MP-Maustepalvelu laajentui ja uudisti mausteiden sekoitustapaa

Liha ja ruoka 1/2025  Teksti: Mari Hannuksela  Kuvat: Linda Helasmäki

Perinteikäs MP-Maustepalvelu Oy uudistui ja laajeni Hämeenlinnassa. Innovatiivinen sekoitusprosessi pitää allergeenit aisoissa ja tuo lisää mahdollisuuksia myös vientiin.

Hämeenlinnassa on valmistettu teollisuuden mausteita jo 75 vuoden ajan. Alun perin osaksi Lihateollisuuden Tutkimuskeskusta perustettu MP-Maustepalvelu Oy on nykyisin Suomen johtavia elintarvikekomponenttien toimittajia. Valikoimasta löytyy vaihtoehtoja muun muassa sellaisiin tuoteryhmiin kuin liha, kala, valmisruoka, kasvisruoka, leipomo, meijeri, juomat, lisäravinteet.

Yhtiön henkilöstömäärä on vajaa 80 henkilöä. Liikevaihto oli 38 miljoonaa euroa vuonna 2024, siitä viennin osuus oli yli 4 miljoonaa euroa. Toimintaa on pääasiassa Suomessa. Baltiassa on ollut oma myyntihenkilö loppuvuodesta 2022 saakka, ja Ruotsiin mentiin viime vuonna.

Maustepalvelu toimii nykyisin osana Barentz-konsernia. Emo-Barentz antaa vahvaa tukea muun muassa trendeihin ja raaka-aineisiin liittyen.

”Halusimme parasta teknologiaa”

Alkavan kevään aikana on valmistumassa Maustepalvelun neljän vuoden ja seitsemän miljoonan euron laajennus- ja kehittämisinvestointi. Toimitusjohtaja Mikko Salonen kertoo, että investoinnin lähtökohtana oli halu uudistua.

– Halusimme paremman prosessin. Tähtäimessä on koko ajan ollut paras teknologia muun muassa allergeenien hallintaan. Samalla haimme tietenkin lisää tehokkuutta.

Alkavan kevään aikana on valmistumassa Maustepalvelun neljän vuoden ja seitsemän miljoonan euron laajennus- ja kehittämisinvestointi. Toimitusjohtaja Mikko Salonen kertoo, että investoinnin lähtökohtana oli halu uudistua.

Ennen investointipäätöstä Maustepalvelun johto harkitsi useita eri vaihtoehtoja. Tarvetta oli sekä tuotanto- että toimistotiloille. Myös varastopuoli kaipasi kehittämistä. Yhtiöllä oli varastoja peräti kolmessa eri osoitteessa.

– Mietittiin ensin, että tehdäänkö kokonaan uusi tehdas? Päädyimme kuitenkin laajentamaan ja uudistamaan nykyistä tehdasta, jonka vanhimmat osat ovat olympiavuodelta 1952.

Mikko Salonen kertoo, että suunnittelun lähtökohtana oli pitää tuotanto käynnissä koko investoinnin ajan. Naapuritontilla oli tilaa, kun siinä ollut Lihateollisuuden tutkimuskeskus lakkautettiin 2014–2015. Ensin rakennettiin tutkimuskeskukselta vapautuneelle tontille tilava puurunkoinen varasto. Näin saatiin kaikki toiminnot saman katon alle. Seuraavassa vaiheessa rakennettiin toimistosiipi ja uudistettiin tuotekehityksen tiloja. Lopulta päästiin uudistamaan ja laajentamaan tuotantoa vapautuneisiin tiloihin. Kunnossapidolle remontoitiin väljät ja valoisat tilat.

– Pääpainona meillä on ollut laadulliset parannukset eli laatu, vastuullisuus ja toimitusvarmuus.

Tuotteet pakataan asiakkaan toiveen mukaan. Vaihtoehtoja löytyy säiliöautosta pieniin kerta-annospusseihin.

Koko prosessi konteissa ja putkissa

Maustepalvelulla on yhteensä 12 tuotantolinjaa. Niiden yhteenlaskettu volyymi on tällä hetkellä noin 8 miljoonaa kiloa vuodessa.

Perinteisessä maustesekoittamossa mausteet pöllyävät, ja riskinä on makujen (ja allergeenien) karkaaminen vääriin paikkoihin. Tuotantopäällikkö Joonas Jokiniemi kertoo, että Maustepalvelun uudistettu prosessi perustuu standardoituihin kontteihin, täyttö- ja purkuasemiin ja suljettuihin putkiin.

– Meillä on tällä hetkellä runsaat 60 konttia, jotka kulkevat pitkin prosessia sellaisella vauhdilla, että koontiputken läpi menee jopa 100 konttia päivässä. Kontit pestään perusteellisesti joka tuotantoerän jälkeen.

Tuotteiden raaka-aineet annostellaan kontteihin kahdeksalla täyttöasemalla. Tässä onkin uuden prosessin ydin. Jokainen täyttöasema on rajattu alue. Käytännössä kyseessä on erillinen huone, jossa on tiiviit ovet ja tehokas pölynpoisto.

– Pystymme hallitsemaan kontaminaatioita ja allergeeneja. Yhtenä yksityiskohtana mainitsen, että suurin osa prosessista täyttää halal-kriteerit. Ne raaka-aineet, jotka eivät ole halal, käsitellään erillisessä osassa tehdasta.
Varsinainen sekoittaminen tehdään joko konttisekoittimilla tai isoilla kartiosekoittimilla. Joonas Jokiniemi kertoo, että kartiosekoittimien kapasiteetti on tuotteesta riippuen 1500–1700 kiloa, ihan maksimissaan 2000 kg.

– Tämä on oikea uuden ajan sekoitin. Vanhalla prosessilla yhden tuote-erän sekoittaminen kesti raaka-aineista riippuen noin 20 minuuttia, nykyisin vain puolet siitä.

Maustepalvelun uudistetun prosessin ydin on ylivoimainen allergeenien ja kontaminaatioiden hallinta. Raaka-aineet punnitaan sekoituskontteihin erillisissä, pölysuojatuissa huonetiloissa.

”85 % räätälöidään”

Maustepalvelun asiakkaista noin 85 % on kotimaassa. Asiakkuuspäällikkö Raija Saksa kertoo, että melkein kaikki tuotteet räätälöidään asiakaskohtaisesti.

– Meillä taitaa olla tällä hetkellä noin 1800 tuotetta, Mikko Salonen ja Raija Saksa laskevat.

Miten kehittämisprosessi etenee?

– Meillä on iso tuotekehitysosasto. Tuotekehityskokeen valmisteluvaiheessa teemme koekeittiössämme erilaisia aihioita asiakkaan valinnan pohjaksi. Seuraavassa vaiheessa kun testataan asiakkaan tuotannossa, teemme testiseokset meilläkin normaaliprosessin mukaan. Siihen kuuluu kaikki nykyaikaisen elintarviketurvallisuusjärjestelmän elementit: suojavaatteet, toiminnanohjausjärjestelmä, jäljitettävyys jne.

Tuotekehittäjä Iida Stylman valmistelee tuoteaihioita Maustepalvelun uudistetussa tuotekehityskeittiössä.

Maustepalvelu antaa asiakkaalle valmiit tuotetiedot ja tarkistaa tuotteen lainmukaisuuden. Raija Saksa kuitenkin muistuttaa, että lainmukaisuuden varmistaminen koskee vain etukäteen nimettyä käyttötarkoitusta. Jos asiakas haluaa kokeilla lihajalosteen maustetta valmisruokaan tai päinvastoin, lainmukaisuus tulee tarkistaa erikseen.
Mikko Salonen, Raija Saksa ja Joonas Jokiniemi, miltä näyttää vuosi 2025 ja lähivuodet Hämeenlinnasta katsottuna?

– Panostamme pitkäjänteisesti henkilöstöön ja kehittämistyöhön. Meillä on täällä hyvä tekemisen fiilis, joka myös näkyy pitkinä työsuhteina. Toimihenkilöiden keskimääräiset palvelusvuodet ovat tällä hetkellä 15–16 vuotta ja tuotannossakin 12 vuoden luokkaa.

Pitkä kokemus tuo lisäarvoa tekemiseen. Samasta syystä myös kunnossapidon ammattilaiset ovat Maustepalvelun omaa, pitkäaikaista henkilöstöä.

– Muutenkin on hyvä, että meitä on monen ikäisiä. Ja kun tunnetaan toisemme, tietää keneltä kannattaa milloinkin kysyä neuvoa.

Mikä on tärkeintä viihtymisen kannalta?

– Totta kai yhteisöllisyys, on koulutus- ja virkistyspäiviä. Tärkeintä on kuitenkin se, että on tulevaisuuden näkymiä, koko ajan kehitetään ja innovoidaan. Ei kyllästy, kun saa koko ajan miettiä uutta ja oppia lisää.

Maustamisen trendit – ykkösenä ennakkoluulottomuus

Maustepalvelussa seurataan tarkasti trendejä. Tuotekehityspäällikkö Janne Hietanen kertoo, että tietoa saadaan monista eri lähteistä, muun muassa raaka-aine- ja kuluttajamarkkinadataa tutkivilta yhtiöiltä sekä yhtiön omistajalta, Barentz-konsernilta. Niiden pohjalta Maustepalvelu julkaisee nettisivuillaan muun muassa suosittuja raaka-ainekatsauksia. Mikä trendaa tällä hetkellä?

– Monenlainen vastuullisuus ja koko toiminnan eettisyys on ihan megatrendi. Ei vain ympäristövastuu vaan kaikki vastuullisuuden osa-alueet. Haluamme pitää huolta myös ihmisistä ja taloudesta. Konkreettisesti vastuullisuus näkyy esimerkiksi CSRD-kestävyysraportoinnissa, jonka Maustepalvelu Barentzin osana otti jo käyttöön.

Suositut sipsimaut voivat näkyvät seuraavaksi lihapuolella tai valmisruoassa.
Kuva: Shutterstock

Kun mennään konkreettisesti makuihin, Janne Hietasen mukaan erilaiset fuusiomaut ovat edelleen suosiossa.
– Sekoitetaan esimerkiksi aasialaisia ja amerikkalaisia makuja tyyliin ”korean barbeque”. Kaikkea voidaan ennakkoluulottomasti sekoittaa kaikkeen, Hietanen yksinkertaistaa tämän hetken valtatrendiä.

Toinen trendi on lainata onnistuneita makuja toisesta tuotekategoriasta.
– Suositut karkkimaut ovat uineet keksi- ja jäätelöhyllyihin. Samalla tavoin esimerkiksi suositut sipsimaut voivat näkyvät seuraavaksi lihapuolella tai valmisruoassa.

Tuleeko asiakas valmiin toiveen kanssa vai ehdottaako Maustepalvelu asiakkaalle uusia makuja?

– Molemmin päin, Janne Hietanen kertoo. – Moni kysyy kyllä meiltä ehdotuksia. Toisaalta heillä voi olla hyvinkin pitkälle mietitty konsepti, jossa maut on jo lyöty lukkoon ja haetaan vain parasta toteutusta.