Ruokatrendit 2024 ennustavat luonnollisen ruoan ja keittojen vuotta

Liha ja ruoka 1/2024  Teksti: Kari Solala, toimitus Niina Jormanainen  Kuvat: Shutterstock

Ruokatrendit 2024: Tänä vuonna matkaamme makujen poluilla aina Koreaan saakka. Vuoden kuumimpia puheenaiheita ovat kulhoruoat, keitot, dipattavat nuudelit ja luonnollinen ruoka. Valmistaudu herättämään makuaistisi ja inspiroitumaan ruoan uusista ulottuvuuksista – tervetuloa tutustumaan vuoden 2024 kiehtoviin ruokailmiöihin!

Vuoden 2024 trendikatsauksessa paneudutaan taas ruokamaailman mielenkiintoisiin ilmiöihin ja trendeihin, jotka ovat lähtöisin eri puolilta maailmaa. Muutamat trendit ovat vaikuttaneet jo pitkään mutta ovat matkan aikana muuttaneet muotoaan ja kehittyneet. Osa ilmiöistä ei lähde lainkaan lentoon ja katoaa pian, kun taas joistakin tulee vuosien saatossa osa normaalia elämäämme. Näin on käynyt esimerkiksi vastuullisuudelle, jonka monien eri ulottuvuuksien parissa elintarvikealan toimijat tekevät parhaillaankin runsaasti töitä. Tulevaisuudessa korostuu vastuullisuudesta kommunikointi. Tuleeko esimerkiksi pian EU-tason vastuullisuusmerkki, jonka avulla kuluttaja voi luotettavasti vertailla tuotteiden ja toimijoiden vastuullisuutta?

Kriisit painavat muita trendejä taka-alalle ja hinta korostuu

Tällä hetkellä trendeihin vaikuttavat vahvasti maailman kriisit. Venäjän aloittama hyökkäyssota on vaikuttanut raaka-aineiden saantiin, kaupankäyntiin ja tuotanto-olosuhteisiin nostaen muun muassa ruoan hintaa tuntuvasti. Ruoan hinnalla onkin vuonna 2024 paljon merkitystä ruokaostoksia tehdessä. Valintoja tehdään harkitsevammin ja suunnitelmallisemmin, ja osa voi joutua tinkimään ostoksistaan. Edulliset tuotteet ja kaupan omat merkit päätyvät useammin ostoskoriin, ja ruokaa tehdään itse alusta alkaen. Tarjouksia seurataan myös tarkasti, ja punalaputetuille tuotteille on kysyntää. Tämä vähentää kaupassa syntyvää ruokahävikkiä, ja kuluttajat ovat myös kotona tarkempia sen suhteen, että ruokaa päätyy vähemmän jätteeksi.

Tulevaisuudessa yhä useammin toisen hävikki voi olla toisen raaka-aine. Innovatiiviset ratkaisut, joissa raaka-ainehävikkiä ja sivuvirtatuotteita hyödynnetään, ovat erinomaisia esimerkkejä kiertotaloudesta.

Kulhoruoat trendaavat

Ruoka on nyt trendikästä syödä kulhoista ja ravintoloissa ruoka tulee yhä useammin kulhossa lautasen sijaan.

Ruokakulttuureista ovat nousussa erityisesti korealainen keittiö ja muut Aasian makumaailmat. Japanilaiset bentoboxit saattavat nousta kiinnostavaksi ilmiöksi.

Kasvipohjaiset vaihtoehdot lisäävät suosiota ruokalistoilla, ja kasvisten määrä nousee kaikissa aterioissa.

Valmisruoka jatkaa kasvuaan

Ruokakaupasta haetaan helppoja, nopeita ja tutun turvallisia ruokaratkaisuja. Valmiit komponentit ja valmisruoka jatkavat kasvuaan ja kauppojen omat valmisruokasarjat lisääntyvät. Myös pakasteiden käyttö lisääntyy.

Kuluttajat haluavat selvitä päivittäistavaraostoksistaan entistä nopeammin ja helpommin, mikä takaa verkkokaupan ja toimituspalveluiden kasvun ja kehittämisen. Kaupat jatkavat toimitusverkostonsa laajentamista ja investoivat uusiin teknologioihin tehostaakseen toimintoja. Ajan säästäminen kasvattanee myös kauppojen kotiinkuljetusten ja tekoälyn laatimien valmiiden ostoslistojen suosiota.

Luonnollinen ruoka kiinnostaa

Luontaiset ainesosat, puhtaat raaka-aineet, lisätyt prebiootit ja probiootit sekä muut funktionaaliset ainesosat kiinnostavat ravitsemustietoisia kuluttajia.

Ruoansulatuskanavan ja suoliston hyvinvointiin kiinnitetään paljon huomiota. Ihmisen mikrobiomin halutaan hyvässä kunnossa, jotta se kykenee sietämään stressiä ja palautumaan ennalleen esimerkiksi antibioottikuurin jälkeen.

Hiilihydraatteihin ja niiden kokonaissaantiin kiinnitetään huomiota. Ruokavaliossa suositaan hyviä pitkäketjuisia hiilihydraatteja, jotka auttavat pitämään verensokeria tasaisena. Proteiinit kiinnostavat edelleen kuluttajia, ja kuluttajat etsivät niissäkin itselleen sopivia vaihtoehtoja.

Aivojen ja mielen hyvinvoinnin merkitys kasvaa. Unen ja stressin vaikutukset kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ymmärretään paremmin. Kuluttajat pyrkivät valitsemaan tuotteita, jotka vaikuttavat positiivisesti heidän psyykkiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin.

Kasviproteiinit etsivät uutta paikkaansa markkinassa

Elintarvikeketjun vastuullisuus ja kestävyys ovat tärkeitä kaikille ketjun toimijoille. Kestävät ruokaratkaisut ovat tärkeitä myös kuluttajille.
Kuluttajia kiinnostavat aidosti vastuulliset ja selkeästi kasviksia sisältävät tuotteet, joissa on lyhyet ainesosaluettelot, ja erityisesti kasviproteiinituotteiden kehitys etsii uutta ja omaa paikkaansa markkinassa. Ihmisillä on halu syödä kestävämmin ja terveellisemmin, mutta samalla ymmärtää, mitä syövät. Kaikkein oleellisinta on, että ovatpa ruoan raaka-aineet mitkä tahansa, niin ruoan tulee maistua ja tuntua hyvältä, jotta se päätyisi ostoskoriin myös toisen kerran. On mielenkiintoista nähdä, kuka pystyy yhdistämään parhaiten nämä kuluttajien odotukset seuraavan sukupolven kasvipohjaisissa tuotteissa. Yksi kiinnostava kehityssuunta on kasvipohjaiset, kalattomat kalatuotteet ja merenelävät.

Korealainen keittiö nosteessa

Kuluttajat kokeilevat mielellään tuotteita, joissa globaalit maut yhdistetään paikallisiin aineksiin. Maailman mauista trendaavat Italian ja Aasian keittiöt, joista erityisesti korealaisen ruoan ennustetaan nousevan vuoden 2024 suosikiksi. Myös texmex-makumaailman suosio jatkuu.

Vuoden top 3 -ruokailmiöt

• • Tuleeko tästä keittojen vuosi? Keitot ovat kuumaa kamaa Tiktokissa, jonka keittosisältöä kutsutaan Souptokiksi. Myös mausteiset liemet lisäävät suosiotaan, ehkä jopa juomien pohjaksi?
  • Nuudelit kiinnostavat edelleen. Nouseeko hitiksi kylmä nuudelikulho, ja erityisesti kylmät japanilaiset tsukemen-nuudelit? Myös uusista raaka-aineista valmistetut ja muodoltaan erilaiset nuudelit kiinnostavat.
  • Valokuvaukselliset levitelaudat: tämä viime vuonna noussut ilmiö on kasvattanut suosiotaan sosiaaliseen median kanavissa ja sen ennustetaan kasvavan. Visuaalisesti näyttävistä ja herkullisen houkuttelevista laudoista saa kiinnostavaa sisältöä somekanaviin.

Sosiaalisen median rooli kasvaa

Sosiaalisen median rooli ilmiöiden luojana ja trendien välittäjänä kasvaa. Instagramin ja TikTokin merkitys markkinointikanavana ja tiedonlähteenä on entistä tärkeämpi näiden sovellusten aktiivisille käyttäjille.

Trendikkäät raaka-aineet

Viljoista gluteeniton tattari on nosteessa. Myös perinteiset alkuperäisviljat ovat kasvattamassa suosiotaan.

Voimakkaat mausteet ovat lisänneet suosiotaan, kuten eksoottiset paprikat ja chilit, Scorpion ja Guajillo, sekä niistä valmistetut öljyt ja kastikkeet.

Vuoden 2024 trendikkäiden raaka-aineiden joukkoon ennustetaan seuraavia: ananas, kaakao, merilevä, pavut ja sienet ja sienirihmastot.

Odotettavissa on tuotteita, joiden konsepti on rakennettu voimakkaasti tiettyjen raaka-aineiden ympärille ja nämä raaka-aineet nostetaan vahvasti esiin pakkauksessa.

Pakkaustrendeissä minimalismia ja suuria kontrasteja

Vuoden 2024 pakkaustrendeissä näkyy kestävä kehitys, ja vastuullisuusasioiden huomioiminen elintarvikepakkauksissa lisääntyy niin lainsäädännön kuin markkinoiden kysynnän myötä. Biohajoavien ja kierrätettävien materiaalien sekä kierrätysmuovien käyttö lisääntyy.

Brändit pyrkivät löytämään juuri heille sopivia, räätälöityjä pakkauksia, joiden avulla brändin persoonallisuus välittyisi kuluttajalle paremmin. Tällaisia ratkaisuja voivat olla innovatiiviset rakennemallit, muista poikkeavat muodot, kohopainatus tai vaikkapa interaktiiviset elementit.

Pakkauksissa näkyy niin minimalistista kuin rohkeaa ja suurikontrastista tyyliä. Yksinkertaiset mallit maanläheisine värein ja ympäristöystävällisine materiaalein korostavat tuotteen sitoutumista kestävään kehitykseen. Rohkeat muodot ja typografia sekä energisiä värejä sisältävä suurikontrastinen grafiikka auttavat tuotteita erottumaan kaupan hyllyssä. Myös vintage- ja retro-designelementit pitävät edelleen pintansa.

Tekoäly tulee tuotekehitykseen

Tekoälyn hyödyntämistä pohditaan paljon elintarvikkeiden tuotekehityksessä. Tekoälyllä voi olla merkittävä rooli innovaatiosyklien toteuttamisessa ja erityisesti nopeuttamisessa. Sen avulla voidaan koota esimerkiksi kuluttajien oivalluksia ja ideoita, analysoida kuluttajien käyttäytymistä ja löytää uusia ainesosia.

Tekoälyn haasteet liittyvät muun muassa sen käytön opetteluun, tiedon laatuun, prosessointitehoon, eettisiin näkökulmiiin ja tietosuojaan. Kun nämä ratkaistaan, niin myös elintarvikealalla päästään kunnolla testaamaan tekoälyn luomia mahdollisuuksia.

Tulevaisuuden ruokavisiot

Mikrobeja hyödyntävien ruoantuotantoprosessien parissa tehdään merkittävää tutkimusta ja kehitystä sekä kotimaassa että ulkomailla. Mikrobeja hyödyntävät tekniikat muuttavat ruoantuotantoa, koska tällöin tuotanto siirtyy maasta ja eläinten tuotantorakennuksista kasvatustankkeihin.

Prosesseissa, joissa hyödynnetään mikrobisieniä, on saatu kehitetty mykoproteiineja, ja näistä on voitu kehittää lihaa tai kananmunaa muistuttavia tuotteita. Toisena merkittävänä kehityssuuntana on soluviljeltyyn lihaan ja soluviljeltyyn maitoon pohjaavia ratkaisut. Kokolihatuotteita ei tällä menetelmällä ole vielä saatu aikaiseksi, mutta lihajalosteiden kanssa kehitystyö on edennyt pidemmälle. Singaporessa ja Yhdysvalloissa on jo myynnissä soluviljelypohjaisia kananugetteja. Myös soluviljellyn maidon osalta ollaan siinä pisteessä, että ensimmäisiä soluviljeltyä maitoproteiinia sisältäviä tuotteita on jo markkinoilla Yhdysvalloissa. Kolmas kiinnostava tutkimushaara on geenitekniikan avulla muokatut mikrobit, jotka alkavat tuottaa eläinperäisiä proteiineja tai rasvaa. Tällä menetelmällä mikrobit ovat saaneet aikaan naudan rasvaa, hemiä ja rautaa. Mikrobien avulla on saatu kehitettyä myös kananmunanvalkuaista.

Kehitystyö on kallista ja aikaa vievää, mutta uusia innovaatioita on varmasti tulossa. . Tuotteet vaativat uusielintarvikeluvan ja innovaatioiden patenttioikeudet voivat myös hidastaa laajemman kehitystyön etenemistä.

Koko jutun voit lukea osoitteessa:
www.iro.fi

Iro Research Oy

Iro Research Oy on puolueeton vuonna 1990 perustettu markkinatutkimusyritys. Se on yksi Suomen monipuolisimmista tutkimustoimistoista, joka toteuttaa vuosittain yli 500 tutkimusprojektia. Irolla on käytössään monipuoliset datankeruumahdollisuudet ja vankkaa tutkimusosaamista eri toimialoilta. Irossa on nyt myös vahva elintarvikealan osaaminen ja oma henkilökohtaisiin haastatteluihin erikoistunut ja kokenut F2F-kenttä. Irosta saa monipuolista osaamista elintarvikkeiden konseptien, tuotteiden, pakkausten ja markkinointiviestinnän materiaalien tutkimisessa ja kehittämisessä.

Näin trendikatsaus syntyy

Mistä trendit tulevat ja miten trendikatsaus syntyy? Muun muassa näitä kysyimme trendikatsausten konkarilta Iro Researchin tutkimusjohtaja Kari Solalalta, jolle tämän vuoden trendikatsaus on jo kymmenes laatuaan.

Jokaisen trendiraportin takana on valtava määrä työtä, joka vaatii laajaa elintarvikealan seuraamista niin Suomessa kuin ulkomailla. Koko työuransa elintarvikealalla viettänyt Kari Solala lukee ennen raportin tekoa kymmeniä trendikatsauksia. Oma raportti syntyy näissä katsauksissa usein toistuvista teemoista.

– Keskityn pääasiassa isoihin linjoihin, harvoin nostan yksittäisiä juttuja makupaloiksi.

Trendikatsauksien lisäksi tietoa tulevista trendeistä haistellaan pitkin vuotta usealla eri tavalla.

– Some on räjäyttänyt ilmiöiden ja hiljaisten signaalien seuraamisen. Nykyään Tiktokissa voi jokin nousta hetkessä viraaliksi.

Tarkassa seurannassa ovat myös raaka-ainetrendit ja ruokien lanseeraukset ympäri maailmaa.

– Siinä vaiheessa kun raaka-ainemyyjät alkavat buustata jotakin, menee kaksi vuotta, että ne ovat tuotteissa kaupassa. Seuraan raaka-aine trendejä myös ravintoloissa, sitä minkä raaka-aineen ympärille niitä syntyy. Suomessa on ollut viime vuosina kanaravintolabuumi.

Solalaa kiinnostavat myös erilaiset kategorioihin liittyvät ennustusraportit ja tuotekehityslaboratoriot ja tutkimushankkeet, kuten soluliha, munaton kananmuna.

Moni trendi tulee Amerikasta tai Aasiasta

Solalalle on tärkeää, ettei mikään yksi taho vaikuta hänen tekemäänsä trendikatsaukseen liikaa. Tärkeitä trendien syntymaita ovat kuitenkin Amerikka ja Aasia, joissa molemmissa ollaan miehen mukaan innovatiivisia.

– Seuraan erityisesti myös Saksan ja Britannian trendejä. Suomi on trendeissä vähän perähikiä, Suomessa trendit näkyvät yleensä viiveellä, joskus vasta viidenkin vuoden jälkeen, joskus ei ollenkaan. Yleensä jos jokin tulee voimakkaasti läpi Ruotsissa, niin silloin trendi yltää meillekin asti.

Solala kannustaa yrityksiä hyödyntämään trendejä omissa tuotteissa.

– Jos tuotekehitys on tarpeeksi ketterä, niin trendaavia ruoka-aineita kannattaa yhdistää omiin tuotteisiin. Tai jos trendeissä on kärkiä, joita on jo omissa tuotteissa, niin niitä voi korostaa markkinoinnissa. Ja tietenkin kuluttajille tarjottavassa reseptiikassa kannattaa hyödyntää trendikkäimpiä raaka-aineita.

Niina Jormanainen