Liha ja ruoka 2.9.2024  Teksti: Jorma Mattila   Kuvat: Shutterstock

Tanskalainen teurastamojätti Danish Crown käy läpi haastavaa muutosta. Maailman suurimman lihanviejän kilpailukyky on romahtanut. Nyt osuuskunnan matalista tuottajahinnoista kärsivät sikatilallis-osakkaat uhkaavat viedä kaksi miljoonaa sikaa kilpailijoiden teurastettavaksi. Konsernin johtopaikoilta syrjäytetään entiset maatalousmiehet pikavauhdilla ulos. Euroopan suurin sianlihan jalostaja siirtyy puhtaasti ammattijohtajien käsiin. Kokonaan toimialan ulkopuolelta etsitty uusi toimitusjohtaja aloitti tehtävässään syyskuun alussa. Danish Crownin osakkaiden kapinaliike vaatii myös osuuskuntarakenteeseen vallankumousta ja suursikaloiden omistajille enemmän valtaa.

Ensimmäinen myrskyn merkki oli, kun Danish Crownilla koettiin ennennäkemättömät johtajiston vaihtoviikot. Aluksi hallituksen puheenjohtaja Asger Krogsgaard ilmoitti, että toimitusjohtaja Jais Valeur saa lähteä. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimittiin Niels Duedahl. Uutta ja erikoista tässä on, että Niels Duedahlilla ei ole koskaan ollut mitään tekemistä elintarvike- tai liha-alan kanssa. Hän on aikaisemmin toiminut muun muassa sähköyhtiö SE:n päällikkönä,  LEGO-leluyhtiön johdossa sekä johtajana muun muassa Nordea- ja Jyske-pankeissa.

Samainen johtoryhmän puheenjohtaja ilmoitti elokuussa yllättäen, että hän itsekin on lähtölistalla. Tilalle tulee – ei maatalousmies – vaan ulkopuolinen ammattijohtaja. Asger Krogsgaard on maanviljelijä ja lihankasvattaja. Tässä lihajätti tekee historiaa. Koskaan aikaisemmin ei Tanskan – tai koko maailman – ensimmäisen osuuskuntamuotoisen sikateurastamon ylimmän toimielimen puheenjohtajana ole toiminut lihatalouden ulkopuolinen henkilö. Ja tuota historiaa on kertynyt jo 137 vuotta.

Hieman aikaisemmin oli firman talousjohtaja Thomas Ahlea talutettu lähtölankulle. Hänen tilallaan aloittaa Anders Aakaer Jenssen. Tämän valinnassa annettiin niin ikään epäluottamuslause lihaosaamiselle. Jenssenin kokemukset ovat peräisin elektroniikan laatuvalmistajan Bang & Olufsenin johtamisesta sekä rakennuselementti- ja pumpputeollisuudesta.

Kilpailijat kimpussa

Danish Crownin kriisi ei kuitenkaan rajoitu päällikköosaamisen täyskäännöksiin. Taustalla väijyvät vielä syvemmälle ulottuvat murrokset. Danish Crownia isketään nyt sekä sisältä että ulkoa.

Saksan ylivoimaisesti suurin teurastaja Tönnies-Gruppe suunnittelee lisäävänsä tuotantoa Tanskassa. Tönnies omistaa Tanskan toiseksi suurimman teurastamon ja Danish Crownin pahimman kilpailijan Ticanin. Sen toimitusjohtaja Steen Sønnichsen kertoo, että heidän tarkoituksenaan on kasvattaa Tanskan tuotantoa ensi vuoteen mennessä 70 prosentilla. Jos yhtiö saa tarvittavat luvat kuntoon, niin Tican voisi ajan oloon jopa kaksinkertaistaa tuotantonsa aina kuuteen miljoonaan sikaan vuodessa.

Tanskalaisten tutkimuslähteiden mukaan Tican maksaa jokaisesta teurassiasta keskimäärin 49 Tanskan kruunua enemmän kuin mitä siankasvattaja saa Danish Crownilta. Suurtilalliselle kyse on  vuositasolla kymmenien miljoonien Tanskan kruunujen erosta.

– Osuuskuntana tavoitteenamme on antaa omistajillemme paras mahdollinen korvaus sen hinnan perusteella, jonka tuotteet voivat tuoda markkinoilla. Tällä hetkellä olemme tässä suhteessa jäljessä. Teemme joka päivä kovasti töitä asian muuttamiseksi, joutuu Danish Crownin lehdistöpäällikkö Jens Hansen toteamaan.

Sikalanpitäjien omistaman osuuskunnan maksukyky ja hinnat ovat olleet niin heikkoja, että tanskalaiset kasvattajat ovat vieneet yhä enemmän porsaita Saksaan ja eritoten Puolaan. Ja nyt Tican pystyy hinnoillaan jopa laajentumaan Tanskassa, missä teurassikojen kokonaistuotanto on ollut laskussa.

Tican pystyy siis murtamaan loputkin Danish Crownin kilpailukyvystä. Saksalaisfirma iskee arkaan paikkaan, koska juuri tanskalaisten porsaiden pitäminen Tanskassa on ollut Danish Crownin aivan keskeinen strateginen tavoite. Teurassikojen heikon saatavuuden vuoksi joutuu Danish Crown pistämään syyskuussa 2024 ison Ringstedin teurastamonsa kylmäksi.

Ketterämmät kirivät ohi

Laajentumisaikeissa on myös Danish Crownin kotimainen kilpailija Danepork.

– Saamme parhaillaan kyselyjä useilta viljelijöiltä, jotka haluavat aloittaa sikojen toimittamisen meille. Nämä tiedustelut johtavat sopimuksiin, joten valmistaudumme laajentamaan tuotantoa, sanoo Daneporkin toimitusjohtaja ja yrityksen omistaja Leo Grønvall.

Danepork arvioi kykenevänsä lisäämään teurastusta noin miljoonalla sialla vuodessa. Ympäristölupamenettely tuotannon laajentamista varten on jo vireillä. Kotimaisen kilpailijan liiketoimintamalli on selvästi ketterämpi kuin Danish Crownilla. Daneporkilla on pelkistetty organisaatio, mihin on synkronisoitu teurastus, leikkaus ja myynti eikä omia jalostustehtaita lainkaan.

Pelkästään nämä kaksi kilpailijaa pystyvät sieppaamaan raskaasti hallinnoidulta Danish Crownilta kaikki sen tyytymättömät osuuskuntaomistajat ja heidän kaksi miljoonaa eläintään, vaikka kahteen kertaan.

Osuustoiminta uhan alla

Martin Lund Madsen on Danish Crownin suurin osakas ja toimittaa yhtiölle vuosittain noin 400 000 sikaa.

– Tarvitsemme uuden puheenjohtajan välittömästi. Emme voi odottaa joulukuun edustajiston kokoukseen asti. Koko raaka-ainepohja on murenemassa Danish Crownin alta, Martin Lund Madsen sanoo.

Suorastaan vallankumouksellinen on kapinaliikkeessä virinnyt vaatimus osuuskunnan alkuperäisestä mies ja ääni -periaatteesta luopumisesta.  Sen mukaan jokaisella osuuskunnan osakkaalla, riippumatta sikojen tai nautojen määrästä, on yhtäläinen äänivalta päätöksenteossa.

Ehdotetussa uutuusmallissa jokaisella lihantoimittajalla olisi se paino äänistä, joka vastaa Danish Crownille toimitettujen eläinten määrää.

– Tämä sitoo suuret tuottajat tiiviimmin yritykseen ja hidastaa nykyistä lihantoimittajien lähtöä, sanoo Martin Lund Madsen.

Sika- ja nautakarjaa kasvattavien osakkaiden kokonaismäärä on noin 9000.  Jos äänet muutetaan riippuvaisiksi yksittäisen maanviljelijän toimitusten suuruudesta, voisivat laskennallisesti alle 300 sianlihantuottajaa hallita enemmistöä Danish Crownin äänistä. Kun yksittäisten sikatilojen koko kasvaa entisestään, enemmistö vaikutusvallasta keskittyisi yhä harvemmille tiloille. Enemmistöä voisi siten käyttää vaikka Danish Crownin muuttamiseksi kokonaan osakeyhtiöksi. Nyt konserni on osuuskunnan ja osakeyhtiön yhdistelmä. Osakkeet voisi jakaa nykyisille osuuskuntalaisille sen perusteella, kuinka monta sikaa he ovat tuotantoon tarjonneet.

Nyt Tanskan lihapiireissä keskustellaan siitä, kuinka kauan uusi, puhtaasta bisnesmaailmasta tuotettu toimitusjohtaja ja niin ikään ulkopuolisesta liike-elämästä etsittävä johtokunnan puheenjohtaja tarvitsevat aikaa, kunnes heiltä ilmestyy aloite osuustoiminnan justeeraamiseksi uuteen uskoon.  Osakeyhtiömuotoinen Danish Crown saattaisi hyvinkin olla kilpailukykyisempi aggressiivisia kilpailijoita vastaan. Ja toisi suurimmille sikalanomistajille aina tervetullutta vaikutusvaltaa sekä selviä seteleitä.