Lihalehti 7 / 2020, teksti Mari Hannuksela, kuvat Karelian Lihajaloste
Joensuun kupeessa Liperin Ylämyllyllä toimiva Karelian Lihajaloste viettää 30-vuotisjuhlaansa työn merkeissä. Korona on kurittanut liikevaihtoa, mutta yritys on selvinnyt paljon pahemmastakin. Valttikorttina kilpailussa on tehokas robottiavusteinen tuotanto.
Karelian Lihajaloste Oy:n toimitusjohtaja Sami Puustinen on yrittäjä jo kolmannessa polvessa. Vaimonsa Kati Puustisen kanssa hän luotsaa lihajalostamoa, joka työllistää heidän lisäkseen 16 työntekijää. Samin vanhemmat Martti ja Marja Puustinen ovat olleet ansaitulla eläkkeellä jo vuodesta 2017.
Puustiset tunnetaan perhekeskeisyydestä, työntekijöiden pitkistä työsuhteista sekä erityisesti Saabeista ja koirista. Katilla ja Samilla on viisi kultaista noutajaa, ja tallissa kasvava määrä Saabin erikoismalleja.
Miljoonia kiloja suikaleita
Karelian Lihajalosteen kokonaistuotanto on noin 2,3 miljoonaa kiloa vuodessa. Isoin tuoteryhmä ovat suikaletuotteet, joista kinkku-, pizza- ja meetwurstisuikaleiden osuus on noin 1,6 miljoonaa kiloa.
Suosittu tehtaanmyymälä toimii Joensuun kupeessa Liperin Ylämyllyllä tehtaan yhteydessä. Sen myynti on noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa.
− Käytämme tuotteissamme pääsääntöisesti kotimaista lihaa, mutta myös tuontilihaa EU:sta. Raaka-aineina on suurimmalta osin sianlihaa, Sami Puustinen kertoo.
− Valikoimista löytyy myös naudanlihaa, karitsanlihaa, kalkkunaa, broileria sekä riistaa, kuten hirveä, villisikaa, karhua, poroa. Erikoisuuksia on strutsi, kenguru ja biisoni.
Trendit muuttuvat, mutta peruslihansyönti säilyy. Savukassler ja -kylki ovat säilyneet suosikkeina muodista toiseen.
Korona on pudottanut Karelian Lihajalosteen liikevaihtoa. Pudotus ei silti ole iso; kuuden miljoonan euron liikevaihdosta on lähtenyt noin 200 000 euroa. Sami Puustinen miettii, että kun tuotannosta 90 prosenttia on tukkumyyntiä, ilman pizzerioiden ja ravintoloiden noutoruokamyyntiä olisi pudotus ollut vieläkin rajumpi.
Lujasti investointeja
Vuosien 2016−2019 aikana Karelian Lihajaloste on toteuttanut mittavat kone- ja laiteinvestoinnit. Ne ovat arvoltaan noin 2,2 miljoonaa euroa. Se on todella iso summa verrattuna kuuden miljoonan euron liikevaihtoon.
− Olemme halunneet investoida yhä tehokkaampaan tuotantoon. Uskomme, että vain tehokkuus auttaa pysymään kilpailukykyisenä.
Mitä kaikkea saa kahdella miljoonalla eurolla? Ainakin koneita, muun muassa kolme uutta savustus- ja keittokaappia sekä kylmäsavustuskaapiston. Lisäksi Karelian Lihajalosteeseen on hankittu iso lihamylly, makkararuisku ja 1000 kg:n sekoittaja kebabvartaiden valmistamiseen sekä Treiffin suikalointikone.
Kaikkein kallein investointi oli automaattinen linjasto pizzakinkkusuikaleiden pakkaamiseen. Finnvacumin kautta hankittiin Cabinplantin monipäävaaka (samanmerkkinen oli jo ennestäänkin), Ilpran rasiapakkauskone ja Digin vaaka. Metallinpaljastin ostettiin Thomekolta.
Omalla paikkakunnalla Ylämyllyllä toimiva Kaptas Oy suunnitteli ja toteutti koko robottilinjan kuljettimineen. Yksi henkilö suikaloi 1,6 miljoonaa kiloa vuodessa.
− Uskoisin, että meillä on Suomen tehokkain linjasto, Sami Puustinen arvelee.
Vakuutukset pelastivat tulipalon jälkeen
Sami Puustisen tähänastisen työuran dramaattisin hetki koitti, kun tehtaalla syttyi tulipalo lokakuussa 2006. Sami oli nuori, Saksassa opissa ollut tehtaanjohtaja. Viallisista sähköjohdoista alkanut tulipalo ei onneksi aiheuttanut henkilövahinkoja, mutta tehdas tuhoutui lähes täydellisesti. Vahingot nousivat yli kolmeen miljoonaan euroon.
− Onneksi meillä oli kattava vakuutusturva, Sami Puustinen muistelee. Päätös jälleenrakentamisesta tehtiin melkein saman tien, ja rakentaminen alkoi toukokuussa 2007. Samana vuonna Sami Puustisesta tuli yrityksen toimitusjohtaja.
Uusittuihin tiloihin päästiin jo marraskuun lopussa 2007. Vuosien 2012−2013 laajennustöiden jälkeen tehdastiloja on käytössä runsas 3000 neliömetriä, ja lisäksi 500 neliön tarvikevarasto ja 300 neliön myymälä. Tilojen lämmitys, jäähdytys ja muu energiankulutus on nykyisin 1,2 miljoonaa kilowattituntia vuodessa. Äskettäin hankitut 400 aurinkopaneelia maksavat laskelmien mukaan itsensä takaisin jo 5−6 vuodessa.
Juttuarkisto
