Liha ja ruoka 5/2024  Teksti: Niina Jormanainen  Kuvat: Linda Helasmäki

Kone- ja laitekauppa on viime aikoina keskittynyt kovasti, kun isot pörssiyhtiöt ovat ostaneet pienempiä laiteyrityksiä itselleen. Mitä alan muutoksista ajatellaan Vesantissa, pienessä perheyrityksessä, jossa tehdään kone- ja laitekauppaa nyt jo toisessa polvessa?

Antti Leppälän perustama ja Jarno Leppälän vuodesta 2008 luotsaama Vesantti on monelle lihanjalostajalle tuttu jo vuosien takaa. Yrityksellä on vakaa asema suomalaisessa konekaupassa ja yritys on kasvanut vuosien aikana tasaisesti. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee 17 henkilöä ja viimeisen tilikauden liikevaihto oli 8,5 miljoonaa. Liikevaihdosta 70 prosenttia tulee konemyynnistä ja 30 prosenttia mausteiden ja lisäaineiden myynnistä.

– Perustimme Vesantin vuonna 1991 Vesa Selkämön kanssa, kun Lehikoisen koneyritys teki konkurssin ja sieltä jäi monta hyvää päämiestä vaille edustajaa, Antti Leppälä kertoo.

Vuosi 1991 ei ollut otollisin yrityksen perustamiseen. Suomessa elettiin silloin lama-aikaa ja rahoituksen saaminen oli pankista vaikeaa, varsinkin kun Vesantti jatkoi juuri konkurssin tehneen Lehikoisen jalanjäljillä. Toisaalta laman aikana edullisella makkaralla meni mukavasti, ja kun yritys saatiin perustettua, niin Vesantin toiminta sai lentävän lähdön.

– Toiminta alkoi heti jouhevasti, ja niin se on jatkunut yli 30 vuoden ajan, yhtään tappiollista tilikautta emme ole tehneet, Antti Leppälä sanoo.

Tuotantoprosessin asiantuntijat

Vesantti on keskittynyt konekaupassa aina tuotantoprosessin laitteisiin. Pääosa asiakkaista löytyy lihateollisuudesta, jonka ammattilaisia sekä isä että poika ovat. Antti Leppälä valmistui aikoinaan Lihateollisuusopistosta lihateollisuusteknikoksi ja Jarno Leppälä Viikistä lihateknologiksi.

– Meillä on aina pidetty liha-alan koulutusta erittäin tärkeänä, ja Vesantilla lähes kaikilla on taustaa elintarvikealalla. Uskoisin, että tuotantoprosessin tuntemusta arvostetaan asiakkaiden keskuudessa. Urani alussa asiakkaat välillä testasivat omaa osaamistani ja pyysivät kertomaan, miten hoitaisin jonkin linjaston. Ehkä he halusivat varmistua, millainen mies on astunut isänsä saappaisiin, Jarno Leppälä muistelee.

Lihateknologinen koulutus näkyy Vesantilla myös myyntistrategiassa. Jarno Leppälä arvelee, että heillä tehdään kauppaa kovin teknologiavetoisesti, kun kilpailijoilla korostuu monesti enemmän kaupallisuus.

– Meillä on esimerkiksi panostettu aina isoon varaosavarastoon, joka takaa sen, että voimme reagoida nopeasti asiakkaan tilanteisiin. Siinä voisi moni talousihminen ajatella, että kylläpä meillä makaa paljon rahaa varastossa odottamassa. Mutta me taas ajattelemme, että iso oma varasto on meille tärkeä myyntivaltti.

Vesantin konekaupan kivijalkana ovat laadukkaat saksalaiset konemerkit, joista yksi pitkäaikaisimmista ja tärkeimmistä on saksalainen makkararuiskuvalmistaja Handtmann.

–Handtmann on kasvanut kovasti ja myymme sitä laitemäärissä eniten. Kasvuun on vaikuttanut kovasti se, että kun ennen vain ruiskutettiin makkaraa, niin nykyään myydään lisälaitteena paljon myös pihvien ja pullien muotoilijoita. Suosittuja ovat olleet myös Handtmannin annostelumäntäratkaisut, jolloin makkararuiskuilla voidaan annostella myös esimerkiksi valmisruokia.

– Koneiden kehitys on ollut huikeaa. Vielä 70-luvulla konevalmistajat eivät ymmärtäneet, että lihanjalostamon koneet piti pestä päivittäin. Vesi oli todella iso ongelma eivätkä esimerkiksi ensimmäiset mikroprosessorit kestäneet vettä tai höyryä oikein ollenkaan. Kutterin runkokin saattoi olla mustasta raudasta, jolloin se ruostui ja mätäni pian rikki. Kesti 20 vuotta, että koneissa päästiin ruostumattomaan teräkseen ja pesunkestävyyteen.

Uusin tulokas Vesantin 18 kone-edustuksen joukossa on hollantilainen Spako, joka valmistaa keittopatoja liha- ja valmisruokateollisuuteen.

– Keittopatoja kyselleen säännöllisesti, joten tämä on ollut kiva lisä valikoimaamme, Jarno Leppälä kertoo.

Markkina keskittyy ‒ miten pieni pärjää kilpailussa?

Pieni perheyritys alkaa olla konekaupassa nykyään harvinaisuus, koska konemarkkinat ovat viime aikoina keskittyneet yhä enemmän isoille pörssiyhtiöille. Leppälät kertovat, että moni Vesantin kilpailija on 30 vuoden aikana lopettanut. Mikä on saanut Vesantin pysymään mukana kovassa kilpailussa?

– Olemme aina keskittyneet vahvasti omaan tekemiseemme sekä pyrkineet olemaan rehellisiä ja pitämään lupaukset kaupanteossa. Ne ovat olleet varmaan ne tärkeimmät, Jarno Leppälä arvelee.

Suuri merkitys on ollut myös perheomisteisilla saksalaisilla päämiehillä, joita ei ole myyty eteenpäin. Jarno Leppälä kertoo, että vaikka kaupoissa edustukset saattavat toki säilyäkin, niin homma kuitenkin aina vaikeutuu, kun mukaan tulee isoja pörssiyhtiöitä.

– Pörssiyhtiöissä pitkillä asiakassuhteilla ei tunnu useinkaan olevan paljon merkitystä.

Keskittyminen haastaakin kovasti koko alaa ja tuo Jarno Leppälän mielestä epävarmuutta tulevaisuuteen. Yritys ei voi tietää kovin pitkälle, mitä tapahtuu, eikä tuudittautua siihen, että samat edustukset pysyvät ikuisesti.

– Suomi on niin pieni markkina-alue, ettei aina riitä, vaikka tekisi omat hommansa miten hyvin.

Epäsuotuisasta kehityksestä huolimatta Vesantilla uskotaan, että yrityksellä on hyvä tulevaisuus niin kauan kuin ihmiset syövät. Makkara on Antti Leppälän sanoin hieno tuote edelleen, ja kun hän vertaa nykyaikaa menneisyyteen, niin alan kehitys on ollut kaiken kaikkiaan ehdottomasti positiivista.

– Koneiden kehitys on ollut huikeaa, kun mietitään niiden laatua, hygieniaominaisuuksia, ergonomiaa, turvallisuutta ja teknologiaa, kuten vaikkapa ruiskujen annostelutarkkuutta.

Esimerkkinä kehityksestä Antti Leppälä kertoo, että vielä 70-luvulla oli koneita, jotka eivät kestäneet päivittäistä pesua. Koneissa oli esimerkiksi maalattuja osia tai elektroniikkaa, jotka kärsivät pesussa.

– Konevalmistajat eivät ymmärtäneet, että lihanjalostamon koneet piti pestä päivittäin. Vesi oli todella iso ongelma eivätkä esimerkiksi ensimmäiset mikroprosessorit kestäneet vettä tai höyryä oikein ollenkaan. Kutterin runkokin saattoi olla mustasta raudasta, jolloin se ruostui ja mätäni pian rikki. Kesti 20 vuotta, että koneissa päästiin ruostumattomaan teräkseen ja pesunkestävyyteen.

Perheyritys panostaa pitkiin ihmissuhteisiin

Leppälöitten puheissa korostuvat usein ihmiset ja ihmissuhteet. Isä ja poika ovat samaa mieltä, että pienelle yritykselle on ollut suuri voimavara, että työsuhteet ovat Vesantilla pitkiä. Yritykselle uuden henkilön kouluttaminen on iso ponnistus, joten suotavaa on, ettei porukka vaihdu yhtenään.

Myös asiakassuhteet ovat Vesantissa monesti pitkiä ja palvelu henkilökohtaista.

– Moni asiakas on tuttu jo vuosien takaa ja osan kanssa on ystävystyttykin. Juuri olin kuuntelemassa Metallicaa Olympiastadionilla juurikin tällaisen vanhan asiakkaan kutsumana. Kyllä pitkät ja hyvät ihmissuhteet tuovat tähän työhön oman suolansa.

Perheyrityksessä korostuu tietenkin myös oman perheen merkitys. Jarno ja Antti Leppälä kertovat, että heidän suhteensa on aina ollut hyvä ja kaksikko soittelee viikoittain ja puhuu yrityksen kuulumisista.

– Kun teimme sukupolvenvaihdoksen vuonna 2008, jäin pariksi vuodeksi siihen rinnalle osa-aikaisesti. Sen jälkeen Jarno on jatkanut tätä hommaa itsenäisesti ja hyvin on jatkanutkin, vaikka välillä on ollut kriittisiäkin aikoja päämiesneuvotteluissa. Pitkään aikaan en ole enää neuvoja tarjonnut, mutta toki firman kuulumiset kiinnostavat ja niitä vaihdetaankin säännöllisesti, Antti Leppälä sanoo.

Jarno kertoo, että oman isä tuki on ollut vuosia hänelle merkittävä asia ja isän kanssa on ollut hyvä sparrailla työhommia. Perheyrityksen töihin on päässyt tutustumaan myös Jarnon 18-vuotias poika, Patrik, joka työskentelee Vesantilla nyt kesän varastohommissa.

– Samasta varastosta minäkin aloitin, joten siinä mielessä poikani kulkee isänsä jalanjäljissä. Vanhin poikani Leo taas opiskelee Aalto Yliopistossa automaatiota ja robotiikkaa. Vielä on liian aikaista sanoa, haluaako kumpikaan heistä sitten aikanaan jatkaa yritystä. Tietysti sitä toivoisi, sillä perheyritystä on vaikea lopettaa niin, että sen voisi realisoida omaisuudeksi jotenkin. Ja ulkopuoliselle myynnissä on omat riskinsä, sillä ei ole itsestäänselvyys, että vanhat päämiehet jatkavat kokonaan uuden omistajan kanssa, Jarno Leppälä päättää.