Wursti Oy siirtyi maalämpöön

Liha ja ruoka 6-2024  Teksti: Katarina Boijer   Kuvat: Linda Helasmäki

Yritykselle maalämpöprojekti on ollut merkittävä investointi, jonka tavoitteena on säästää energiankulutuksessa sekä vähentää päästöjä.

Järvenpääläinen, vuonna 1986 perustettu Wursti Oy on lihajalosteita valmistava perheyritys.
Yhtiön on perustanut Oiva Saarela yhdessä poikiensa Jarin ja Jyrkin kanssa. Kolmannessa sukupolvessa toimiva Wursti Oy työllistää näinä päivinä noin 120 henkeä, ja sen liikevaihto on 25 miljoonaa euroa.

Tuotantolaitosta on laajennettu ja modernisoitu vuosien varrella moneen otteeseen, ja kaikkien uudistusten kirsikkana kinkussa on nyt maalämpö.

– Koska haluamme toimia tällä alalla pitkään, ja ilmastoasiat sekä kulujen pitäminen kurissa ovat meille tärkeitä, siirryimme maalämpöön, Wurstin projektipäällikkö Jaakko Saarela kertoo.

Jaakko Saarela kertoo, että maalämpöprojekti oli Wurstille huomattavan iso investointi, mutta joka kyllä maksaa itsensä takaisin.

Maan alle mutkattomasti

Maalämpö on edullista ja ympäristöystävällistä, ja sen asentaminen oli luonnollista jatkumoa yrityksen energianlähteiden modernisoinnissa.

Projektissa Wursti Oy luotti jo entuudestaan tuttuun Caverioniin (ent. Huurre). Porauksista ja maalämpötekniikasta vastasi Caverionin asiantuntijakumppani ST1 Lähienergia. Kaivoja porattiin 13, ja ne ovat 300 metrin syvyydessä.

– He ovat isoja ja kokeneita toimijoita, joten pystyin olemaan luottavaisin mielin koko projektin ajan, varsinkin kun olin kotona muutaman viikon kolmikuukautisen esikoispoikani kanssa. Olen todella tyytyväinen, koska aina ei ole helppoa löytää hyviä kumppaneita, Saarela kehuu.

Caverionin myyntipäällikkö Kari Vesterinen kertoo maalämpöprojektista:

– Caverionin asiantuntijakumppani ST1 Lähienergia kartoitti maanalaiset putkistot ja kaapeloinnit porausalueella, jonka jälkeen tehtiin kaivojen ja varakaivojen sijoituskuva. Myös kaupungilta täytyy hakea lämpökaivoille porauslupa, jonka me hoidamme aina asiakkaan puolesta.

– Wurstin kanssa keskustelimme, kuinka heidän kylmäjärjestelmänsä lämmöntalteenottoa voitaisiin parantaa, ja voitaisiinko lämmöntalteenotolla lämmittää tuotantotilojen pesuvesi riittävän korkeaan lämpötilaan ympäri vuoden. Tästä lähdettiin laskemaan pesuveden vuorokautista kulutusta ja sitä, paljonko lämmitystä tarvittaisiin veden lämmittämiseen. Laskelmien jälkeen pääsimme tulokseen, ettei talviaikaan kylmäjärjestelmästä saatava lauhdelämpö yksistään riitä lämmittämään pesuvettä riittävän korkeaan lämpötilaan.

Tämän jälkeen Caverion ja Wursti miettivät yhdessä pariakin vaihtoehtoa ja lopulta päädyttiin kannattavampaan maalämpöratkaisuun.

– Talviaikaan maalämpökaivoja pystyy hyödyntämään kylmäjärjestelmän lisälämmön lähteenä, ja kuumina kesäpäivinä kylmäjärjestelmän kylmäaineen alijäähdytykseen, mikä parantaa kylmäjärjestelmän hyötysuhdetta. Koko nykyinen lämmöntalteenottoratkaisu modernisointiin ja liitettiin Caverionin iTOP -automaatioon, jonka kautta ohjaamme kylmäjärjestelmän toimintaa sekä myös maalämpökaivoja joko lisälämmönlähteenä tai alijäähdytykseen, Vesterinen jatkaa.

Porauksista ja maalämpötekniikasta vastasi Caverionin asiantuntijakumppani ST1 Lähienergia. Kaivoja porattiin 13, ja ne ovat 300 metrin syvyydessä.

Iso investointi

Saarela kertoo, että maalämpöprojekti oli Wurstille huomattavan iso investointi, mutta joka kyllä maksaa itsensä takaisin.

– Lämmöntalteenottoratkaisujen parantamisen jälkeen järjestelmän toimintaa seurataan Caverion iTOP -automaatiolla, ja pysymme ajan tasalla myös sähköenergian kulutuksessa sekä lämpöenergian tuottamisessa reaaliajassa.

Saarela korostaa, että maailma on muuttunut ja menossa ympäristöystävällisempään suuntaan. Myös yritysten on muututtava ja tehtävä päätöksiä sen mukaan. Maalämpöprojektin maksimaalinen hyöty nähdään talvella, mutta helpotusta on luvassa myös helteisiin kesiin. Nyt ei Saarelan mukaan tarvitse enää kirjaimellisesti hikoilla kuuman sään takia, koska kaikki toimii niin kuin pitää.

– Tällä alalla mietimme joka päivä, kuinka voisimme olla vielä hiukan parempia, hiukan nopeampia, hiukan tehokkaampia… ja tämä projekti auttoi taas osaltaan taloudenpidossa. Eurot eivät kasva puussa.

Tehokasta tuotantoa

Wurstilla on aina panostettu laatuun ja energiatehokkuuteen. Yritys on sitoutunut energiankäytön tehostamiseen sekä energiaratkaisuihin, jotka ehkäisevät ilmastonmuutosta. Jo vuodesta 2008 asti Wursti Oy on ollut mukana suomalaisessa energiatehokkuus-sopimuksessa.

Vuonna 2022 yritys sai BRCGS-laatusertifikaatin, joka on kansainvälinen elintarviketurvallisuus-sertifikaatti. Wursti Oy saavutti erinomaisen A-tason ensimmäisessä auditoinnissa. Vuotta myöhemmin auditoinnissa yllettiin AA-tasolle ja nyt tämän vuoden kesäkuussa tulos koveni entisestään, kun auditoinnissa saavutettiin BRCGS Grade AA+ -taso. Toki yrityksen tuotannossa on jo vuosia myös noudatettu FSSC 22000 -laatujärjestelmän vaatimuksia. Saarela sanoo, että Wurstilla halutaan olla edelläkävijä kaikilla energian osa-alueilla. Siitä syystä sähkön käyttöä on tehostettu, ja valaistus toimii led-valoilla. Myös höyrystimet ovat uusittu.

– Caverion on ollut uusimassa myös jäähdytyksiämme. Nyt jäähdytyksenämme toimii kaksi ECO-yksikköä, jotka käyttävät ympäristöystävällistä CO2/ R744 -kylmäainetta. Lauhdelämpö kerätään talteen ja sitä käytetään kiinteistön lämmitykseen. Laitteiston uusimisen jälkeen energiankulutuksemme laski noin 20 %.

Saarela kertoo, että Wurstilla käytetään nykyään myös iTOP-jäähdytysautomaatiota, jonka keskus huolehtii lämpötilojen seurannasta ympäri vuorokauden sekä tekee tarvittavat toimenpiteet, jos poikkeamia syntyy.

Perinteikäs lihatalo

Wursti Oy on aina ollut kehityksessä mukana. Se nojaa historiaan ja traditioon, mutta sen vangiksi ei jäädä.

– Pyrimme aina kehittämään jotain uutta. Kulmakivenämme ovat maistuvuus, loistava laatu sekä erikoiserät. Tuomme markkinoille uutuuksia koko ajan. Joitain tuotteita myös poistuu. Uusimmat leikkeleemme ovat murea palvikinkku sekä voileipäkinkku, Saarela kertoo.

– Emme ole lähteneet vege-tuotantoon, vaan olemme perinteikäs lihatalo. Kuluttajat eivät ole lihaa hylänneet.

Korona-aika oli Wursti Oy:llekin haasteellista.

– Koska suurkeittiöt olivat kiinni, tuotantomme supistui 30 %. Mutta onneksi ihmiset sitten söivät ja kokkailivat kotona.

– Eikä tänä päivänäkään vaikeuksia puutu: Ukrainan sota, Lähi-Idän levottomuudet, öljyn hinta, kaasun hinta, sähkön hinta, ruoan hinta… mutta laadukkaalle lihalle on onneksi aina kysyntää, vaikka kuluttajat suosivatkin halvempia leikkeleitä.

Saarela kaipaa stabiilimpaa aikaa. Aikaa, jolloin ei tapahdu paljon mitään. Saisi pitää isyyslomaa ja seurata Oliver-pojan kasvamista ilman huolia.

– Nämä asiat järkyttävät kaikkia, alasta riippumatta. Jatkuvatko maailman myllerrykset? Tuleeko joskus seesteisempää aikaa? En tiedä. Mutta optimistisesti toivon. Ehkä joskus maailmaan tulee rauha, hän päättää.

Makkaran suosiota eivät trendit heittele

Wursti Oy tunnetaan laadukkaista lihatuotteistaan. Kymmenistä eri tuotteista 75 % on kokolihaa ja 25 % on makkaroita. Suosituimmat lihaisat herkut ovat siskonmakkara, rosvopaisti sekä palvikinkku. Niiden suosiota eivät trendit heittele.
Projektipäällikkö Jaakko Saarela kertoo:

– En ole edes harkinnut muuta alaa. Olen ollut talossa jo teini-ikäisestä asti, kun aloitin täällä kesätyöt. Isältäni ja sedältäni olen saanut opit. Tuotanto- ja laatupuolen hommat ovat tulleet tutuksi. Olen myös tuurannut työnjohtoa ja toiminut konttorissa. Kun Jari jäi eläkkeelle, olen siitä asti ollut projektipäällikkönä. Yrityksessä on mukana myös kaksi sisarustani sekä serkku.

– Talo on tuttu ja rakas jo vuosien takaa, ja Wurstilla me luotamme käsityön voimaan. Olemme korkealaatuinen toimija suurilla markkinoilla. Yrityksen kasvattaminen ei ole prioriteettimme, vaan haluammekin pysyä pienehkönä, ensiluokkaisia tuotteita tarjoavana yrityksenä.

– Pidän työstäni paljon, ja porukkamme on aivan mahtava. Joka aamu tiedän, mihin olen tulossa. Totta kai välillä on hässäkkää, eikä mikään päivä ole täysin samanlainen. Sesongit rytmittävät vuotta. Joulunaika on todella kiireinen, tammikuu puolestaan hiljainen. Sitten täytyykin ajatella jo pääsiäistä, jonka jälkeen varsinainen grillikausi alkaa, kun kesä kolkuttelee ovella.

Wurstilla työntekijätkin viihtyvät pitkään, yleensä useita vuosia.

– On todella lämmittävää tuntea, että olemme tehneet jotain oikein, koska meillä ollaan niinkin pitkään, jopa 30 vuotta, Saarela sanoo.

Vuosien ajan yritys on palkittu useilla tunnustuksilla. Vuodesta 1991 alkaen Akateeminen Kiuas-Seura on mutustellut makkaroita ja jakanut palkintoja maistuvimmille tuotteille. Wursti Oy on napsinut kisassa erilaisia plakaatteja seinän täydeltä esimerkiksi raakamakkaroista, nakeista, ryynimakkaroista, ja nyt tänä vuonna Dulanon Salsiccia Toscana palkittiin Lihamakkarat-luokan parhaana.

Wurstin tuotepäällikkö Sallamari Lempinen vastaanotti kunniakirjan Akateemisen Kiuas-Seuran tilaisuudessa, jossa Dulanon Salsiccia Toscana palkittiin Lihamakkarat-luokan parhaana. Palkitsijana Akateemisen Kiuas-Seuran puheenjohtaja  Jyri Jämsä.  Kuva: Akateeminen Kiuas-Seura