Köökissä Anni-Mari Syväniemi: olemme tilanteessa, jossa on pakko yhdistää voimat

Liha ja ruoka 4/2024  Teksti ja kuvat: Niina Jormanainen

Köökissä-sarjassa kurkistamme ruoka-alan ihmisten keittiöihin ja valmistamme heidän lempiruokaansa. Kauhan varressa ensimmäisessä osassa Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi, joka kannustaa koko ruokaketjua yhteistyöhön.

Anni-Mari Syväniemelle ruoan kotimaisuus on sydämen asia. Työssään Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtajana hän seuraa aitiopaikalta suomalaista ruokakulttuuria ja miettii, miten ruoasta ja ruokaketjusta voitaisiin viestiä niin, että suomalaiset arvostaisivat kotimaisuutta vieläkin enemmän omissa valinnoissaan.

– Ei arvostus toki ihan huonolla tolalla ole, mistä osaksi on kiittäminen Ruokatiedon hallinnoimaa Hyvää Suomesta -merkkiä. Se on meidän tärkein viestintävälineemme, ja merkki täytti viime vuonna 30 vuotta. Joutsenmerkiksikin kutsuttu merkki kertoo kuluttajalle kaupassa yhdellä vilkaisulla, että kyseessä on kokonaan sekä raaka-aineiltaan että valmistusmaaltaan suomalainen elintarvike.

Hyvää Suomesta -merkki tunnistetaan hyvin kuluttajien keskuudessa. Se on tuttu noin 90 prosentille kuluttajista, ja joutsenlipputuotteiden ostoprosentti on noin 30. Tärkeintä suomalaisille on maidon ja lihan kotimaisuus.

Haasteena Syväniemi kokee merkkipaljouden, jossa merkit kertovat kotimaisuudesta eri asioita.

– Hyvää Suomesta -merkkiä käyttää tällä hetkellä noin 350 yritystä, ja se on myönnetty noin 12 000 tuotteelle. Merkin käyttäjämäärä on kasvanut viimeiset 10 vuotta, mutta viime aikoina kasvu on tasaantunut. Tasaantuminen johtuu suureksi osaksi siitä, ettemme ole markkinoineet merkkiä tarpeeksi.

– Omat juureni ovat syvällä Karjalassa, ja meillä on aina tehty kotona ruokaa. Lapsuudessa leivottiin yhdessä leipää, rakastettiin ruoalla, pullalla, kertoo Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Ruokaketjussa työskentelevien pitäisi näyttää esimerkkiä

Syväniemi kertoo, että merkillä olisi potentiaalia kasvuun, ja jos hän Ruokatiedon toiminnanjohtajana saisi kolme toivomusta, niistä kolmas olisi, että kaikki suomalaiset elintarvikeyritykset käyttäisivät Hyvää Suomesta -merkkiä.

– Hyvää Suomesta -merkin käyttäjät sitoutuvat kotimaiseen raaka-aineeseen, mikä taas auttaa alkutuotantoa. Alkutuotanto on meillä pahoissa vaikeuksissa, ja sen kannattavuus on myös elintarviketeollisuuden kohtalon kysymys. Ne ovat niin tiiviissä symbioosissa, ei ole toista ilman toista. Ruokaketjussa työskentelevien pitäisi olla etunenässä käyttämässä suomalaisia tuotteita ja olla niistä ylpeitä.
Erityisenä onnistumisena omassa työssään Syväniemi kokee vuonna 2019 lanseeratun suomalaisen ruoan päivän.

– Ensimmäisen kerran suomalaisen ruoan päivää vietettiin syyskuun neljäntenä päivänä vuonna 2019. Päivälle oli selkeästi tilausta, ja siihen on tullut vuosien varrella monenlaisia toimijoita mukaan. Kun Ruokavirasto ja Maa- ja metsätalousministeriö viettivät päivää ensimmäisen kerran, niin koin todella, että olemme onnistuneet.

Yhteistyöhakuisuutta ilmassa

Onnistumista huolimatta elämme nyt Syväniemen mukaan kriittisiä hetkiä suomalaisen ruoan osalta. Ruokaketjussa tarvitaan koko ketjun yhteistyötä, ja sitä Syväniemi on ilahtuneena havainnut viime aikoina aivan uudella tavalla. Nyt tahdotaan aidosti löytää ratkaisuja kysymyksiin, joita on Syväniemen sanoin ”veivattu 10 vuotta”.

– Olemme tilanteessa, jossa on pakko yhdistää voimat. Suomalainen ruokaketju selviää vain yhdessä, nyt ei voi enää linnoittautua omiin poteroihinsa. Olemme niin pieni maa, että isojen ja pienten sekä julkisen ja kolmannen sektorin on tehtävä yhteistyötä. Pystymme kyllä siihen. Sari Essayahin valtiosihteeri Päivi Nerg on ottanut hyvän, ratkaisukeskeisen otteen ja haastanut toimijoita yhteistyöhön. Nyt ruokasektorin tehtävä on vastata siihen huutoon, muuten ei viiden vuoden päästä hyvä heilu. Puheita on nyt kuultu tarpeeksi, tarvitaan ripeää toimintaa.

Tässä yhteistyössä Ruokatiedolla voisi Syväniemen mielestä olla tärkeä rooli.

– Ruokatieto voisi olla yhteinen pöytä koko ruoka-alan arvoketjulle. Olisi mahtavaa, jos voisimme kutsua kaikki sen ääreen. Tarkoitus olisi myös viestiä kuluttajille enemmän ruokaketjusta ja olemme aloittamassa somessa juttusarjan #hyväntekijät, jossa nostamme erilaisia osaajia esiin. Kuluttajat tietävät ruoasta loppujen lopuksi vain vähän ja ruoasta on paljon väärää tietoa ja mielikuvia liikkeellä.
Ideologinen ruokapuhe tuhoaa helposti ilon syömisestä

Väärän tiedon lisäksi Syväniemeä harmittaa Suomessa käytävä ruokapuhe, joka on hänen mielestään pahasti pielessä.

– Ärsyttää todella, kun joku sanoo, ettei Suomessa ole ruokakulttuuria tai kun kouluruokaa haukutaan. Miksi maamme puhtaita raaka-aineita ja huippulaatuista ruoantuotantoa ei arvosteta enemmän? Pahinta minusta on kuitenkin kaikenlainen vastakkainasettelu. Ollaan esimerkiksi omissa liha- ja kasvisleireissä. Eikö voitaisi puhua vain ruoasta?

Syväniemen mukaan ruokapuhe on Suomessa usein ideologista, kun sen pitäisi olla ratkaisukeskeistä ja rakentavaa. Vastakkainasettelu vie huomion pois suuresta kuvasta, kun keskitymme vain vastapuolen heikkouksiin ja oman hännän nostamiseen. Syväniemi huomauttaa, että usein ideologisessa puheessa esimerkiksi sivuutetaan täysin tosiasia, ettei ruokaketju toimi ilman lihatuotantoa, koska tarvitsemme eläinten lantaa. Kyse on hyvin toimivasta kiertotaloudesta, jossa toinen tukee toista.

Toinen tärkeä asia liittyy iloon, emmehän me syö vain pysyäksemme hengissä, vaan ruokaan liittyy niin paljon muutakin. Syväniemi peräänkuuluttaakin ruokarauhaa ja ilon tuomista ruokakeskusteluun. Ruoasta saa nauttia!

– Omat juureni ovat syvällä Karjalassa, ja meillä on aina tehty kotona ruokaa. Lapsuudessa leivottiin yhdessä leipää, rakastettiin ruoalla, pullalla.

Myöhemmin rakkaus ruokaan sai Syväniemen opiskelemaan kotitalousopettajaksi ja hänen kaikki työpaikkansa ovat aina liittyneet tavalla tai toisella ruokaan.

– Haluan tietää, mitä syön, ja rakastan selkeitä raaka-aineita ja makuja. Olen myös suunnattoman ylpeä siitä, että olen kasvattanut kolme lasta, jotka osaavat tehdä itse ruokaa ja nauttivat siitä. Yksi elämäni huippuhetkiä on, kun poikani muutti omaan kotiin ja laittoi viestin, ’että tein äiti makaronilaatikkoa ja liha oli taatusti kotimaista’.

Anni-Mari Syväniemi elää niin kuin opettaa ja omaan ostoskoriin päätyy suomalaisia tuotteita niin paljon kuin mahdollista. Liha ja ruoka -lehden Köökissä Syväniemi kokkasi kirkkonummelaisesta ylämaankarjasta lihakeittoa, jossa kaikki muu oli kotimaista paitsi purjo.

Kuka?

Anni-Mari Syväniemi on toiminut vuodesta 2019 asti Ruokatieto Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja.

Harrastaa yhdistystoimintaa, nyt innostunut maanpuolustuskursseista. Menee juuri alueelliselle maanpuolustuskurssille, joka liittyy työtehtävään. Suomalaisella ruoalla on kriittinen merkitys ruokaturvassa ja huoltovarmuudessa.

Kolme toivomusta:
1. Maailmanrauha, on tärkeä myös ruokajärjestelmälle.
2. Ruokapuheeseen iloa ja ideologioiden tilalle ratkaisukeskeisyyttä.
3. Hyvää Suomesta -merkki kattavasti käyttöön elintarvikeyrityksissä.

Syväniemen lihakeitto

800 g luutonta naudan etuselkää tai lapaa
1,5 l vettä
2 tl suolaa
15 maustepippuria
2 laakerinlehteä
1 iso sipuli
200 g lanttu
100 g selleriä
200 g palsternakka
300 g porkkanaa
200 g purjo
800 g perunaa

  1. Nosta liha huoneenlämpöön noin tuntia ennen valmistusta. Kuutioi liha.
  2. Valmista keitto isossa kattilassa. Laita keittolihat kiehumaan suolalla maustettuun veteen. Kerää vaahtoa pois.
    Kun vaahtoa ei enää muodostu, lisää kattilaan pippurit, laakerinlehdet ja paloiteltu sipuli. Anna kiehua miedolla lämmöllä noin 2 tuntia.
  3. Pese, kuori ja paloittele tällä välin kasvikset. Lanttu ja selleri kannattaa paloitella reilun kokoisiksi paloiksi. Palsternakka toimii hyvin sentin paksuisina lantteina ja porkkanat noin 5 cm pätkinä. Halkaise ja huuhtele purjo. Paloittele se samaan kokoon kuin porkkanat.
  4. Lisää juurekset noin 10 minuutiksi. Lisää sitten lopuksi purjo ja peruna. Anna kiehua 15–20 minuuttia. Kiehauta ja tarkista maku.
  5. Tarjoa ruisleivän, voin ja maitolasillisen kera.