siihen, että kananlihan vienti Kiinaan saatiin viime vuonna käynnistettyä.

9. Millainen merkitys ruoalla on sinulle henkilökohtaisesti, työn ulkopuolella?
Ruoalla on minulle valtavan suuri merkitys myös työn ulkopuolella. Olen intohimoinen kotikokki, ja meillä kotona perheen ruokahuolto on pitkälti minun vastuullani – ja se on minulle aidosti mieluisa tehtävä. Nautin reseptien kehittelystä, uusien raaka-aineiden kokeilemisesta ja siitä, että saan loihtia lautaselle jotakin hyvää läheisilleni.

Ruoka on minulle paljon enemmän kuin syömistä. Se on yhdessäoloa, keskusteluja ja kiireettömiä hetkiä perheen ja ystävien kanssa. Hyvä ruoka tuo parempaa mieltä – se kokoaa ihmiset saman pöydän ääreen, ja juuri siinä piilee sen todellinen merkitys minulle.

10. Atria on Lihatiedotusyhdistys ry:n jäsen. Mikä on sen tulevaisuus?
Lihatiedotusyhdistys kehittää ja vahvistaa toimintaansa tulevaisuudessa. Yhdistys keskittyy suomalaisen lihan hyvistä ominaisuuksista viestimiseen ja sitä tuleekin vahvistaa tulevaisuudessa. Yhdistyksen toiminnan kehittämisessä on haettu mallia ruotsalaisen ”Svensk kött” – yhdistyksen toiminnasta.