Liha ja ruoka 8/2023 Teksti: Markku Summa Kuva: Shutterstock
Tekoäly on edistynyt teknologia, joka vakiinnuttaa paikkansa eri toimialojen ja organisaatioiden ytimessä jo lähitulevaisuudessa. Siitä tulee kiinteä osa kaikkea tekemistämme, ja sen potentiaali sekä vaikutukset ovat laajat myös elintarviketeollisuudessa. Tekoäly johtaa väistämättä koko työelämän murrokseen. Siksi sen ymmärtäminen on äärimmäisen tärkeää.
Hype tekoälyn ympärillä on ollut valtava ja odotukset sen vaikutuksista yritysten liiketoimintaan vähintäänkin yhtä suuret. Kaikesta huolimatta etenkin pk-yrityksissä tekoälyn hyödyntäminen on vielä vähäistä.
Pk-yrityksissä tarvitaan nyt lisää osaamista ja käytännön esimerkkejä siitä, miten tekoälyn avulla datasta saadaan uutta merkittävää hyötyä, jotta kynnys sen hyödyntämiseen madaltuu.
Koulutusta on tarjolla eri puolilla maata ja asiantuntijoilta saa tukea tekoälyn hyödyntämiseen tietoturvallisesti, kustannustehokkaasti ja arvoa tuottavasti omassa organisaatiossaan.
Antaa uutta kipinää bisnekseen
Elintarvikealalla keskeisiä muutosvoimia ovat digitalisaation tuomat mahdollisuudet elintarvikealan arvoverkkojen, tuotantoteknologioiden ja kuluttajalähtöisten ruokapalvelujen kehittämisessä.
Lisääntyvä tekoälyn hyödyntäminen mullistaa prosessiteollisuuden. Se auttaa valmistajia tuottamaan korkealaatuisempia tuotteita pienemmillä kustannuksilla, kun tekoäly varmistaa, että kaikki tarvittavat tarkastukset suoritetaan ajoissa.
Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista. Tekoälyn ansiosta tekniset järjestelmät voivat havainnoida ympäristöään, käsitellä havaintojaan ja ratkaista ongelmia saavuttaakseen tietyn päämäärän.
Elintarviketeollisuudessa tekoälyä voidaan hyödyntää suunnittelussa, logistiikassa, kysyntäennusteiden tekemisessä, tuotantoprosessin optimoinnissa, lopputuotteiden tekemisessä älykkäiksi ja tekoälyn opettamisessa suurella määrällä dataa.
Tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia tehdä prosesseista, tuotteista ja palveluista parempia, nopeampia, ja toimintavarmempia. Tekoäly kerää aktiivisesti dataa ja sen analysoimat suuret datamäärät mahdollistavat paremman tiedolla johtamisen.
Suomessa on korkeaa teknologiaosaamista, laadukasta perustutkimusta elintarvikkeiden hyvinvointivaikutuksista ja väestön ravitsemus- ja terveysdataa, joten Suomi voi nousta kansainvälisesti kilpailukykyisten, räätälöityjen ruokaratkaisujen tarjonnassa kärkimaaksi.
Datan käyttö monelle mysteeri
Suurin haaste tekoälyn käyttöönotossa on tekoälytaitojen puute. Monelle on mysteeri, mitä datalle pitäisi tehdä. Niinpä useiden opinahjojen koulutustarjontaan on otettu mukaan tekoälyyn liittyvää koulutusta.
Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoululla ja Turun yliopistolla oli 1.3.2021–28.2.2023 yhteinen maksuton AI-lähettiläs -hanke ( AI eli Artificial Intelligence ), jossa oli mukana lähes 30 pk-yritystä. Hankkeesta saadut kokemukset olivat rohkaisevia.
Hankkeeseen osallistuivat yritysten valitsemat avainhenkilöt, niin sanotut AI-lähettiläät. Heille opetettiin tekoälytaitoja ja data-analytiikkaa, joita lähettiläät voisivat kertoa eteenpäin omalla työpaikallaan.
AI-lähettiläät olivat mukana sekä yhteisissä työpajoissa että yksilöllisissä sparrauskeskusteluissa ja saivat mahdollisuuden verkostoitua. Keskusteluihin osallistui myös liiketoiminnan ja tekoälyn korkeakouluopiskelijoita ja heidän ohjaajiaan.
Keskusteluissa käytiin läpi yrityksen liiketoimintaa, tuettiin kehityskohteiden ideointia ja käytettävissä olevan datan etsimistä sekä mietittiin, minkälaiset tekoälymenetelmät auttaisivat hyödyntämään paremmin omaa dataa.
Pirkanmaalla hanketta vetänyt Tampereen ammattikorkeakoulun projektipäällikkö, teollisuusteknologian lehtori Kari Naakka kertoo, että yrityksille tehtiin lisäksi ehdotus jatkotoimenpiteistä tehostaa ja vakiinnuttaa dataosaamistaan.
Lisää tietoa AI-lähettiläs -hankkeesta: https://projects.tuni.fi/ai-lahettilas/
Tekoäly tulee myös pk-yrityksiin
Tekoälyä päivittäin toiminnassaan hyödyntäviä yrityksiä oli Suomessa vuonna 2021 hieman yli 1500. Tämä luku kattaa vain muutaman prosentin koko yrityskentästä.
Tekoälyn ja robotiikan käyttöalueet laajenevat koko ajan. Tekoäly yleistyy suurissa yrityksissä, mutta myös pienempien täytyy olla hereillä. Tekoälyn hyödyntäminen voi olla pk-yritykselle kriittinen menestystekijä.
Suomalaisissa pk-yrityksissä datatalouden mahdollisuuksiin suhtaudutaan kuitenkin muuta Eurooppaa varovaisemmin. Se näkyy esimerkiksi uusiin teknologioihin tehtyjen investointien niukkuutena.
Yrityksille data on jo sinällään rahanarvoista ja sen hyötykäyttö liiketoiminnallisesti järkevää. Lihateollisuudessa tarvitaan innostavia esimerkkejä, jotka motivoivat yrityksiä aloittamaan oman datan paremman hyödyntämisen.
EU on asettanut tavoitteekseen kavuta datatalouden johtavaan asemaan. Pk-yritysten rooli nähdään tässä kehityksessä tärkeänä. Lahdessa toimivan LAB-ammattikorkeakoulun opetus- ja TKI-toiminnassa tuetaan eri tavoin yrityksiä tekoälyn käyttöönotossa ja uusien tekoälyinnovaatioiden kehittämisessä.
– Täydennyskoulutusta ja tekoälyhankkeita on jatkuvasti menossa eli kannattaa ottaa yhteyttä LAB-ammattikorkeakouluun, projektipäällikkö Eija Lantta sanoo.
– Yksi tällainen koulutus oli Tekoäly tutuksi -hanke, joka toteutettiin 1.10.2021–31.8.2023 Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa toimiville yrityksille. Mukana oli 236 yritystä ja organisaatiota ja tilaisuuksiin osallistui noin 1000 henkilöä. Tavoitteena oli avata sosiaali- ja terveysalan, kiinteistö- ja rakennusalan sekä elintarvike- ja palvelualan toimijoille uusia ovia tekoälyn maailmaan.
Webinaarit ja avoin tekoälyyn johdatteleva opintojakso houkuttelivat hankkimaan tietoa uudesta teknologiasta. Erilaisten toiminnallisten tapaamisten myötä myös verkostoituminen alueen yritystoimijoiden ja tekoälyratkaisuja tarjoavien yritysten kanssa mahdollistui.
Tekoäly tutuksi -hankkeen www-sivuilta löytyy lisää tietoa:
https://www.lab.fi/fi/projekti/tekoaly-tutuksi.
Mihin tekoälyä käytetään lihayrityksissä?
Tekoälyä voidaan käyttää lihayrityksissä Weber Machinery Finland Oy:n Jere Kostiaisen mukaan muun muassa seuraavilla alueilla:
- Toimitusketjun optimoinnissa. Tekoäly soveltuu ennustamaan lihatuotteiden kysyntää, tunnistamaan mahdolliset toimitusketjun häiriöt ja optimoimaan tuotantoaikataulut reaaliaikaisten tietojen perusteella. Tekoälyä hyödyntämällä yritykset voivat vähentää jätettä, parantaa varastonhallintaa ja viime kädessä lisätä kannattavuutta.
- Laadunvalvonnassa. Analysoimalla kuvia, hajua ja makua lihatuotteet saadaan täyttämään korkeat laatuvaatimukset. Tekoäly voi havaita viat, tunnistaa tuotteen tuoreuden ja lajitella ne laadun perusteella. Se auttaa säästämään aikaa, minimoimaan inhimillisiä virheitä ja estämään tuotteiden palautuksia tai takaisinvetoja.
- Ennakoivassa huollossa. Tekoälyn avulla voidaan valvoa laitteita ja ennustaa, milloin huolto tai korjaukset ovat tarpeen, ennen kuin vika ilmenee. Ennakoiva huolto voi minimoida seisokkeja, vähentää ylläpitokustannuksia ja parantaa yleistä tehokkuutta ja turvallisuutta.
Tekoäly ohjaa ruoan tulevaisuutta
Tekoäly hiipii myös elintarviketeollisuuteen. Se on jo tehnyt joistakin prosesseista paljon tehokkaampia kuin aikaisemmin ja saanut monet kiinnostumaan siitä, kuinka kone-oppiminen ja tekoäly muuttavat ruokaa.
Eräs esimerkki on, kun Coca-Cola toi syyskuussa kauppoihin uuden Coca-Cola 3000 -virvoitusjuoman. Tuotteen erikoisuus piilee sen makumaailmassa, jota on ollut kehittämässä ihmisten lisäksi myös tekoäly. Myös tölkin ulkonäön suunnittelussa on hyödynnetty tekoälyä.
Sokeriton uutuusjuoma ei maistu tavallisen Coca-Colan tapaan selkeästi yhdelle tunnistettavalle aromille, vaan yritys mainostaa tiedotteessaan juomaa ”tulevaisuuden makuiseksi”. Jokainen maistaa juoman yksilöllisesti.
Ajatus tekoälyn tekemästä tuotekehityksestä tuntui muun muassa Iltalehden makuraadista hämmentävältä. Hämmentävältä tuntui juoman makukin. Jotain tuttua ja coca-colamaista siinä on, mutta tavalliseen kolaan makua ei voi sekoittaa. Virvoitusjuoma on yllättävän makea, hieman hedelmäinen ja jopa karkkimainen.
Coca-Cola ei suinkaan ole ensimmäinen tekoälyä hyödyntänyt elintarvikealan yritys. Esimerkiksi Nestlé ja McDonald’s ovat ottaneet tekoälyn käyttöönsä.
Lue myös: Näin tekoäly näkyy elintarviketeollisuuden koneissa
Juttuarkisto
