Liha ja ruoka 3/2025  Teksti: Niina Jormanainen  Kuvat: Linda Helasmäki

Marttiloiden Metsärannan Liha juhlii tänä vuonna 30-vuotissynttäreitään. Juhlavuoden kunniaksi perheyritys laajentaa toimintaansa aivan uuteen tuoteryhmään. Tapasimme Marttilan nelihenkisen perheen, jonka kaikki jäsenet ovat yrityksessä töissä.

Punkalaitumella peltojen keskellä sijaitsee Metsärannan maatila ja lihanjalostamo, jossa lause pellolta pöytään muuttuu konkretiaksi silmien edessä.

– Olen viljellyt pelloillamme jo vuosia härkäpapua, jolla ruokitaan sikalamme possut tuontisoijan sijaan. Nykyäänhän niin tekee moni muukin, mutta 15 vuotta sitten härkäpavun viljelyä ei arvostettu, vaan asenne oli enemmän, että miksi viljellä itse, kun tuontisoijaa saa halvalla, muistelee Metsärannan isäntä Arvo Marttila.

Metsärannan tila on Arvo Marttilan isän Esko Marttilan perustama maatila, joka laajensi maataloudesta sikojen kasvatukseen ja lihanjalostukseen 30 vuotta sitten. Nykyään tilan sikalassa röhkii noin 500 sikaa, joiden hyvinvointi on perheelle kunnia-asia.

– Olemme ylpeitä perinteisestä tavastamme tuottaa possunlihaa. Ne syövät oman peltomme valkuaisrehua, ja niitä hoitavat vain oman perheemme jäsenet. Näin possujen elämä on mahdollisimman stressitöntä. Stressiä vähentää myös se, että teurastamme possut itse tilalla, jolloin teuraskuljetuksia ei tule, kertoo Arvo Marttilan tytär Elli Marttila, joka vastaa muun muassa Metsärannan Lihan markkinoinnista.

Metsärannan tila työllistää myös Elli Marttilan pikkusiskon Iita Marttilan. Hän työskentelee tilan tehtaan puolella, jossa Metsärannan porsaanlihasta jalostetaan monenlaisia herkkuja, kuten makkaroita ja palvilihaa.

– Olen ollut nyt pari vuotta töissä tehtaamme lähettämössä. Työn monet vaiheet ovat yllättäneet, perheen kuopus miettii.

Yrityksen taloushallinnosta vastaa perheen äiti Siru Marttila. Lisäksi äidillä on toinenkin tärkeä rooli, sillä työ perheen kesken on samaan aikaan ihanaa mutta toisinaan myös rasittavaa, vähän niin kuin elämä yleensäkin.

– Meillä on kaikilla voimakkaat mielipiteet, ja perheen kesken on hyvä välillä vähän tuuletella. Monesti äiti on se, joka vähän rauhoittelee meitä muita, Elli Marttila nauraa.

Laadukkaan lähilihan tuottaja

Metsärannan perinteisellä tavalla tuotetulle porsaanlihalle sataa kiitosta monesta suunnasta. Yksi sen ystävä on laatulihan puolestapuhujana tunnettu tubettaja Hannu Järvimäki alias Pihvifriikki, jonka kanssa Metsäranta on tehnyt jo tovin yhteistyötä.

– Saamme usein palautetta myös lihamestareilta ja ravintoloiden keittiömestareilta, että lihamme on tosi laadukasta. Kun possut saavat elää stressittömän elämän, ja niitä ruokitaan perinteisesti, lihasta tulee rakenteeltaan hyvää ja mehukasta, kertoo Metsärannan Lihan myyntiä hoitava Joonas Hirvikorpi.

Porsaanlihan lisäksi Metsärannan Liha tunnetaan erityisesti peuranlihastaan, sillä yritys on Suomen suurin peuranlihan käsittelijä. Punkalaidun on todellista peura-aluetta, ja vaikka kannat ovat tulleet alas huippuvuosista, lihaa riittää silti hyvin myytäväksi. Metsästyskaudella syyskuusta helmikuun puoliväliin peuranlihaa myydään tuoreena, muuna aikana vuodesta peuraa on tarjolla pakasteena sekä kokolihan että jauhelihan ja peurakäristyksen muodossa.

– Villinä kasvanut, kotimainen peuranliha kiinnostaa kauppoja, ja sitä kysellään paljon. Saamme paljon kiitosta myös peuranlihamme laadusta. Meidän peuranlihamme on tarkastettua, ja pätevät lihanleikkaajamme osaavat käsitellä peuraa oikein. Se näkyy lopputuotteessa, Hirvikorpi sanoo.

Kaiken kaikkiaan laatulihan kysyntä on viimeinkin kasvussa, ja Arvo Marttila näkee sen tulevaisuuden valoisana.

– Uskon, että tulevaisuudessa ei enää mennä vain hinta edellä ja valita halvinta possunlihaa, vaan panostetaan laatuun määrän sijaan. Halutaan tietää, mistä liha on tullut. Meidän koko toimintamme perustuu siihen, että tunnemme todella raaka-aineen.

Kokolihan lisäksi Metsärannan Lihasta löytyy koko joukko lihajalosteita. Kärkituotteita ovat maalaishyytelö, peuragrillipätkä, peuranakki ja Lihapätkä. Kaiken kaikkiaan tuotevalikoima on aika iso pienelle yritykselle.

– Pienessä yrityksessä tuotekehitys on työlästä, kun sitä tehdään muiden töiden ohessa. Tuotteista tulee tällöin jotenkin kauhean rakkaita eikä niitä raaski tiputtaa tuotannosta pois ja näin valikoima paisuu ja paisuu. Tulee väkisinkin pieniä eriä, kun on kova halu toteuttaa kaikkien asiakkaiden toiveet, Arvo Marttila nauraa.

Myös kauppa vaatii koko ajan uusia tuotteita pieneltäkin yritykseltä.

– Enää ei voi myydä vain lihaa, vaan jalostamista tarvitaan. Ja uutuuksia on pakko tulla, jotta kuluttajalla säilyy mielenkiinto yrityksen tuotteisiin, Elli Marttila arvelee.

Villinä kasvanut, kotimainen peuranliha kiinnostaa kauppoja, ja sitä kysellään paljon. Saamme paljon kiitosta myös peuranlihamme laadusta. Meidän peuranlihamme on tarkastettua, ja pätevät lihanleikkaajamme osaavat käsitellä peuraa oikein. Se näkyy lopputuotteessa.

Juhlavuoden KUUMIN uutinen

Kolmenkymmenen vuoden aikana Metsärannan tilan toiminta on kasvanut ja rönsyillyt. Yrittäjän luonteeseen kun kuuluu innostua monista asioista, ja Marttiloiden perheessä varsinkin Arvo Marttilan ideamylly jauhaa tauotta. Siru Marttila nauraakin, että heillä Arvo on loputon visionääri, joka heittelee ideoita ilmaan ja perheen naisten osa on usein vähän toppuutella niitä.

Nyt yrityksen 30-vuotisjuhlavuonna entistä useampi idea kuitenkin näkee päivänvalon, sillä vuoteen on tarkoitus panostaa monin tavoin. Ensinnäkin juhlavuoteen on kehitytty kaksi uutta tuotetta, Juhlabalkan ja Svejk-makkara, jossa Metsärannan sianliha kohtaa Myllärin oluen. Metsärannassa on tehty myös iso koneinvestointi, jolla pakkaukset pikkuhiljaa muutetaan uudenaikaisiksi.

Pientenkin yritysten tuotevalikoiman on hyvä monipuolistua. Olemme haaveilleet valmisruokien valmistuksesta jo pitkään, mutta kallis ja iso projekti on mietityttänyt. Nyt sitten juhlavuosi tuntui ajankohtana sopivalta.

– Meidän ensimmäinen tuotteemme Lihapätkä saa pian uuden pakkauksen, jossa on painettu makkarakalvo. Tätä ennen olemme etiketöineet kaikki tuotteemme. Uusi kone oli meille iso investointi. Myöhemmin myös muut kärkituotteemme pakataan uudenlaisiin pakkauksiin, Elli Marttila kertoo.

Lisäksi juhlavuonna olisi tarkoitus syventää yhteistyötä Pihvifriikin ja ehkä myös Paistajien kanssa.

– Olemme olleet mukana yhteistyökumppanina Pihvifriikin ja Pihvimiehen järjestämässä Astetta paremmassa pihvi-illassa. Ja nyt olisi tarkoitus keksiä myös jotain yhteistyötä juhlavuoden tuotteiden osalta. Heillä on sama intohimo hyvään lihaan, joten heidän kanssaan yhteistyö on aina tuntunut hyvältä, Hirvikorpi kertoo.

Suurin juhlavuoden uutinen lienee kuitenkin, että Metsäranta tekee uuden aluevaltauksen ja laajentaa valmisruokiin. Projektin pitäisi olla valmis syksyllä, jolloin kauppoihin saadaan kaksi uutta mikroateriaa, jotka on kehitetty yhdessä Foodwestin kanssa.

– Pientenkin yritysten tuotevalikoiman on hyvä monipuolistua. Olemme haaveilleet valmisruokien valmistuksesta jo pitkään, mutta kallis ja iso projekti on mietityttänyt. Nyt sitten juhlavuosi tuntui ajankohtana sopivalta. Alusta asti oli selvää, että tämä tehdään nyt hyvin, ja siksi halusimme Foodwestin mukaan projektiin. Heillä on tähän huippuosaamista, ja he pystyvät testaamaan ruoat myös kuluttajilla tuotekehitysvaiheessa. Vielä emme paljasta, mitä valmisruokia on tulossa, mutta lihaa niistä löytyy, Arvo Marttila kertoo.

Byrokratia kyllästyttää ja karsii yrittämisen intoa

Metsärannan työmäärä on valtava, kun tilalla tehdään perinteisen maanviljelyn lisäksi sikojen kasvatusta, teurastusta ja lihanjalostusta. Tilalla toimii myös oma suoramyyntikauppa, joka on osan viikosta auki. Kaikki tämä pyörii noin kymmenen ihmisen voimin, riistakaudella saadaan muutama työntekijä riveihin lisää. On siis sanomattakin selvää, että yrittäjät kamppailevat koko ajan oman jaksamisensa kanssa.

– Enää ei riitä, että osaa valmistaa hyvän tuotteen ja että yrityksessä on hyvä myyjä. Siihen, että saa tuotteen kaupan hyllylle, vaaditaan paljon muutakin. Pienessä yrityksessä ei voi kuitenkaan olla esimerkiksi synkkapalveluun ja sähköisiin tilausjärjestelmiin omaa ihmistä, vaan kaikki ne pitää hoitaa muiden töiden ohessa, Elli Marttila kertoo.

Nuori nainen kokeekin työskentelyn liha-alalla välillä haastavaksi. Toisaalta hän ajattelee olevansa etuoikeutettu, kun saa tehdä työtään ja oppia niin paljon uusia asioita.

– Isä on hyvä opettaja, siinä mielessä olen hyvin etuoikeutettu. Mutta byrokratiaa saisi olla vähemmän, se tuntuu kaiken fyysisen tekemisen jälkeen todella uuvuttavalta. Se kyllästyttää ja karsii yrittämisen intoa. Paljon kaipaisin myös yrittäjien välistä yhteistyötä. Olen ollut melko vähän aikaa vasta liha-alalla, ja minulla voisi olla muille kysymyksiä. Olisi kiva päästä myös vertailemaan asioita. Lihakeskusliiton WhatsApp-ryhmä oli tähän kiva avaus.

Mutta ei Elli Marttila eikä muukaan perhe halua valittaa. Yrittäminen on ollut oma valinta, ja perheyrityksessä on parasta, että sen työntekijät jakavat saman ajatuksen lihasta ja haluavat olla Metsärannassa töissä.

– Meidän syrjäinen sijaintimme tuo haastetta rekrytoinneille, joten saamme olla todella tyytyväisiä tästä porukasta. Hommia tehdään pienellä porukalla ja liikevaihtomme on noussut tasaisesti. Nyt se on kahdessa miljoonassa, mutta sitä on vielä tarkoitus kasvattaa. Uskon, että meillä siihen hyvät mahdollisuudet, Arvo Marttila suunnittelee.