Liha ja ruoka 8/2025  Teksti: Mari Hannuksela  Kuvat: Vainion Teurastamo

Teurastamoyrittäjä Henri Vainio panostaa vahvasti toimintojen kehittämiseen. Vainion Teurastamo sai äskettäin ELVI-eläinten hyvinvointimerkin ensimmäisenä alan yrityksenä Suomessa.

Viime vuosina tunnelma lihamarkkinoilla on selvästi muuttunut. Teurastamoyrittäjä Henri Vainion mukaan koko yhteiskunnassa on herätty siihen, ettei liha ole enää ole itsestäänselvyys. Lihan saannin turvaaminen vaatii kilpailukykyisen alkutuotannon ja kilpailukykyisen teurastuksen ja jalostuksen.

Henri Vainio toimii perheyritys Vainion Teurastamon toimitusjohtajana. Orimattilassa toimiva Vainion Teurastamo on Suomen suurin lammasteurastamo. Lampaiden ja vuohien lisäksi teurastetaan myös nautoja.

Julkisuudessa on keskusteltu kaupan valikoimajaksoista. Henri Vainio sanoo olevansa tyytyväinen nykyiseen järjestelmään.

– Pitkien valikoimajaksojen ongelmana on, että Suomi toimii eritahtisesti kuin muu EU-alue. Toisaalta valikoimajaksot ovat sikäli hyviä, että markkina on rauhallisempi ja se mahdollistaa pitkäjänteisemmän toiminnan. Kalapuolella on käytössä viikkohinta, siihen verrattuna tämä lihapuolen systeemi tuo turvaa ja suunnitelmallisuutta.

Lampaan- ja karitsanlihan osuus Suomessa käytettävästä lihasta on hyvin pieni, vain alle puoli kiloa henkeä kohti vuodessa. Millä kulutus saataisiin nousuun? Henri Vainio on huomannut, ettei moni kuluttaja oikein tunne koko tuotetta. Vainio on siksi jalkautunut kauppoihin maistattamaan lammaspullia. Konsepti on selkeä: 500 lihapullaa, 6 tuntia.

Monenlaisia normipäiviä

Millaista on olla yrittäjä? Mitä kaikkea arkeen kuuluu?

– Normipäivä on aika paljon muuttunut 10 vuoden aikana. Aluksi olin ihan tuotantolinjassa töissä, ja serkku Miikka Depner hoiti toimitusjohtajan tehtäviä. Serkku siirtyi vuonna 2019 ihan toiselle toimialalle yrittäjäksi. Minä hyppäsin toimitusjohtajaksi, ja samalla myös omistajaksi vähän isommalla siivulla.

Vaikka Henri Vainiosta tuli toimitusjohtaja, hän jatkoi vielä tuotantohommia. Pari vuotta hän sinnitteli ja vastaili puhelimeen tuotannosta käsin. Jossain vaiheessa tuli ymmärrys, ”ettei kerkeä eikä pysty”. Oli pakko siirtyä suunnittelemaan ja kehittämään yritystä.

– Tuotantokokemuksesta on kuitenkin edelleen paljon hyötyä. Kun olen tehnyt ihan kaikkia töitä myös itse, on työntekijöiden kanssa paljon helpompi keskustella.

Varsinaista normipäivää ei nykyään enää edes ole, vaan päivät täyttyvät monenlaisesta. Kontaktit tuottaja-asiakkaiden sekä lihatukkujen ja kaupan kanssa ovat elintärkeitä. Vapaa-aikana Henri Vainio käy kuntosalilla ja pelaa jääkiekkoa Mäntsälän Jäätiikerit-seurassa.

Tuotantomäärät alas valvontamaksujen takia

Henri Vainio kertoo, että suurin yllätys ja pettymys yritystoiminnassa liittyy Ruokaviraston maksupolitiikkaan.

– Kuvittelin, että meidän kannattaa kasvattaa volyymiä ja pyrkiä mahdollisimman tehokkaaseen (ja kustannustehokkaaseen) tuotantoprosessiin, myyntiin ja markkinointiin. Parin vuoden jälkeen totesin, että tuotantomääriä kasvattamalla sahaamme vain omaa oksaamme.

Vainion Teurastamo muutti tuotantoaan ja siirtyi viranomaiskielellä isosta teurastamosta pieneksi. Nyt tuotanto pyörii vain osan viikosta, ja käyttöaste on noin 60–70 prosenttia. Näin saatiin taklattua teurastamojen valvontamaksujen kannustinloukku, ja Vainion Teurastamoiden tulos kääntyi tappiollisesta kannattavaksi. Henri Vainio ei lakkaa ihmettelemästä, miten Suomen kannattaa ylläpitää kansallista kannustinloukkujärjestelmää.

– Kyllä tuntuu, että tässä menetetään kilpailukykyä. Ja pienet ja isot yritykset ovat totaalisesti eriarvoisessa asemassa. Toinen ongelma liittyy siihen, että elintarvikevalvonnassa yksittäisellä viranomaisella on valta vaikka pistää maatilan tai teurastamon yritystoiminta saman tien seis. Missä on maatilan tai teollisuuden pk-yrityksen oikeusturva?

ELVI-hyvinvointimerkki ensimmäisenä Suomessa

Tuotantomäärärajoituksen takia Henri Vainio käyttää tuntuvan osan työajasta erilaisiin kehittämisprojekteihin. Hän on mukana myös muutamassa muussa teurastamotoimialaan liittyvässä yrityksessä.

– Olen mukana muun muassa talja- ja tuotannonohjausliiketoiminnassa. Äskettäin tuli vielä ostettua Leivejoen Liha Oy kokonaan osaksi meidän konserniamme sekä neljä vuotta sitten leikkaamo, joka tukee teurastustoimintaa. Näistä on se hyöty, että pystymme palvelemaan asiakkaita entistäkin paremmin.

Miten yrittäjän aika jakaantuu eri yritysten välillä? Henri Vainio kertoo, että se riippuu ihan tilanteessa.

– Minulla on onneksi hyvät vastuunkantajat joka firmassa. Yritän koko ajan enemmän miettiä tulevaa. Kehittämistä tehdään myös yhteistyökumppaneiden kanssa, esimerkiksi Suomen Lammasosuuskunnan kanssa olemme tehneet paljon uutta ihan talkoilla.
Osana palveluiden kehittämistä Vainion Teurastamo on äskettäin liittynyt Eläinten Terveys ETT ry:n jäseniksi ja Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevaan.

Marraskuussa Vainion Teurastamo sai ensimmäisenä teurastamona Suomessa käyttöönsä eläinten hyvinvointia mittaavan, Euroopassa varsin arvostetun ELVI-merkin. ELVI-merkkiä valvoo Finwelfare Oy.

Koska saadaan kauppaan ja tukkuun ELVI-merkittyä lihaa?

– Merkin käyttö vaatii, että myös tila on auditoitu. Seuraavaksi aletaankin selvittää maatiloja, jotka myös haluaisivat suorittaa merkin.