Liha ja ruoka 6/2025  Teksti: Niina Jormanainen  Kuvat: Linda Helasmäki

Karelian Lihajaloste on pitserioiden paras kaveri. Liperiläisen perheyrityksen tehtaasta lähtee vuodessa 1,5 miljoonaa kiloa pitsasuikaleita – se riittää täytteeksi 15 miljoonaan pitsaan. Yrityksen vahvuuksiin kuuluu myös oma tehtaanmyymälä, jonka monipuolinen valikoima houkuttelee asiakkaita kauempaakin.

Kun Sami Puustinen aloitti Karelian Lihajalosteen toimitusjohtajana vuonna 2007, yritys käynnisteli juuri toimintaansa uudessa tehtaassa. Vain vuotta aiemmin vanha tehdas oli palanut sähköviasta alkaneessa tulipalossa maan tasalle. Yrityksen perustaja ja silloinen toimitusjohtaja Martti Puustinen suostui rakentamaan tehtaan uudelleen yhdellä ehdolla: poika ottaa kipparin paikan.

– Isä oli nostanut yrityksen jo kolme kertaa jaloilleen, neljättä kertaa hän ei enää halunnut yksin ryhtyä siihen, Sami Puustinen kertoo.

Nuorempi Puustinen teki päätöksensä nopeasti, hyväksyi uuden roolinsa toimitusjohtajana, ja tehtaan jälleenrakennustyöt saatiin ennätysajassa käyntiin.

– Olin jo paloa seuraavana aamuna työntekijöiden kanssa raivaamassa palopaikkaa. Vuodessa rakensimme tehtaan uudelleen, mikä oli kyllä aikamoinen urakka, kun rakennustyöt tehtiin kahden kirvesmiehen ja oman perheen voimin, Sami Puustinen muistelee.

Kun Karelian Lihajalosteen porukka vuoden tauon jälkeen käynnisteli kuttereita ja suikalekoneita, ilmassa oli jännitystä. Puustinen oli kyllä saanut sovittua tuotteet takaisin tukkujen valikoimiin, mutta lopulta ratkaisu oli asiakkaiden käsissä: palaavatko he käyttämään Karelian Lihajalosteen suikaleita?

– Lopulta kaikki meni hyvin. Saimme puolessa vuodessa vanhat asiakkaat takaisin ja tuotannon samalle tasolle kuin ennen paloa. Meitä auttoivat varmasti pitkät asiakassuhteet ja hyvät tuotteet. Meidän valttejamme ovat aina olleet toimitusvarmuus, tasalaatuisuus ja hyvä hinta-laatusuhde, Puustinen summaa.

Karelian Lihajalosteen vanha tehdas paloi maan tasalle vuonna 2006. Sami Puustinen esittelee tehtaanmyymälän seinälle kerättyjä lehtiartikkeleita aiheesta. Järkytyksestä on ajan mittaan toivuttu, mutta aina välillä palopäivän tapahtumat palaavat vieläkin mieleen. Sähköviasta alkanut palo oli raju ja tuhosi vain kahdessa tunnissa melkein koko tehtaan. Vain yksi kone ja yhden varaston tuotteet saatiin pelastettua.

Pitsasuikaleille suunniteltu tehdas

Jos jotain hyvää haluaa palosta etsiä, niin se mahdollisti tehtaan uudelleen rakennuksen yrityksen ykköstuotetta, pitsasuikaleita, silmällä pitäen. Tehtaaseen rakennettiin isot suikalointiosastot, joille hankittiin suikalointiin erikoistuneita nykyaikaisia koneita. Vuosien varrella automaatiota ja robotiikkaa on vielä lisätty, ja niiden avulla tuotantoprosessi on hiottu niin tehokkaaksi, että Karelian Lihajaloste on ollut jo vuosia maamme suurimpia pitsasuikaleiden valmistajia.

– Meillä on tehty pitsasuikaleita vuodesta 1988. Silloin Joensuuhun tuli Rosso, ja meiltä kysyttiin sinne valmista pitsasuikaletta. Aloimme valmistaa niitä, ja nykyään teemme 1,5 miljoonaa kiloa erilaisia pitsasuikaleita vuodessa. Arvioisin, että ainakin 70 prosenttia ”villeistä” pitserioista käyttää meidän suikaleitamme.

Vuosien varrella automaatiota ja robotiikkaa on vielä lisätty, ja niiden avulla tuotantoprosessi on hiottu niin tehokkaaksi, että Karelian Lihajaloste on ollut jo vuosia maamme suurimpia pitsasuikaleiden valmistajia.

Uuteen tehtaaseen saatiin myös kauan kaivattuja lisäneliöitä. Kasvun jatkuessa seuraava laajennus tehtiin vuonna 2012, jolloin laajennettiin nykyiseen 3500 neliöön. Lisäksi löytyy varastotilaa 400 neliön verran.

– Kaiken kaikkiaan Karelian Lihajalosteen myynti on tuplaantunut palon jälkeen, ja viime vuosina liikevaihtomme on ollut tasaisesti reilut 6 miljoonaa. Tällä hetkellä epävarma maailmantilanne vaikuttaa meidänkin myynteihimme. Kun ihmiset käyttävät varovaisemmin rahaa, pitsaakin syödään harvemmin.

Tehtaan tuotanto on huipputehokasta, mikä mahdollistaa hyvät hinnat. Finnvacumilta ja paikalliselta robottifirmalta hankittu suikalointikone on vahvasti miljoonakerhossa: se maksoi miljoonan ja suikaloi vuodessa miljoona kiloa lihaa. Sen käyttöön tarvitaan vain yksi henkilö, joka kuorii lihapötköt ja valvoo koneen toimintaa. Ennen konetta samaa hommaa teki kolme henkilöä. Kuvassa vasemmalta: Sami Puustinen, Juha Eklund ja Jouni Tynkky.

Kuluttajamyynti omasta tehtaanmyymälästä

Vaikka foodservice ja pitsasuikaleet ovat Karelian Lihajalosteen ykkösjuttu, myös oma 300 neliön tehtaanmyymälä porskuttaa vahvasti yli miljoonan vuotuisella kuluttajamyynnillä. Tehtaanmyymälään ajellaan kauempaakin, sillä sen valikoima on laaja eikä Karelian Lihajalosteen tuotteita myydä vähittäiskaupassa.

– Varsinkin kesäaikaan ovemme käy tiuhaan. Monelle mökkiläiselle on perinne aloittaa kesä hakemalla lihat meiltä. Kesän alussa ja lopussa grillaamme pihalla makkaraa, ja väkeä riittää jonoksi asti, Sami Puustinen kuvailee.

Tehtaanmyymälän tuorelihavalikoima on iso, ja haastattelupäivänä tarjolla on nopeasti laskettuna yli 50 erilaista tuorelihatuotetta! Maakunnan pisimmän lihatiskin kestosuosikkeja ovat – Karjalassa kun ollaan – karjalanpaistikuutio ja marinoidut possupihvit. Viime aikoina myös naudanlihan myynti on kasvanut kivasti, sillä tehtaanmyymälän tiskissä sitä on ollut tasaisesti. Tuorelihan lisäksi löytyy tietenkin erilaisia leikkeleitä ja grillimakkaroita, joita menneenä kesänä oli parhaimmillaan tiskissä 15 erilaista.

– Tykkäämme kokeilla uusia reseptejä. Kun joku meistä saa idean, niin se pääsee usein kokeiluun jo seuraavana päivänä. Ja minä teen aina välillä mustaamakkaraa, kun koti-ikävä nostaa päätään, viisi vuotta Karelian Lihajalosteessa tuotantopäällikkönä työskennellyt Jouni Tynkky paljastaa.

Ketterä tuotekehitys on pienen ja mutkattoman yrityksen etuja. Eikä uutta makkarareseptiä aina alusta asti keksitä, vaan usein perusreseptiin tuodaan uusia makuja.

– Meidän tehtaanmyymälämme tarjoaa loistavan paikan uusien tuotteiden maistatukseen, tehtaanjohtajana työskentelevä Juha Eklund kertoo.

Karelian Lihajalosteen lihatiski lienee maakunnan pisin. Hastattelupäivänä tarjolla oli yli 50 erilaista tuorelihatuotetta ja lukuisia leikkeleitä ja makkaroita.

Oppia makkarantekoon Saksasta asti

Vuonna 2001 Puustinen sai ainutlaatuisen tilaisuuden lähteä Saksaan Frankfurtin kupeeseen oppimaan lisää makkaranteosta. Hän työskenteli viisi kuukautta paikallisessa makkaratehtaassa ja imi itseensä kisällikoulutuksen oppeja makkaroiden kultamaasta.

– Tehtaan ykkösjuttu olivat frankfurterit, joita valmistettiin hulppeat 7 000 kiloa päivässä. Yhtenä viikonloppuna tehtaanjohtaja kutsui minut kotiinsa ja opetti, miten puolikkaasta siasta käytetään kaikki – sunnuntaina jäljellä oli vain pieni läjä luita.

Valmistimme makkaraa kymmenellä eri reseptillä, muun muassa bratwurstia ja saksalaista verimakkaraa, blutwurstia. Suolet olimme itse käyneet pesemässä käsin läheisessä teurastamossa, ja jopa sian virtsarakkoon tehtiin makkaraa, mikä vähän hirvitti suomalaista, Puustinen muistelee.

Saksaan liittyy myös Karelian Lihajalosteen uusin aluevaltaus: seitan-säilykkeet, joiden vientiä valmistellaan parhaillaan. Tähän asti niitä on myyty tehtaanmyymälässä muiden säilykkeiden ohella, mutta pian ne löytyvät myös S-ryhmän kaupoista. Seuraava askel olisi niiden vienti Saksaan, minne ne alun perin kehitettiinkin.

– Olemme käyneet jo jonkin aikaa neuvotteluja saksalaisten kanssa viennin avaamiseksi. Saksassa kasviproteiineilla on suuret kasvunäkymät, joten markkina kiinnostaa kovasti. Toki sopimuksissa täytyy olla tarkkana, että pystymme tuotteet myös toimittamaan. Siellä säilykemarkkinat kukoistavat, ja myyntimäärät voivat olla jopa 60 000 purkkia tunnissa. Meidän tuotantomme ei sellaisiin määriin taivu, Puustinen sanoo.

Seitan-säilykkeistä huolimatta lihatuotteet pysyvät jatkossakin Karelian Lihajalosteen ytimenä. Pitsasuikaleiden kehitykseen panostetaan jatkuvasti, ja niitä on tarjolla nykyään ainakin viittä erilaista: kinkkusuikale, jossa lihapitoisuus on 90 %, edullisempi possu- broilerisuikale, broilerisuikale, meetvurstisuikale ja suosiotaan vauhdilla kasvattava pekonisuikale.

– Suikaleiden osalta meillä olisi valmiudet palata myös vähittäiskauppaan. Välillä mietimme, pitäisikö lähteä kilpailutuksiin mukaan. Ehkä sekin päivä vielä koittaa, Puustinen pohtii.

Karelian Lihajalosteen kuluttajamyynti tapahtuu Ylämyllyn tehtaanmyymälästä. Kuluttajat voivat ostaa yrityksen kuuluisia pitsasuikaleita kilon pakkauksissa. Puustinen ja Jouni Tynkky esittelivät kahta uutuustuotetta: savukinkkusuikaletta ja pizzakinkkulastua.

”Hemmetin hyvä porukka”

Karelian Lihajaloste työllistää ympäri vuoden reilut parikymmentä ihmistä, kesän ja joulun sesonkina määrä nousee kolmeenkymmeneen. Puustisen mielestä heillä on töissä ihan ”hemmetin hyvä porukka” – sellainen, jonka ansiosta toimitusjohtaja voi lähteä lomallekin hyvillä mielin.

– Meillä jokainen päivä alkaa yhteisillä aamukahveilla. Istumme kahvihuoneessa ja käymme läpi päivän asiat. Olemme pieni ja avoin yhteisö, jossa kaikki hoitavat hommansa perään katsomatta. Minulle on aina ollut tärkeää, että tätä työtä tehdään yhdessä tiiviinä porukkana. Oman huoneeni ovi on aina avoinna, jos jollakin on asiaa, Puustinen sanoo.

Meidän rupatteluhetkemme Karelian Lihajalosteessa alkaa olla loppusuoralla, mutta vielä on aikaa yhdelle kysymykselle. Pikkulinnut ovat laulaneet, että Sami Puustisella on aivan erityinen suhde Saabeihin. Miehellä on peräti 22 turbo-Saabia, kaikki ajokunnossa.

– Isälleni tuli 80-luvun alussa ensimmäinen Saab, jolla minäkin pääsin pienenä poikana ajamaan. 90-luvun puolivälissä ostin ensimmäisen oman Saabin, ja siitä lähtien olen niillä ajellut. Toinen Saab tuli vuonna 2003, kun vaimolleni Katille piti hankkia auto. Sen jälkeen niitä on vain kertynyt. Vuosi sitten sanoin Katille, että nyt en enää osta yhtäkään – mutta vuoden sisään on tullut kolme lisää. Viime perjantaina kävin juuri katsastamassa niistä 11. Ei sitä turhaan sanota, että saabismi on sairautta ja turbosaabismi mielisairautta, Puustinen nauraa.

Sami Puustisella on mielenkiintoinen keräilyharrastus. Mies keräilee turbo-Saabeja, joita on kertynyt talliin jo yli 20. Kaikki ovat ajokunnossa.