Liha ja ruoka 4/2026 Teksti: Mariaana Nelimarkka Kuvat: Eija Liukkonen
Kreetta Ahonen, Meggua, on Suomen epävirallinen burgerikuningatar ja hallitseva kamadogrillauksen suomenmestari. Hän on perinyt grillausinnon kotoa ja toivoo grillaamisen olevan perheitä ja kaveriporukoita yhdistävä tekijä, sillä yhdessä syöminen on kaiken a ja o.
1. Kuka olet, mitä teet, missä vaikutat?
Olen Kreetta Ahonen, grillauksen ammattilainen ja burgerikuningatar ja toimin brändinimellä Meggua. Olen sarjayrittäjä, tytär, äiti, ystävä, sisko ja vaimo. Olen opiskellut miljöösuunnittelijaksi ja tehnyt siihen päälle monia eri ammattitutkintoja, mutta en yhtäkään ruoka-alalta.
Grillaaminen on vienyt minua: meillä on aina nautittu syömisestä. Isäni on kokki ja keittiömestari, ja grillaaminen kuului elämäämme. Kun muutin ensimmäiseen omaan kotiini, ensimmäisiä ostoksiani oli grilli parvekkeelle. Joulukinkkukin piti opiskelijana tehdä. Toin sen polkupyörällä selkärepussa opiskelijakämppään. Kun sitten pikkujouluissa kaverini nuoli kinkun potkaa, ajattelin että ai että, tämä on elämää! Tieto valui ylhäältä alaspäin, isältä tyttärelle, pärjäsin ilman lihalämpömittaria.
Jo ennen nykyistä yritystäni Megguaa minulla on vahva kokemus yrittäjänä. Kaiken taustalla on yrittäjän ja yritysjohtamisen ammattitutkinto, ja sain vuonna 2013 perustamani Vinkeen ohjaksissa paljon oppia yrittäjyydestä ja markkinoinnista. Oli ihanaa luoda uusi liiketoiminta, ja kipuilin pitkään, ennen kuin ymmärsin, että voin vaihtaa uudelleen alaa. Olen ollut myös Keski-Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja neljä vuotta.
2. Millainen on ruokafilosofiasi; millaista on hyvä ruoka?
Yhdessä syöty, siihen hetkeen tehty ja nautittu ruoka. Haluan tehdä hyvää ruokaa, miksi söisin pahanmakuista ruokaa? Siinä menee aika ja raaka-aineet hukkaan. Hyvät raaka-aineet, hyvänmakuinen ruoka, yhdessä nauttien.
3. Miten olet päätynyt grillaamaan?
Grillaus on koko ajan ollut mukana. Kaverit ilmoittivat minut Grillimaisteri-kisaan vuonna 2014. Sijoituin finaalissa kolmanneksi, voitin kamadogrillin ja hoksasin, että taidan osata tämän. Henri Rehbinder tuli olan yli ihan kuin isäni kysymään, mitä sinä teet. Syntyi yhteys, että ollaan tärkeiden ja oikeiden asioiden äärellä.
Osallistuin seuraavana vuonna MTV:n Grillikuume-ohjelmaan Viivi Laube-Pohdon kanssa, ja sijoituimme kolmanneksi ruoka-ammattilaisten jälkeen.
BBQ-festivaaleilla päädyin kamadogrillauksen SM-kisoihin. Kaikki muut kilpailijat olivat miehiä, mutta minä voitin sen kisan! Olen ainut ja hallitseva suomenmestari, se on minulle merkityksellinen titteli.
Masterchef-kisaan ehdin osallistua vuonna 2017, mutta tipahdin ensimmäisenä. Se oli vaiheikas kisa, palasin vielä keittiöön ja sijoituin lopulta seitsemänneksi. Masterchefissä keitin possun ribsit, mistä pyysin ’katumustehtäviä’ grillausryhmässä – oikeaoppiset grillaajat kun eivät keitä ribsejä, eikä kaasu ole grilli ja sytytysneste on pannassa. Minä en halua olla niin mustavalkoinen.
Sain kisoista vahvuutta – minähän olen tässä hyvä! Nyt tulee kuusi vuotta koronakeväästä eli siitä kun lähdin ruokapuolelle.
4. Nainen grillin ääressä – onko siinä jotain erityistä sinun tai muiden mielestä?
Ennakkoasenne on monella ’mies, liha ja grilli’. Mielikuva, johon kuuluu läskinpala, tatuoinnit, parta, flanellipaita ja nahkaessu, on vahva. Haluan näyttää, että grillaaja voi olla hattarapäinen, kukkamekkoinen, Prosecco-lasi kädessä ja että grilliin menee suklaakakku tai vaikka tapaksia. Grillissä voi tehdä mitä vaan, sillä haluan erottua.
Nämä ideat ovat tervetulleita, ja grillaamisen mielikuva on keventynyt. Siitä on tullut normaalimpaa, enkä itse enää kohtaa ihmettelyä. Olen lunastanut oman paikkani grillauksen ykkösnaisena tässä valtakunnassa.
Haluan olla esimerkki ja sanon grillikoulussa, että jos osaat laittaa ruokaa hellalla, osaat myös grillata. Rohkaisen naisia ja kaikkia muitakin grillaamaan!
5. Minne kaikkialle grillaaminen on sinut vienyt? Mitkä ovat olleet urasi mieleenpainuvimpia hetkiä?
Elämäni ensimmäinen ruoka-alan keikka oli Jyväskylän Paviljongissa, missä tein 500 hengelle Havaiji-tyylistä grilliruokaa. Se oli hyvä keikka.
Minulla oli viime vuonna yhteensä kolme televisioesiintymistä, hiton siistiä! Strömsö oli iso juttu: olin siellä vieraana keväällä 2025. Vietimme grillikauden avajaisia, grillasimme kalaa, salaattia, leipää ja savustettua fetaa sekä jälkiruoaksi grilli-cookien.
Jokainen kohtaaminen tuntuu huikealta – toisaalta janoan enemmän ja enemmän.
Olen joka vuosi pitänyt yhden päivän pop upin Syrjälän lihatilalla. 2024 sinne tuli järjetön jono, myimme liki 400 burgeria parissa tunnissa. Se oli sykähdyttävää – onneksi näin videon jonon pituudesta vasta jälkikäteen! Jotain olen tehnyt oikein.
Burger Lovers -festivaalille kutsuttiin pari vuotta sitten muutama vaikuttaja. Minulle soitettiin ensimmäisenä, ja tein vihreän burgerin kesäkurpitsaketsupilla, jalapeno-paprikahillokkeella, paahdetulla aiolilla, Jukolan juustocheddarilla ja smash-pihveillä.
Meet & fire -tapahtumassa olin viime keväänä grillaamassa burgereita stadionilla.
Viime kesän ravintola Toivolan Pihalla oli huikea – saimme ylitsevuotavan vastaanoton, oven takana oli jono joka päivä ja myynti iso. Minusta tuli yhtäkkiä kymmenen hengen työnantaja.
Moni kiitti: ’Ihana että pääsimme kokemaan tämän.’ Se asettaa minulle hyvällä tavalla paineita, ihmisillä on odotukset korkealla!
6. Mitä grillaat mieluiten ja miten? Entä mitä et ikinä lähtisi grillaamaan?
Haluan aina grillata yhdessä! Ihmiset tekevät hetken. Arjen luksus on minusta parasta, ja kokonaisuus ratkaisee: se voi olla hiillosmakkara, kunhan seura on hyvää!
Bravuurini riippuu hetkestä ihmisistä, mielialasta, vuodenajasta – se voi olla nopea alkupala tai pitkään kypsytettävä lohturuoka. Kala on meidän arjen pikaruokaa, mutta välillä tunnelma vaatii tuhteja makuja ja savuisuutta tammen tai hikkorin tuuppaamana.
Minulla on erilaisia grillejä; arkigrilli lämpenee nopeasti, siinä saa burgerit tai broilerit nopeasti suoralla tulella. Isommassa grillissä on erilaisia lämpöalueita ja -tasoja, se on monipuolisempaa ruoanlaittoa.
Ai mitä en grillaisi – no miksi en? On kiinnostavaa kokeilla, miten saan minkä vain onnistumaan. Kerran kakusta tuli paha, kun taikina imaisi likaisen grillin savun maun – sellaista en suosittele.
Grillaus, barbecue ja savustus menevät vähän limittäin. Missä kohtaa joulukinkun grillaaminen muuttuu savustukseksi tai barbecueksi? Sekakäyttö on sallittua; saat makua jos pidät kinkkua aluksi grillissä. Entä onko savustettu punajuuri bbq, grillattu vai savustettu? En halua olla ehdoton, vaan haluan tuoda uusia ideoita ihan taviksille.
7. Mitkä ovat parhaat vinkkisi hyvään grilliruokaan?
Valitse hyvät raaka-aineet – olet silloin paljon pidemmällä! Kotimaisesta hyvästä lihasta saa niin paljon parempaa grilliruokaa.
Lisäksi grillin on hyvä olla puhdas. Jos käytät herkkiä raaka-aineita, voit suojata ne.
8. Millaisena ruokavaikuttajana näet itsesi – koetko olevasi ruokavaikuttaja? Miten voit työlläsi vaikuttaa?
Koen että olen vaikuttaja, mutta en mikään influensseri. Olen ennen kaikkea esimerkki ja haluan innostaa, inspiroida ja levittää grillauksen ilosanomaa. Puhun raaka-aineiden merkityksestä, lähiruoasta, yhdessä syömisen kulttuurista, hetkistä ja ruokamuistoista.
Erilaiset Facebookin grillausryhmät ovat olleet tärkeitä. Ne ovat leikkikenttä, jossa olen saanut olla oma itseni. Olen tukenut, kasvattanut ja jakanut omaa oppiani. Ryhmissä tulee nähdyksi ja kuulluksi, ja on siistiä päästä antamaan vinkkejä, sitä haluan tehdä. Näissä ryhmissä meno ei ole mennyt mitenkään ikäväksi.
9. Minkä asian muuttaisit ruokakeskustelussa?
Toivoisin armollisuutta ja kokonaisvaltaisuutta. Ruoka ei ole makroja ja proteiineja. Pitäisi tuoda esiin mitä kaikkea ruokakulttuuri on, luoda omaa, nähdä että ruoka on muutakin kuin polttoainetta.
Mustavalkoisuus on huono asia. Lihan suhteen suosittelen lähitilan lihaa, jossa laatu korvaa määrän.
Ajankohtaista
