Liha ja ruoka 3/2025  Teksti: Kati Susi  Kuvat: Kesko

Kuluttajien luottamus omaan talouteensa pysyy maailman myrskytessä matalalla. Päivittäistavarakauppaan maailmantalouden ongelmat eivät iske täydellä voimalla, sillä ruokaa tarvitaan joka päivä. Haasteita ruokaketjussa silti riittää. Liha ja ruoka -lehden haastattelussa Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli.

– Kotitalouksien kulutuksessa ruuan osuus kokonaismenoista on samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten, kertoo Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli.

Viimeisimpien tilastojen mukaan kotitaloudet kuluttavat ruokaan 14 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan. Määrästä kaksi prosenttia on ulkona syömistä. Akselin mukaan olennainen osa ulkona syömistä ovat työpaikkalounaat, joiden määrä on etätyön kasvun myötä vähentynyt.

Päivittäistavarakaupan toimialajohtajan tonttia ruokaan liittyvässä Keskon toiminnassa ovat ruokakaupat ja tukkuliiketoiminta.

– Suhdanteet heiluttelevat muita toimialoja kaupan alalla pahemmin, mutta päivittäistavarakauppa on siltä osin vakaata, että ihmisen pitää saada tietty määrä kaloreita päivässä, Akseli sanoo.

Sääntelyn määrä huolettaa

Haasteita ruokakaupan alalla riittää, eikä niistä Ari Akselin mukaan vähäisimpänä näyttäydy alati lisääntyvä sääntely. Erilaista selvitettävää ja raportoitavaa tuovat sekä EU:n laajuiset että kotimaiset velvoitteet.
Esimerkiksi hän ottaa EU:n metsäkatoasetuksen, joka tulee voimaan vuodenvaihteessa. Asetus edellyttää, että kahvin, kaakaon, puutuotteiden, nautakarjan, palmuöljyn, soijan ja kumin tuotanto ei ole saanut aiheuttaa metsäkatoa.

Akseli toteaa, että ajatus metsäkatoasetuksen takana on oikea, mutta toteutuksen alun perin kiireinen aikataulu aiheutti huolta. Suuri osa toimijoista ei ollut ehtinyt saada metsäkatoasetuksen vaatimia selvityksiä kuntoon.

– On hurja työ, kun tuotantoketju kokonaisuudessaan pitää varmistaa. Laiminlyönneistä koituu tuotteen ostajalle sakkouhka. Asetuksen voimaantuloa lykättiin vuodella ja mikro- sekä pienyrityksille annettiin vielä puolen vuoden pidennys.

Suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukyky sääntelyn puristuksessa huolettaa Akselia.

– On tärkeä tunnistaa, että useassa tapauksessa EU:n regulaation päälle Suomessa on useille tuotteille vielä lisävaatimuksia, mikä heikentää suomalaisten yritysten toiminta- ja kilpailukykyä. Metsäkatoasetukseen ei ole kotimaisia lisäyksiä, mutta liian monessa tapauksessa on sääntelytaakkaa lisätty ja toteutettu vahvemmin kuin EU-asetus edellyttää.

Akseli korostaa, että elintarvikkeille ei ole perusteltua määrätä lisää veroja, vaan pikemminkin ruuan arvonlisäveroa pitäisi alentaa ja poliittisilla päätöksillä edistää kotimaisten tuotteiden ostamista.

– Vahva, hyvin toimiva suomalainen ruokakauppa on maallemme tärkeä asia. Huoltovarmuus on ollut tiiviisti mielessä viime vuodet. Aiemmin asialle jopa hymähdeltiin, mutta eipä ole hymähtelijöitä viime vuosina näkynyt.

Kesko keskittyy kotimaiseen

Keskon ruokakaupoissa myydystä ruuasta lähes 80 prosenttia tulee Ari Akselin mukaan Suomesta. Hän toteaa, että Keskolla on muuttuvat tilanteet huomioon ottava strategia, joka mahdollistaa nopean reagoinnin.

– Viime aikojen myllerrys on entisestään vahvistanut päätöstämme keskittyä Suomeen ja kotimaiseen tuotantoon. Tämä tuo vakautta myrskyisässä maailmassa.

Kotimaisuus korostuu Akselin mukaan erityisesti kaupan oman Pirkka-merkin maitotaloustuotteissa ja tuoreessa lihassa.

– Esimerkiksi Pirkka-maito ja Pirkka tuore liha ovat sataprosenttisesti suomalaista alkuperää. Kaupan alalla markkina on hintavetoinen ja kilpailu kovaa. Tässä tilanteessa me pysymme nöyrinä asiakkaisiin nähden.

Toimialajohtaja toteaa, että ruokakaupassa tarjousten ja kampanjoiden merkitys on suurta. Myös asiakkaiden tarpeissa tapahtuu muutosta, eikä menestyksiin voi jäädä leijumaan. On vastattava muutoksiin ja haasteisiin ja jaksettava tehdä jatkuvaa kehittämistyötä.

– Suomessa väestö ikääntyy ja keskittyy kasvukeskuksiin samalla kun pienien talouksien osuus kasvaa. Tähän on vastattava kehittämällä tuotteita, jotka sopivat ikääntyvälle väestölle.

Akselin mukaan vanha totuus siitä, että asiakas päättää, mihin suuntaan kauppa kehittyy, pitää edelleen paikkansa.

– Kaupan täytyy toimia yhdessä ruokaketjun kanssa. Yhdessä mietimme, miten haasteisiin vastataan. Tosiseikka on, että me suomalaisessa ruokaketjussa olemme ketterämpiä reagoimaan suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin kuin kansainväliset toimijat.

– Vientiä vahvistamalla saataisiin elinvoimaa ja sitä kautta huoltovarmuutta koko ketjuun. Lisäksi meidän pitää ketjussa yhdessä varmistaa, että ruuan hinta-laatusuhde pysyy kohdallaan.

Vahva kotimaisuusaste tuo varmuutta

Ari Akselin haastattelu tehtiin päivänä, jolloin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti ensimmäisistä tuontitulleistaan. Maailman pörssit heittivät häränpyllyä sinä ja seuraavina päivinä.

– Tullien vaikutusta Suomessa on tässä hetkessä vaikea arvioida. Oli ennustettu, että suhdanne paranisi 2025, mutta tullisota saattaa myllertää kuviot.

Keskon ruokakauppoihin tulee USA:sta vain reilut sata elintarviketta. Klassinen esimerkki ovat Kalifornian rusinat. Akselin mukaan EU:n tavoitteena on jatkaa neuvotteluja ja estää kauppasodan syttyminen, sillä Yhdysvallat on suuri kauppakumppani Euroopan maille.

Hän sanoo, että kaupan näkökulmasta vuosi 2019 oli viimeinen normaalimpi vuosi. Korona-ajasta lähtien toimintaympäristö on ollut turbulenssissa.

– Vahva, hyvin toimiva suomalainen ruokakauppa on maallemme tärkeä asia. Huoltovarmuus on ollut tiiviisti mielessä viime vuodet. Aiemmin asialle jopa hymähdeltiin, mutta eipä ole hymähtelijöitä viime vuosina näkynyt.

Ulkomaisen ruuan tuonti on Suomessa lisääntynyt siitä, kun vuonna 2003 puntit tuonnin ja viennin kesken olivat tasan. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnin arvo oli noin 6,9 miljardia euroa ja viennin arvo noin 2,3 miljardia euroa vuonna 2024. Tuonnin arvo säilyi ennallaan ja viennin arvo nousi noin viisi prosenttia edellisvuodesta. Tämä huolettaa Akselia koko ruokaketjun puolesta.

– Vientiä vahvistamalla saataisiin elinvoimaa ja sitä kautta huoltovarmuutta koko ketjuun. Lisäksi meidän pitää ketjussa yhdessä varmistaa, että ruuan hinta-laatusuhde pysyy kohdallaan. Tähän vaaditaan kuluttajan ymmärtämistä, jotta saadaan kehitettyä tuotteita kuluttajan makuun.

Ari Akseli toteaa, että vaikka hintakilpailu on kovaa, on laadulla aina roolinsa kuluttajalle. Ruokaketjun ja kaupan sen osana on oltava ketterä ja kannettava huolta siitä, että suomalaista ruuantuotantoa ja jalostusta saadaan pidettyä yllä.

Kiitosta tuottajille yli 11 miljoonalla

K-ryhmässä on Akselin mukaan tehty aktiivisesti suomalaista ruokaa näkyväksi esimerkiksi avaamalla tarinoita tuotteiden takana, jotta kuluttaja haluaa maksaa puhtaasti tuotetusta kotimaisesta ruuasta. Yksi tavoista on Tuottajalle kiitos -toimintamalli, josta on tähän mennessä tilitetty alkutuottajille yli 11 miljoonaa euroa normaalin tuottajahinnan päälle.

– Tuottajalle kiitos -tuotteissa on hyvä mekaniikka, jossa kuluttaja valitsee tuotteen ja me tilitämme lisäosan teollisuudelle. Sieltä saamme raportit, miten raha on maksettu tuottajalle, Akseli kertoo ja täsmentää, että Vaasan leipomon tuottajille kiitokset jaetaan stipendeinä, joiden tarkoitus on tukea toimialaa eteenpäin vieviä tuoreita ideoita.

Hänen mielestään on kaikkiaan tarpeellista ymmärtää kokonaisuutta ja tehdä ratkaisuja niin, että toiminta edistää ja jalostaa tekemisen kulttuuria.

– Näin luodaan elementtejä, jotka tuovat suomalaiselle tuottajalle etua ja edistävät tuottajan toimintakykyä.

Myös suomalaisen ruuan jalostajien viennin edistämistä mahtuu Akselin toimintakenttään.

– Ruotsalainen ICA on kauppaketjukumppanimme, ja heille suosittelemme hyviä suomalaisia tuotteita. Tuotteen saaminen tutun kumppanimme valikoimiin voi olla yksittäiselle yritykselle valtavan iso juttu ja tapahtua monta kertaa nopeammin suhteidemme avulla.

Akseli huomauttaa, että määräänsä enempää ei resursseja vientiapuun ole käytettävissä, mutta auttamishalua on ja useita hyviä esimerkkitapauksia.

– Viimeksi tänään yksi yrittäjä oli yhteydessä, kiitteli viimeisestä ja pyysi apua seuraavaan keissiin.

Broilerin ja naudanlihan kysyntä nousussa

Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli kertoo liha-alan näkökulmasta mukavia uutisia. Toisin kuin uusien ravitsemussuositusten julkaisuaikana viime vuoden lopulla spekuloitiin, ei liha ole kadonnut suomalaisten lautasilta.

− Broilerin kysynnän kasvu jatkuu edelleen. Siipikarjanliha vastaa moneen trendiin ja kanaa on tuotteistettu terveellisyyden ja keveyden näkökulmasta, Akseli toteaa.

Myös naudanlihan kulutus on kääntynyt hienoiseen nousuun. Viime aikoina jauhelihan saatavuus on ollut kuuma puheenaihe. Jauhelihan saatavuusongelma selittyy kysynnän kasvulla ja tuotannon hienoisella laskulla. Hänen mukaansa 40 prosenttia naudanlihan kulutuksesta on jauhelihaa. Akseli kertoo tilannekuvan jauhelihan äkillisen niukkuuden syistä.

− Ensiksi arvokkaamman naudanlihan kysyntä tuli selvästi alas, ja lihan pakkasvarastot kasvoivat. Sitten nautaa alettiin tarjota edullisesti kampanjoiden ja pakkasvarastot alkoivat vähetä. Koska tuottajat eivät lisänneet tuotantoaan matalien hintojen vuoksi, seurasi tilanne, jossa jauhelihaa olikin tarjolla vähemmän kuin oli kysyntää.

Osansa pulan syntymisellä oli jauhelihan mahdollisesta vähyydestä kertoneiden uutisten sytyttämällä hamstraamisella, joka kiihdytti tilannetta. Akseli huomauttaa, että naudanlihan tuotantoa ei äkisti pysty lisäämään, koska eläimen kehitys alkiosta teuraaksi vie paljon aikaa. Hänen mukaansa jauheliha on kiinteästi suomalaiseen ruokavalioon kuuluva osa.

Siinä missä kana ja nauta ovat suomalaisten suosiossa, on porsaanlihan kulutus pudonnut jo pitkään. Ari Akselin mukaan kuitenkin jouluna ja kesän grillauskaudella possulla on korostetusti menekkiä. Erityisenä trendinä on, että porsaan palalihaa kuluttajat ostavat entistä vähemmän, mutta leikkeleissä ja valmisruuissa sitä on tarjolla runsaammin.

− Siipikarjaleikkeleiden myynti on hieman kasvanut, muiden lihaleikkeleiden laskenut. Laadukas valmisruoka sen sijaan kasvaa myyntitilastoissa koko ajan. Vaikka kuluttaja onkin säästömoodissa, helppous korostuu ruokavalinnoissa paljon.

Akselin mukaan kasvisproteiinien myynti on kasvussa, mutta luvut yhä pieniä. Edelleen suomalainen valitsee usein jauhelihaa arkeen, joko raaka-aineena tai valmisruokana.

− Viikonloppuina ruuanlaitossa lähdetään raaka-aineista liikkeelle, kun on aikaa valmistaa ruokia rauhassa, esimerkiksi uunissa hauduttaen. Monista ruhon osista tulee erinomaista ruokaa, kun on aikaa sitä hitaasti valmistaa.

Lue myös: https://lihajaruoka.fi/etln-mikko-kakela-kriisimoodin-kasijarru-pitaa-irrottaa/