Liha ja ruoka 1/2026  Teksti: Terhi Thuneberg Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK  Kuvat: Shutterstock

Moni koiranomistaja arvottaa lihan korkealle ruokkiessaan koiraansa. Koiranmuonapakkausten tuoteselosteet eivät kuitenkaan aina kerro koko totuutta esimerkiksi lihapitoisuudesta – tai siitä, mistä liha peräisin. Jo terve järkikin sanoo, ettei parhainta laatua olevaa lihaa laiteta lemmikkieläinten rehuteollisuuteen, mutta mitä koiranmuonissa käytetyt eläinperäiset raaka-aineet itse asiassa ovat? Moni lemmikinomistaja pohtii, ovatko raaka-aineet laadukkaita ja turvallisia.

Kun eläimiä teurastetaan ihmisravinnoksi teurastamoilla, prosessissa syntyy väistämättä sivuvirtoja. Osa sivuvirroista on sellaisia eläinten osia, joita saatetaan käyttää muualla maailmassa ihmisravinnoksi, vaikka ne meillä mielletäänkin lemmikkieläinten ruuaksi. Esimerkiksi kanan jalat voivat Aasiassa olla herkkua ja meillä Suomessa taas koirien purutuotteita.

Eläinperäisten sivutuotteiden jalostaja Honkajoki Oy käsittelee vuosittain 80 %, eli yli 200 000 tonnia, Suomen eläinperäisistä sivutuotteista. Elintarvikekäyttöön hyväksyttyjen eläinten sivutuotteista valmistetaan eläinravitsemuksessa hyödynnettävää proteiinia (eli valkuaista) sekä rasvaa. Honkajoki Oy:n toimitusjohtajan Janne Lukkarisen mukaan kaikki yritykseltä lemmikkieläinruokiin menevät eläinperäiset proteiinijauhot valmistetaan elintarvikkeiksi hyväksytyistä eli luokan 3 sivutuotteista.

Kun eläimiä teurastetaan ihmisravinnoksi teurastamoilla, prosessissa syntyy väistämättä sivuvirtoja. Osa sivuvirroista on sellaisia eläinten osia, joita saatetaan käyttää muualla maailmassa ihmisravinnoksi, vaikka ne meillä mielletäänkin lemmikkieläinten ruuaksi.

Muut sivutuotteet ja maatiloilla kuolleet eläimet päätyvät lihaluujauhoksi lannoitteisiin, energiantuotantoon sekä biopolttoaineiden raaka-aineeksi. Toisinaan törmää siihen virheelliseen käsitykseen, että raadoista, eli maatilalla kuolleista tuotantoeläimistä, tehtyä eläinproteiinia käytettäisiin lemmikkieläinten ruokiin. Sivutuotteiden käyttöä kuitenkin säädellään EU:n sivutuoteasetuksella (Asetus 1069/2009). Siinä määritellään mitä saa käyttää mihinkin. Raadoista valmistettavaa luokan 2 lihaluujauhoa saa käyttää vain luomulannoitteisiin tai turkiseläinten rehuihin, ei lemmikkieläinten rehuihin.

Suomalainen siipikarjajauho on turvallista

Suomen hyvä ruokaturva takaa ihmisille riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, mutta se heijastuu edelleen myös kotimaiseen lemmikkien rehuteollisuuteen. Suomella onkin erittäin hyvä eläintautilanne, ja esimerkiksi salmonellavalvonta on maailman kärkeä. Tämän vuoksi esimerkiksi salmonellaa esiintyy erittäin harvoin, eikä sitä ole lihaleikkaamoiden näytteissä ollut vuoden 2008 jälkeen (Ruokavirasto, 2023b). Kotieläintuotannon sivuvirtoja vieroksutaan suotta – onhan kiertotalouden ideana hyödyntää materiaaleja mahdollisimman tehokkaasti, ja minimoida tai jopa estää tuotannosta syntyvä hukka ja jäte.

Osa koiranomistajista tuntuu esimerkiksi vierastavan kanaa koiramuonan raaka-aineena. Tässä kohtaa on hyvä tehdä ero suomalaisiin ja esimerkiksi kiinalaisiin kanatuotteisiin, joihin kannattaa suhtautua varauksella (Passi, 2018). Suomi on edelläkävijä antibioottivapaassa lihantuotannossa, mikä liittyy laadukkaisiin kasvuolosuhteisiin ja ruokintaan sekä tarkkaan hygieniaan. Maltillinen antibioottien käyttö perustuu jo vuonna 1940 tehtyyn lainsäädännön linjaukseen, jonka ansiosta Suomi on antibioottien hallitun käytön edelläkävijä.

Jokainen koiranomistaja voisikin pysähtyä miettimään omia eettisiä ja ekologisia arvojaan ja valintojaan – miksi vierastaa suomalaisia sivutuotteita? Kotimainen koiranruokateollisuus voi tulevaisuudessa olla tärkeä osa kestävää ruokajärjestelmää, joka hyödyntää sivutuotteet tehokkaasti.

Antibioottivapaasta lihantuotannosta voidaan mainita esimerkkinä siipikarjaproteiinin tuotanto Honkajoki Oy:n tuotantolinjoilla, jossa antibioottivapaan broilerin sivutuotteet käsitellään siipikarjan tuotantolinjalla. Yrityksen toimitusjohtajan mukaan prosessiin kuuluu sivutuotteiden sterilointi, jolla varmistetaan, että lopputuotteet ovat vapaita mahdollisista taudinaiheuttajista. Tuotantoprosessin lopputuloksena saadaan korkeaproteiinista, hyvin sulavaa ja kosteudeltaan rehukäyttöön sopivaa siipikarjajauhoa sekä puhdistettua eläinrasvaa. Tällainen eläinrasva on Honkajoki Oy:n mukaan erinomainen raaka-aine esimerkiksi biodieselin ja uusiutuvan lentopolttoaineen tuotantoon.

Siipikarjaproteiinissa ei ole mukana esimerkiksi höyheniä tai kanan nokkia, ja Honkajoki Oy:n tuotantoprosessi on hyvä esimerkki modernista lähestymistavasta, jossa käytetään erillistä tuotantolinjaa siipikarjan höyhenten prosessointiin. Myös höyhenistä valmistettava höyhenproteiinijauho on erinomainen raaka-aine esimerkiksi lemmikkieläinruokiin, ja näin se onkin tehokas tapa hyödyntää tuotannon sivuvirtoja.

Jokainen koiranomistaja voisikin pysähtyä miettimään omia eettisiä ja ekologisia arvojaan ja valintojaan – miksi vierastaa suomalaisia sivutuotteita? Kotimainen koiranruokateollisuus voi tulevaisuudessa olla tärkeä osa kestävää ruokajärjestelmää, joka hyödyntää sivutuotteet tehokkaasti.

Artikkeli on julkaistu alun perin HAMK Pilkku -verkkolehdessä 7.10.2025: https://www.hamk.fi/julkaisut/kotielaintuotannon-sivuvirrat-lemmikkien-ravinnoksi/