Liha ja ruoka 1/2026  Teksti: Mari Hannuksela  Kuvat: Tuukka Kiviranta 

Kun yrityksessä halutaan tehdä jotain uudella tavalla, valtiolta voi hakea tukea kehittämisprojektiin. Sekä rahoituksen hakuun että projektin toteutukseen on saatavissa apua, parhaassa tapauksessa samalta toimijalta.

Joskus yrityksessä huomataan, ettei nykyinen liiketoimintamalli ehkä riitä pidemmän päälle. Halutaan jollain tavalla kasvaa, päivittää omaa tekemistä, tehdä jotain uudella tavalla.

Kehittämisrahaa on saatavissa, mutta varsinkin pk-yrityksille kynnys projektiin ryhtymiselle voi olla turhan korkea. Apuun löytyy yksityisiä konsultteja tai laajemmin asiantuntijapalveluita tuottavia yrityksiä. Elintarvikkeisiin keskittyneitä asiantuntija- ja kehittämisorganisaatioita ovat muun muassa Foodwest, Savogrow ja Satafood.

Foodwest Oy perustettiin 1990-luvun puolivälissä. Sen omistajina on muun muassa kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat ja kaupungit sekä lisäksi joukko merkittäviä elintarviketeollisuusyrityksiä ja muita toimijoita (mm. MTK E-P ry, Pro Agria E-P). Foodwestin päätoimipaikka on Seinäjoella. Lisäksi toimintoja on Tampereella ja Helsingissä.

Foodwestin toimitusjohtaja Harri Latva-Mäenpää on huomannut, että tärkeintä on madaltaa kynnystä jo alkuvaiheessa. Yrityksellä ei tarvitse olla itsellä valmiina ajatusta, että ”kehitän uuden tuotteen tähän tuotekategoriaan” tai ”uudistan pakkaukset”.

Alkuun pääsee esimerkiksi hyödyntämällä Foodwestin Ideamylly-palvelua, joka on varsin edullinen. Mukaan pohdintaan valitaan Foodwestin noin 40 asiantuntijasta sopivimmat, yleensä ainakin tuotekehitys- ja markkinaymmärrysosaajat.

– Joskus pelkästään tällä päästään hyvin vauhtiin ja voidaan siirtyä aika nopeasti seuraavaan vaiheeseen. Juuri äskettäin yksi isompi pk-yritys käytti Ideamylly-palvelua hallituksen työkaluna, kun ideoitiin tulevia investointeja.

Harri Latva-Mäenpää kannustaa pohtimaan kuluttajatutkimusten ottamista osaksi kehitysprojektia.

Julkista tukea rahoitukseen

Kehittäminen vaatii aikaa ja osaamista, siis rahaa. Mistä rahoitus kehittämisprojektiin?

Harri Latva-Mäenpää muistuttaa, että julkiset avustukset voivat olla hyvinkin tuntuvia, jopa puolet projektin kokonaisarvosta. Rahoituksen myöntäjien nimet muuttuvat, esimerkiksi Ely-keskukset muuttuivat vuoden alusta elinvoimakeskuksiksi. Kuitenkin niissä edelleen hallinnoidaan isoa osaa julkisista kehittämisrahoista. Muita kanavia ovat esimerkiksi maaseuturahoitus sekä varsinkin vientiasioissa Business Finland.

– Me autamme. Rahoitushakemuksissa, projektin toteutuksessa, raportoinnissa, ihan maksatukseen saakka. Autamme jopa niin pitkälle, että voimme olla projektin hallinnoija ja hakija. Tällöin laitamme asiakkaan kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen hakemuksen liitteeksi.
Yleensä kuitenkin tehdään niin, että yritys itse hakee rahat projektiinsa. Tällöin tehdään etukäteen yhteisesti suunnitelma eli kuvaus siitä, mitä halutaan tehdä ja miten, ja mitä se maksaa. Foodwest voi tässäkin tilanteessa auttaa hakemuksen tekemisessä ja kertoa, mitä tietoja sinne järjestelmään tarkalleen viedään.

Harri Latva-Mäenpää muistuttaa, että julkiset avustukset voivat olla hyvinkin tuntuvia, jopa puolet projektin kokonaisarvosta. Mutta keulia ei saa. Projektiin ei voi koskaan saada julkista rahaa, jos sen aloittaa jo ennen hakemuksen jättämistä.

Malttia! Tarkkana pitää olla

Esimerkkitapauksessa haetaan vaikka 50 000 euroa, josta yritys maksaa puolet itse ja toinen puoli olisi julkista rahaa. Julkisen kehittämisavustuksen ehtona voi olla, että yritys kilpailuttaa yhteistyökumppanin. Latva-Mäenpää neuvoo, että kannattaa olla dokumentoidusti yhteydessä sekä suoraan rahoituksen myöntäjään että eri palveluntarjoajiin ja kysyä, mitä palveluja on saatavissa. Voi esimerkiksi soittaa ja tehdä samalla muistiinpanoja (päivämäärä, henkilö, mitä puhuttiin). Usein on viisasta laittaa vielä sähköpostia perään että ”puhuttiin näin, ymmärsinkö oikein”? Elintarvikealalla on aika niukasti sellaisia tahoja, joilta voi saada koko projektin toteutuksen samalta palveluntarjoajalta. Foodwestin palveluvalikoima on laaja korostaen kuluttaja- ja markkinalähtöistä tuotekehitystä, Ideamyllystä valmistukseen, markkinatutkimuksiin ja elintarviketurvallisuusjärjestelmiin, kaupallistamista unohtamatta.

Latva-Mäenpää muistuttaa, ettei projektiin voi koskaan saada julkista rahaa, jos sen aloittaa jo ennen hakemuksen jättämistä.

– Älä keuli. Malta. Joissain tapauksissa voi hakemuksen jättämisen jälkeen aloittaa toimenpiteitä. Tämä tapahtuu kuitenkin omalla riskillä, eli jos rahoitusta ei myönnetä, kaikki kulut jäävät hakijalle itselleen.

Mistä yritys löytää projektin rahoitukseen oman osuutensa? Kassavaroista, omasta työpanoksesta, tai sitten omasta rahoituslaitoksesta.

Teettäisinkö kuluttajatutkimuksen?

Harri Latva-Mäenpää kannustaa pohtimaan kuluttajatutkimusten ottamista osaksi kehitysprojektia. Uuden elintarvikkeen lanseeraaminen on kallista. Rahaa tarvitaan tuotekehitykseen, raaka-aineisiin, pakkaukseen, valmistusprosessiin ja markkinointiin. Lanseeraukseen liittyvää riskiä voi vähentää kuluttajatutkimusten ja järkevän kaupallistamisen avulla. Niiden tehtävä on varmistaa, että investoinnit kohdistuvat oikein.

Foodwestin markkinatutkimuspäällikkö Juuli Seppälä kertoo, että kuluttajatutkimus voi auttaa tunnistamaan ajoissa tekijät, jotka eivät vastaa kuluttajien odotuksiin ja estävät tuotteen hyväksynnän.

– Tutkimustulokset voivat toimia tärkeinä argumentteina myös kaupan suuntaan. Tutkitusti kohderyhmässään hyväksytty tuote on helpompi perustella valikoimaan otettavaksi, ja tutkimus voi osoittaa, että tuotteella on todellista lisäarvopotentiaalia volyymin tai arvon näkökulmasta.

Kuluttajatutkimusta voidaan hyödyntää eri vaiheissa tuotekehitysprosessia ja sitä voi toteuttaa monenlaisilla eri menetelmillä, esimerkiksi tuotetestausta joko koti- tai hallitestinä. Foodwestin omassa kuluttajapaneelissa on kuluttajia eri puolilta Suomea. Kuluttajatutkimusta voi hyödyntää myös kuluttajien vakuuttamiseen. Jos tuote saavuttaa kilpailijoihin nähden esim. Makutestin voittaja -leiman, se voi madaltaa kynnystä ensiostoon ja vahvistaa kuluttajan luottamusta tuotteeseen jo ennen ensimmäistä käyttökokemusta.

Metsärannan Liha lanseerasi valmisruokaa

Punkalaitumella toimiva Metsärannan Liha juhlisti äskettäin 30-vuotispäiväänsä lanseeraamalla uuden tuotesarjan: laadukkaat annosateriat. Metsärannan Lihan Elli Marttila kertoo, että projekti toteutettiin yhdessä Foodwestin kanssa.

– Yrityksellämme ei ollut aiempaa kokemusta valmisruoista, joten totesimme tarvitsevamme apua projektiin jo aivan alusta alkaen. Projektissa kehitettiin kaksi kotimaisiin raaka-aineisiin pohjautuvaa uutuustuotetta: Metsärannan peurakäristys ja viskiglaseerattu possu.
Tässä projektissa Foodwest toimi hankkeen hallinnoijana yrityksen puolesta laatien hankesuunnitelman, rahoitushakemuksen, raportoinnin sekä maksatushakemuksen. Foodwestin asiantuntijarooli projektissa ulottui ideoinnista aina valmiisiin pakkausmerkintöihin. Projektiin kuului muun muassa tuotekehitystä, markkinatutkimusta, sopimusvalmistajan etsimistä sekä lopullisten ravintoarvojen ja ainesosaluetteloiden laatiminen.