Tapola satsaa näyttävästi luomuun

Lihalehti 1/ 2020, teksti Minna Nurro, kuvat Tapola ja Pro Luomu ry

Tapola Oy on lähtenyt mukaan luomulihabisnekseen isolla satsauksella: yhtiö toi tammi-helmikuun vaihteessa markkinoille kokonaisen tuoteperheen luomusianlihavalmisteita. Tamperelaisyhtiö hakee luomusta kasvua ja uutta tukijalkaa nykyvalikoiman rinnalle.

Toimitusjohtaja Kristian Tapola kertoo, että yhtiön lähtö luomulihamarkkinoille oli useiden tekijöiden summa. Perheyhtiö on jo jonkin aikaa etsinyt uutta tukijalkaa liiketoiminnalleen, ja myös luomu on ollut esillä näissä keskusteluissa. Päätöstä vauhditti tieto luomusianlihatuotteisiin erikoistuneen Talman Luomun konkurssista viime vuonna.

– Mietimme, olisiko aika nyt kypsä meille. Vastuullisuudesta ja eläinten hyvinvoinnista puhutaan koko ajan enemmän, ja lisäksi meille tulee kuluttajilta silloin tällöin kyselyjä kotimaisen lihan käytöstä. Nyt lanseerattu Tapolan luomu on sataprosenttisesti kotimaista, Kristian Tapola taustoittaa.

Tärkeä tekijä oli varmuus luomuraaka-aineen saatavuudesta. Tapola valmisti ensimmäisen kerran luomutuotteita jo noin 20 vuotta sitten, mutta tuolloin homma kaatui raaka-ainepulaan. Nyt tilanne on toinen. Luomusianlihan toimittaa Lihatukku Harri Tamminen Oy, jonka kanssa Tapola tekee tiivistä yhteistyötä.

– Tähdet ovat aika oikeassa asennossa lähteä kokeilemaan luomua: kysyntä on nousussa ja yksi toimija on poistunut markkinoilta, Kristian Tapola arvioi.

Tapolan liikevaihto on viime vuosina ollut noin kymmenen miljoonaa euroa. Lähiajan tavoite on, että luomun osuus siitä olisi noin 15 %. Toimitusjohtaja korostaa, että pitkän aikavälin tavoite on kasvattaa yhtiön koko liikevaihtoa.

Peruskattauksella liikkeelle

Uunituoreessa Tapolan luomu -tuoteperheessä on seitsemän tuotetta: grilli- ja lenkkimakkara, nakki, herkkukassler, uuniulkofilee sekä maksamakkara ja kypsä pekoni. Kaikki tuotteet valmistetaan suomalaisesta luomusianlihasta, maksamakkarassa on myös luomunaudanlihaa.

Tapolan myyntijohtaja Lasse Järvinen toteaa, että liikkeelle lähdetään ”peruskattauksella”, mutta valikoimaa on tarkoitus laajentaa. Kesäksi on kehitteillä muutama uusi luomutuote, ja ensi jouluksi myyntiin tulee useita erimallisia luomukinkkuja.

– Voi olla, että luomuna pitää tehdä myös jotain erikoisempaa, jos kuluttajat sellaista toivovat, hän tuumii.

Tapolan luomu -tuotteita on valtakunnallisesti saatavilla hieman vaihdellen Keskon ja SOK:n valikoimissa. Ammattikeittiöille Tapola ei ainakaan alkuvaiheessa ole lähtenyt luomutuotteitaan tarjoamaan, mutta tarvittaessa yksittäisten ravintoloiden kysyntään vastataan.

Myyntijohtaja Järvisen mukaan kauppojen vastaanotto on ollut hyvä. Luomulle halutaan antaa mahdollisuus myös pienillä paikkakunnilla.

– Kaupparyhmien strategisissa tavoitteissa vastuullisuus ja luomu ovat vahvasti esillä, toivottavasti myös käytännössä, hän toteaa.

Uutuustuotteita on tarkoitus markkinoida lehti-ilmoituksilla, radiomainoksilla sekä sosiaalisessa mediassa. Uudenmaan ja Pirkanmaan yksittäisiin kauppoihin on sovittu myös esittelypäiviä, mutta mitään varsinaista konsulenttikiertuetta Tapolan suunnitelmissa ei ole.

Tuotekehitys oli haasteellista

Luomulihajalosteiden valmistukseen tuo kierrettä se, että luomusäännöt rajoittavat lisäaineiden käyttöä. Esimerkiksi fosfaatteja ei saa käyttää lainkaan luomulihajalosteissa, ja nitriittejä huomattavasti vähemmän kuin tavanomaisissa tuotteissa. Tapola ja Järvinen toteavat tuotekehityksen olleen haasteellista ja vaatineen uuden opettelua.

– Tuotekokeita jouduttiin tekemään varmaan kolme kertaa enemmän kuin normaalisti ja reseptien säätämiseen meni 4–5 kuukautta, kun piti etsiä sopivat mausteet ja toimittajat. Mutta nyt ratkaisut on löydetty, Kristian Tapola toteaa.

– Haasteellisinta oli ehkä saada luomugrillimakkaran ja -nakkien massasta toimiva, Lasse Järvinen konkretisoi.

Sen sijaan konekantaan ei tarvinnut investoida. Myös luomuvalvontaan liittyminen ja syksyllä tehty alkutarkastus sujuivat kivuttomasti, mistä kiitos kuuluu yhtiön laadunvalvontapäällikkö Juha Kantolalle. Luomuvalvonnan vaatiman tarkan kirjapidon arvellaan teettävän hieman lisätyötä, mutta ei kohtuuttomasti.

– Meillä on jo ennestään käytössä elintarviketurvallisuuden FSSC 22000 -laatujärjestelmä, joten eiköhän se mene siinä sivussa, Kristian Tapola ennakoi.

Luomulihalla on tulevaisuutta

Luomun kulutus Suomessa on yhä pientä, mutta se on ollut kasvussa jo pitkään. Tapolassa uskotaan, että kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa.

– Vaikka lihan kokonaiskulutus kääntyisi laskuun, niin luomun osuus siitä kasvaa hitaasti mutta varmasti. Osa kuluttajista on kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista ja ottaa asioista selvää, ja sianlihantuotannossa ei luomua vastuullisempaa olekaan. Siinä suhteessa luomu on hyvä lisä meidän valikoimaamme, Kristian Tapola analysoi.

Hän toivoo, että myös kaupparyhmittymät panostavat tosissaan luomuun ja ottavat uusia luomulihatuotteita rohkeasti myyntiin. Suomessa on vain 15 luomusikatilaa, ja esimerkiksi vuonna 2018 luomusianlihaa tuotettiin alle miljoona kiloa.

– Suomessa kaupalla on suuri rooli koko kotimaisen luomusianlihan tuotantoketjun menestyksen kannalta, Tapola muistuttaa.

————————————

Pieni mutta kasvava markkina

Luomulihan myynti päivittäistavarakaupassa on lisääntynyt viime vuosina, vaikka kokonaisuutta tarkastellen se on yhä pientä. Luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomun mukaan tuoreen lihan ja lihavalmisteiden kategoriassa luomun markkinaosuus on 1–2 % (arvosta).

Myyntiä on viime vuosina kasvattanut luomujauhelihavalikoiman laajeneminen, kun taas luomulihavalmisteiden menekki on ehkä hieman kärsinyt suppeasta tarjonnasta ja toimitusongelmista.

Myös luomun kokonaiskysyntä on lisääntynyt Suomessa koko 2010-luvun ajan. Kaikesta päivittäistavarakaupan euromääräisestä ruokamyynnistä luomutuotteiden osuus on 2,4 %. Eniten luomuna ostetaan hedelmiä ja vihanneksia sekä maitoa, ja kaikkein korkeimmat markkinaosuudet omissa tuoteryhmissään luomulla on ruokaöljyissä, lastenruoissa ja kananmunissa

Lue myös: Perinnepalvi on Mattilan tärkeä tukijalka