Liha ja ruoka 2/2025  Teksti: Mari Hannuksela

Lampaan- ja karitsanlihaa myydään pääsiäisviikolla 20- tai jopa 30-kertainen määrä normaaliviikkoon verrattuna. Supersesonki tuo jopa puolet koko vuoden myynnistä.

Kysyimme kolmesta kaupparyhmästä vuoden 2024 pääsiäisen lampaan- ja karitsanlihan myynnistä.

Lidlin viestinnän mukaan lampaan- ja karitsanliha ovat suomalaisille tärkeitä juhlaruokia.

– Tuomme karitsaa ja lammasta myyntiin kampanjaluonteisesti nimenomaan juhlasesonkeihin, kuten pääsiäiseen ja jouluun. Pääsiäisenä erityisesti karitsanlihatuotteet ovat suosittuja, ja karitsa on olennainen osa monen suomalaisen pääsiäispöytää. Lampaan- ja karitsanliha eivät kuulu ympärivuotiseen vakiovalikoimaamme.

SOK:n viestinnästä kerrottiin, että lampaan- ja karitsanlihan sekä lammasta sisältävien lihajalosteiden menekki on pääsiäisviikolla noin 20-kertainen verrattuna pääsiäistä edeltäviin ja sen jälkeen tuleviin viikkoihin.

K-ryhmän päivittäistavarakaupan viestinnästä lyötiin pöytään vieläkin kovemmat luvut.

– Lampaanlihaa myydään ehdottomasti eniten pääsiäissesonkina, jolloin toteutuu noin puolet sen vuoden kokonaismyynnistä. Varsinaisella pääsiäisviikolla (vko 13/2024) lampaanlihan myynti oli yli 30-kertainen verrattuna niin sanottuihin tavanomaisiin viikkoihin (tässä verrattu viikkojen 9-11 ja 15-17/2024 myyntien keskiarvoon).

K-kaupoista lampaanliha ostetaan useimmiten tuoreena, ja myynti koostuu suurimmilta osin karitsasta. Suosituin lampaanlihan kategoria on lampaanpaistit, erityisesti karitsan paahtopaisti.

Kohti ympärivuotista markkinaa

Karitsa ja lammas ovat herkullisia ja arvostettuja. Miksi myyntiluvut eivät nouse pääsiäissesongin ulkopuolella? Edelleen suurin osa karitsoista syntyy keväällä ja teurastetaan syys-loka-marraskuussa. Toinen teurastuksen huippukuukausi on maaliskuu. Kesällä on hiljaisinta.
Lammasketjua on jo pitkään yritetty kehittää ympärivuotiseksi siten, että tuoretta karitsaa ja lammasta olisi saatavilla tasaisesti ympäri vuoden. Ainakin Veljekset Rönkä Oy Kemissä on saanut hienoja onnistumisia Meri-Lapin Karitsa -tuotteillaan. Muualla maassa vastaavat pitkäjänteiset menestystarinat ovat harvassa.

Lampaanlihalla olisi houkuttelevia käyttökohteita joka sesonkiin: Jauheliha sopii kaikkeen. Lisäksi mieleen tulevat kevättalven pataruoat, pääsiäisen paistit, kesän grilliherkut ja syksyn lammaskaalit ja kääryleet. Liha ja ruoka -lehden toimituksen erityisiä suosikkeja ovat mausteiset lammaspyörykät, juhlahetkien fileet ja paahtopaisti sekä työläs mutta ihana klassikko rosvopaisti. Ensimmäisellä kerralla kolme henkeä söi koko rosvopaistin yhdeltä istumalta. Tästä opittiin, että kuoppaan kannattaa kerralla kaivaa vähintään kaksi lampaanviulua.

EU ennustaa pientä laskua

Koko EU-alueella lampaanlihan osuus kaikesta lihan kulutuksesta on noin kaksi prosenttia. Lampaanlihaa kuluu keskimäärin 1,3 kiloa henkilöä kohden. EU-komission kulutusennuste vuodesta 2023 vuoteen 2035 ennustaa lampaanlihan kulutukseen 1,6 prosentin laskua.

Suomessa vastaavat luvut ovat 0,5 prosenttia ja 0,43 kiloa henkeä kohden. Kasvun varaa siis olisi EU-keskiarvoon verrattuna reippaasti.

Nykyinen suhdanne näyttää kuitenkin ankealta sekä Suomen että koko EU:n osalta. Kaikki EU-maat ovat tuotannossa miinuksella paitsi Saksa. Suomessa karitsanlihan tuotanto on laskenut reippaasti: Vuonna 2018 meillä teurastettiin yli 54 000 karitsaa, vuonna 2024 enää runsaat 37 000. Laskua on yli 30 prosenttia.

Lampaanlihan kulutuksen kotimaisuusaste on vajonnut 43,8 prosenttiin. Karitsaa ja lammasta tuodaan Suomeen eniten Uudesta-Seelannista, Alankomaista, Ruotsista ja Latviasta.

Lihan kokonaiskulutus on Suomessa vuoden 2024 ennakkotilaston mukaan pienellä plussalla. Kulutustrendi on pitkään ollut sian- ja naudanlihasta siipikarjan suuntaan. Sianliha, broileri ja kalkkuna ovat hinnaltaan halvempia kuin nauta ja lammas.

Viime vuonna sian, naudan ja siipikarjan tuottajahinnat laskivat 3–5 % ja kuluttajahinnatkin keskimäärin 3 %. Lammasketjussa tuottajien neuvotteluvoima oli niin suuri, etteivät hinnat joustaneet alaspäin. Viime vuonna naudanlihan myynti lähti laskeneiden kuluttajahintojen siivittämänä nousuun. Kauppojen naudanlihatarjoukset saattoivat kampittaa karitsaa ja lammasta. Naudanlihan tuotantoennusteet näyttävät miinusta, se voi jatkossa tehdä tilaa lammastalouden uudelle nousulle.

Lähteet:
• EU-komission tilastot
• K-ryhmä päivittäistavarakauppa
• Kantar TNS Agri Oy
• Lidl Suomi
• SOK-viestintä
• Suomen Lammasyhdistys ry
• Suomen Teurastamoyrittäjät ry