Liha ja ruoka 4/2025  Teksti: Niina Jormanainen  Kuvat: Linda Helasmäki

Ennen kuin valmis tuote löytää tiensä kaupan hyllylle, sen eteen on tehty lukematon määrä työtä. Tässä jutussa kerromme, miten kemiläisessä Veljekset Rönkä Oy:ssä kehitetään uusia tuotteita ja miten kylmäsavustetun pororouheen tuotekehitystyö ja pakkausuudistus huipentui huhtikuussa tuotteen lanseeraukseen Helsingin Ruokamessuilla.

Helsingin Ruokamessuilla riitti kävijöitä. Viikonlopun aikana Ruokamessuilla ja samaan aikaan järjestetyillä Lapsi- ja Lemmikkimessuilla vieraili yli 62 000 kävijää. Valtava ihmismäärä näkyi positiivisena kuhinana kemiläisen Rönkän messuständillä, jossa Rönkän tuore toimitusjohtaja Petri Korva ja myyntipäällikkö Janne Kekäläinen maistattivat poron kylmäsavurouhetta.

– Uskomme, että tämän viikonlopun jälkeen aika moni tietää, miltä maistuu poron kylmäsavurouhe ja miten sitä voi käyttää ruoanvalmistuksessa. Tuote on ollut isommassa pakkauksessa jo pidempään markkinoilla, mutta uusi pienempi pakkauskoko tuo tuotteen entistä useamman käyttöön. En juuri nyt keksi parempaa tapaa lanseerata uutta tuotetta kuin tällaiset suuret messut, Korva iloitsee.

Messut olivat siis Rönkälle oivallinen tapa tehdä tuotetta tunnetuksi. Ja samalla kun ihmiset kumosivat shotillisen pororouhetta suuhunsa, päästiin kysymään, mitä ihmiset tykkäsivät tuotteesta.

– Kyllä moni tykkäsi, huonoa kommenttia ei oikein tullut. Hauskaa oli, että maistelijoissa oli kaikenikäisiä, ihan pikkulapsia, nuoria ja vanhempaa väkeä. Vanhemmalle väelle poron kylmäsavurouhe oli jo entuudestaan tuttu ja sitä oli käytetty esimerkiksi piirakoissa ja voileipäkakun täytteissä, Kekäläinen kertoo.

Nuoremmille messuvieraille pororouhe oli usein vielä tuntemattomampi, ja sitä maisteltiin keskittyneesti. Moni nuorista selvästi yllättyi sen pehmeydestä ja täyteläisestä mausta. Sekin yllätti, että tuotteessa on vain poroa ja suolaa sekä säilyvyyttä parantavia aineita.

– Tuote saa intensiivisen makunsa viiden viikon kylmäsavustuksesta. Maku oli monen maistajan mielestä erinomainen, ja moni mietti sen sopivan hyvin esimerkiksi pitsan täytteeksi. Meille tämä oli hyvä tilaisuus kertoa rouheen monipuolisesta käytöstä ruoanvalmistuksessa. Ja voi sitä toki syödä sellaisenaankin, niin kuin pari nuorta kaveria kuulemma teki. Olivat saaneet idean Peto-podista, Janne Kekäläinen sanoo.

Mikä sitten oli viikonlopun parhaiten mieleen jäänyt kommentti kuluttajilta?

– Moni sanoi, että meidän poron kylmäsavurouheemme oli paras tuote, mitä maistoi messuilla. Oli kuulemma maku, joka jäi mieleen. Uskon, että lihatuotteille olisi näillä messuilla tilausta, sillä paljon oli esillä vain kasvistuotteita. Kaksien Ruokamessujen kokemuksella voin sanoa, että kyllä kuluttajat kaipaavat tänne myös lihatuotteita ja valmistajia, jotka ovat ylpeitä omasta tekemisestään, Korva summaa.

Systemaattista tuotekehitystä

Tasaisesti kasvavassa, yli 60 henkilöä työllistävässä Veljekset Rönkä Oy:ssä on viime aikoina panostettu tuotekehitykseen, ja se on muuttunut systemaattisemmaksi.

– Meillä on noin kymmenen ihmisen tuotekehitystiimi, joka kokoontuu säännöllisesti kerran kuussa. Tiimissä on mukana edustajia yrityksen eri tehtävistä, myynnistä, tuotannosta, lähettämöstä, ja tarvittaessa haetaan asiantuntija-apua esimerkiksi maustefirmoilta, laitevalmistajilta ja asiakkailta.

Monimuotoinen tiimi tuo oman osaamisensa tuotekehitykseen ja ideoita pallotellaan kokouksissa. Korva kertoo, että parhaimmillaan uusi tuote on syntynyt yhden kuukauden aikana, mutta välillä menee vuosiakin, ennen kuin ollaan valmiita.

– Uusia tuotteita pääsee vuosittain tuotantoon kymmenisen kappaletta, mutta mikään itseisarvo uudet tuotteet eivät toki Rönkälle ole. Mietimme aina tarkkaan, mitä lisää tuote tuo Rönkän yli 1000 tuotteen portfolioon. Niiden pitää löytää paikkansa kauppojen hyllystä ja olla sen verran poikkeuksellisia, että niitä kannattaa valmistaa. Toki sekin pitää muistaa, että ei uuden tuotteen menestystä voi loppuun asti varmistaakaan, vaan pitää myös uskaltaa koettaa. Virheitäkin saa tehdä, Korva sanoo.

Miten Rönkän kylmäsavupororouhe on sitten syntynyt? Korva kertoo, että Rönkällä on ollut kylmäsavupororouhetta jossain muodossa jo kymmeniä vuosia. Korva tuumiikin, että kyseessä on yksi yrityksen lempilapsista, jonka reseptiä on vuosien saatossa viety eteenpäin.

– Rouheen suolapitoisuutta on tarkistettu vuosien mittaan, samoin sen rasvaisuutta on säädetty. Tällaisessa rouheessa on tärkeää, että se on sopivan rasvaista. Liian rasvattomasta rouheesta tulee helposti kuivalihamaista. Tärkeää on myös, että rouhe on oikeankokoista. Jos rouhekoko menee liian pieneksi, rouheesta tulee ruoanlaitossa liian tahnamaista, siinä pitää säilyä suutuntuma.

Miksi hyvä tuote ei joskus lähde lentoon?

Ei ole tavatonta, että joskus hyväkään tuote ei menesty kaupallisesti. Syitä tähän voi olla monia. Ehkä tuote ei ole tullut tutuksi suurelle joukolle ihmisiä ja pitäisi mainostaa lisää? Toisaalta Korva huomauttaa, että suuri osa ostopäätöksistä syntyy vasta kaupassa. Silloin on tärkeää, että tuote on oikeassa paikassa, mikä ei ole Korvan mukaan kaikkien tuotteiden kohdalla niin itsestään selvää.

– Esimerkiksi meidän pororouheemme kohdalla on tärkeää, että se on siellä, missä ovat muutkin kypsät rouheet eikä esimerkiksi jossain muualla poronlihatuotteiden vieressä. Niin se löytää parhaiten kuluttajan, kun tämä on aikeissa tehdä esimerkiksi pitsaa. Toinen hyvä esimerkki on meidän valmis karjalanpaistimme. Sen kuuluu olla tuorelihahylyssä, valmisruokahyllyssä se on vähän väärässä paikassa.

Joskus nousukiito voi olla kiinni myös pakkauskoosta. Rönkän pororouhe sai juuri ennen Ruokamessuja uuden pakkauksen, jossa ratapakkaus muuttui pussiksi ja pakkauskoko pieneni 150 grammasta 90 grammaan.

– Uuteen pussipakkaukseen kuluu vähemmän muovia, ja sen koko on parempi kuluttajalle. Aromaattista kylmäsavurouhetta kun ei tarvita ruokaan kovin paljoa, vaan vähempi riittää. Pienempi pakkauskoko myös alensi yksikköhintaa, jolloin tuotteesta tulee hyvä vaihtoehto myös nuoremmalle kuluttajalle. Tuoreimmat myyntiluvut lupaavatkin jo oikein hyvää meidän rouheelle, Korva kertoo.