Liha ja ruoka 2/2026  Teksti: Kati Susi

Ei mikään it-projekti vaan toimintatapojen kehittämistä. Aluksi kannattaa pohtia, mitä työläitä ja jopa turhiksi koettuja paperitöitä yrityksessä tehdään. Todennäköisesti tekoälystä on apua niiden tehostamiseen.

Tekoälyyn ei tänä päivänä voi olla törmäämättä, vaikka yrittäisi. Onko tekoäly vain luonnonvaroja kuluttava turhake, vai voiko se auttaa vaikkapa elintarviketeollisuudessa?

– Kyllä voi. Tekoäly ei ole uhka, vaan iso mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää, toteaa tekoälyasiantuntija, asiakkuuspäällikkö Mika Palanen työelämäkoulutuksia ja kehittämistä tekevästä Faktia Oy:sta.

Palanen on perehtynyt syvällisesti tekoälyn hyödyntämiseen teollisuudessa, paljolti myös elintarvikealan yrityksissä. Parhaillaan hän vetää Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän Dataa ja tekoälyä -hanketta, joka pyrkii merkittävästi edistämään ja nopeuttamaan tuottavuuskehitystä teollisuusyrityksissä.

Palasta kiinnostaa erityisesti juuri pienten ja keskisuurien teollisuusyritysten prosessien tuottavuuden, turvallisuuden ja ekologisuuden parantaminen.

– On paikkoja, joissa tuottavuutta voidaan pienilläkin toimilla kehittää. Tuottavuuskehitystä estää, jos yrityksessä aikaa menee liikaa rutiinien pyörittämiseen. Esimerkiksi juuri rutiinien nopeuttamisessa tekoäly tulee avuksi, Palanen sanoo.

Tekoäly ei ole uhka, vaan iso mahdollisuus joka kannattaa hyödyntää, toteaa tekoälyasiantuntija, asiakkuuspäällikkö Mika Palanen työelämäkoulutuksia ja kehittämistä tekevästä Faktia Oy:sta.

Asenne ratkaisee

Tekoäly tarjoaa Palasen mukaan pk-sektorin elintarviketeollisuudelle todella paljon potentiaalia, mutta käyttöönotto edellyttää kokeiluja yrityksissä. Niiden avulla yritys löytää itselleen sopivimmat tekoälysovellukset osaksi arkipäivää.

– Henkilöstön asenne on tässä kohden tärkeää. Yritykseltä tarvitaan aktiivisuutta henkilöstön sitouttamiseen. Yksi keino olisi tarjota ilmaisia tekoälylisenssejä henkilöstölle vapaa-ajan käyttöön, esimerkiksi musiikin tekemiseen ja kuvankäsittelyyn.

Myös tekoälykoulutuksia löytyy hänen mukaansa vaikka kuinka paljon.

– Rohkeasti vaan kokeilemaan, mutta tiettyjä riskejä tekoälyssä on. Sitä ei kannata kaikkialle uittaa, esimerkiksi Teams-kokouksen pöytäkirjojen tekemiseen.

Mikä jarruttaa tekoälyn käyttöä?

Omaa opinnäytetyötään varten Palanen selvitti hämäläisten keskisuurten elintarvike-, konepaja- ja metalliteollisuusyritysten käsityksiä tekoälyn käytöstä yritystoiminnassa.

– Kävi ilmi, että kaikki kokevat tekoälyn tarpeelliseksi, mutta vasta pieni osa oli tehnyt konkreettisia kokeiluja. Suurin este tekoälyn käyttöönotolle olivat osaaminen ja resurssit.

Palanen toteaa, että monelle tekoäly tuntuu etäiseltä. Yrityksistä pienimmät ovat selkeästi varovaisimpia tekoälyn käyttöönotossa. Rutiininomaisten tehtävien nopeuttamiseen tekoäly on Palasen mukaan oivallinen apuri, joka käsittelee ja jäsentää helppolukuiseksi suuria tietomassoja.

– Esimerkiksi yrityksen dokumenttien hallinta, kuten Excelien läpikäynti, ja järjestelmien käyttö vievät yrityksissä paljon työaikaa. Power BI on työkalu, jossa data kerätään yhteen ja tekoäly tuottaa tiedosta erilaisia visualisoituja datanäkymiä, jotka auttavat nopeasti hahmottamaan sisältöjä yhdellä silmäyksellä.

Palasen mukaan aluksi kannattaa pohtia, mitä työläitä ja jopa turhiksi koettuja paperitöitä yrityksessä tehdään. Todennäköisesti tekoälystä on apua niiden tehostamiseen.Hän toteaa, että yritysten verkostoituminen vie tekoälyn kokeilukulttuuria eteenpäin.

– Hyvien kontaktien hyödyntäminen ja voimien yhdistäminen esimerkiksi Power BI -koulutuksen ostamisessa usealle yritykselle on yksi esimerkki verkostoitumisen eduista. Suurin hyöty syntyy, kun yritykset saavat tekoälyn käyttöönotolle tukea verkostostaan.

− Esimerkiksi yrityksen dokumenttien hallinta, kuten Excelien läpikäynti, ja järjestelmien käyttö vievät yrityksissä paljon työaikaa. Power BI on työkalu, jossa data kerätään yhteen ja tekoäly tuottaa tiedosta erilaisia visualisoituja datanäkymiä, jotka auttavat nopeasti hahmottamaan sisältöjä yhdellä silmäyksellä.

Tukee, ei syrjäytä ammattiosaamista

Mika Palanen kertoo esimerkin siitä, miten tekoäly on kätevä, mutta ei syrjäytä ihmisen ammattitaitoa ja vastuuta lopputuloksesta.

– Kokeilimme liha-alan kouluttajan kanssa millaisen makkarareseptin tekoäly tekee tuoteselosteen perusteella. Se teki reseptin melkein oikein, mutta nitriittipitoisuus oli ensimmäisessä reseptissä tappavan suuri. Tarkentavilla kysymyksillä päästiin lähelle oikeaa.

Palanen huomauttaa, että tekoälyä käyttäessä turvallisuusnäkökulma onkin aina otettava huomioon.

– Vastuu on aina ihmisellä ja yrityksellä. Jos teet reseptin tekoälyllä ja tuote ei olekaan turvallinen, et voi puolustuksesi syyttää siitä tekoälyä. Lihateollisuudessa ihmisten ammattitaito, vastuu ja aistinvarainen arviointi ovat yhä korvaamattomia.

Laadunvalvonnan apuri

Elintarviketeollisuuden prosesseissa laadunvalvonta on yksi avainasemassa olevista vaiheista. Siihen tekoäly on Mika Palasen mukaan verraton apuri. Se tunnistaa esimerkiksi laatupoikkeamia tuotteessa ja virheitä pakkauksissa.

Hän kertoo esimerkin yrityksestä, jossa tekoäly oli todettu hyvin toimivaksi dokumenttien hallinnan rutiiniratkaisuissa, mutta itse tuotanto oli unohdettu. Kuitenkin tuotantoprosessissa on monta kohtaa, joissa objektiivinen tekoäly pystyy parantamaan esimerkiksi tuotteiden tasalaatuisuuden valvontaa.

– Linjalle asennettu kamera mittaa tuotteesta väriä, lämpöä ja muita oleellisia asioita ihmistä tarkemmin. Tekoäly auttaa analysoimaan vaikkapa hävikkiä rahallisesti linjalla olevan kameran ansiosta.

Hän kehottaa pohtimaan, olisiko linjastolla oleva, tekoälyperusteisesti toimiva kamera hyvä investointi panos-tuotossuhteen kannalta.

– Tällainen laadunvalvonta on yritykselle jossain mielessä resurssikysymys, mutta vielä enemmän luovuuskysymys. Tekoälyn käyttöönotto ei ole mikään it-projekti vaan toimintatapojen kehittämistä. Parhaat tulokset saadaan, kun lähestytään tekoälyn hyötyjä käytännön ongelmien kautta.

Palanen huomauttaa, että hävikin tunnistaminen tekoälyn tuottamasta datasta voi avata silmät.

– Tekoälyn kanssa voi käydä keskustelua, miten hävikkiä voidaan vähentää. Jos hävikki on vaikka 50 000–60 000 euroa vuodessa, onkin se iso summa, kun sen laskee pois yrityksen tuottamasta voitosta.

Älyvahti tuotannon koneille

Elintarviketeollisuuden sesonkiajat vaihtelevat vuodenkierrossa vahvasti. Moni yritys tunnistaa tilanteen, jossa koneilla on tapana pettää juuri sesonkiaikana, kun niitä käytetään tauotta. Tähänkin tekoälyä voi käyttää korjaustarvetta ennustavana apuna ja välttyä tuotantokatkoksilta.

– Tekoäly tunnistaa koneiden ongelmakohtia esimerkiksi värähtelyistä ja lämmöstä. Sen antaman datan avulla voidaan arvioida, milloin laakeri, akseli tai rulla tulee tiensä päähän. Näin viat pystytään korjaamaan ja vaihtamaan koneiden osat ajoissa, ettei prosessi pysähdy, Palanen antaa esimerkin.

Teollisuuden monet järjestelmät ovat työläitä ja monimutkaisia. Asiantuntijan mukaan yrityksen koneiden käyttöön ja ohjelmointiin liittyviä prosesseja voi turvata esimerkiksi tekoälypohjaisella sisäisellä botilla, joka auttaa tiedon löytämisessä. Prosessin käynnissä pitäminen koneongelmien iskiessä on Palasen mukaan iso asia.

– Tällaisissa tilanteissa botti voi antaa ohjeita tyyliin, ”kokeile näitä, testaa näitä”. Sen sijaan, että odotetaan kunnossapidon kaveria tuntitolkulla, voikin tunnistaa ongelman ja lähettää koneiden korjaajan hakemaan varaosia.

Palanen toteaa, että kustannustehokkuutta lisäävä tekoälyavusteinen ennakoiva huolto tuotantolinjoissa on kehittyneen anturiteknologian ja anturien hinnan kevenemisen myötä kannattava ratkaisu monelle yritykselle.

Tuotannon optimointia ja varaston hallintaa

Tuotantoerien optimointi tilausten perusteella on yksi esimerkki asiasta, jonka tekoäly pystyy hoitamaan muutamassa silmänräpäyksessä.

– Yrityksissä on tiedossa tilauksista edellisten vuosien data tuotetuista kiloista ja ehkä joku myyntitilausennustekin. Niitä yhdistelemällä voidaan pyytää tekoälyä hakemaan optimaalinen tapa tuottaa jokin tuote-erä. Tämä edistää myös yrityksen varastonhallintaa.

Sesonkipainotteisessa lihateollisuudessa Palanen näkee juuri näissä asioissa erityistä hyötyä tekoälystä, joka hoitaa ennusteiden tekemisen reaaliaikaisena.

– Lisäksi tekoäly voi antaa indikaatteja esimerkiksi pekkaspäivien vietosta. Voi olla, että yrityksessä loppuvuodesta huomataan, että pekkasia on paljon pitämättä, eikä niitä voi pitää joulusesongin aikana, joten sitten pitämättömistä pekkasista maksetaan.

Palanen sanoo, että tekoäly pystyy kertomaan, milloin tuotannon vaihe on sellainen, että pekkasten pito kannattaisi.

Tuotekehitykseen vauhtia?

Mika Palanen kertoo keskustelevansa paljon tekoälyn kanssa ja tekevänsä monenlaisia testejä siitä, missä tekoäly toimii parhaiten. Yhtenä elintarviketeollisuuden mahdollisuutena hän näkee tuotekehityksen potentiaalisen nopeutumisen.

− Tuotekehitys saattaa nopeutua, kun tekoälyn avulla pystytään ottamaan viimeisimpiä trendejä huomioon. Kulutustottumukset vaikuttavat paljon tuotekehitykseen ja niiden seuraamisessa tekoäly on hyvä apuri.

Palanen kannustaa yrityksiä aloittamaan kokeilulla. Pieniä pilotteja on mahdollista pyörittää kohtuuhyvin tekoälyn perusohjelmilla. Hän huomauttaa, että juuri nyt maailmassa lyödään tekoälyn nopeaan kehittämiseen todella vahvasti panoksia ja kuukauden kuluttua tekoäly taas näyttää aivan erilaiselta kuin tänään.

Hän suosittelee pk-yrityksiä lähtemään tekoälyn käytössä liikkeelle matalalla kynnyksellä. Pienessä pilotissa voi harjoitella tekoälyn käyttöä ja hyötyä on yhteistyöstä ulkopuolisten tekoälyasiantuntijoiden kanssa. Hän korostaa myös yritysten verkostoitumisen tärkeyttä.

Vaikka tekoälymaailma on valtava eikä välttämättä tunnu helpolta ottaa sitä käyttöön, on Mika Palasella kuitenkin yksi kannustava ajatus yrityksille, joissa tekoälyn käyttöönottoa on harkittu tai hiukan kokeiltu.

– Tiedätkö, miten elefantti syödään? Pala kerrallaan.