Liha ja ruoka 7/2025  Teksti: Niina Jormanainen  Kuvat: Linda Helasmäki

Lagerblad Foodsin ruokatalo tunnetaan erityisesti herkullisista lihapullistaan ja pannupihveistään, jotka paistetaan aidoilla valurautapannuilla ja teflonlinjastolla. Viime aikoina yrityksen koekeittiössä on kehitetty paljon uusia tuotteita, jotka vastaavat naudanlihan kohonneeseen hintaan ja asiakkaiden vastuullisuustavoitteisiin.

Lagerblad Foodsissa on takana hyvä ja kiireinen syksy. Foodservice-kauppa on käynyt paremmin kuin mitä markkina on kasvanut, ja tuotekehityskeittiön pannut ja kattilat ovat käyneet kuumina. Lisäksi Lagerbladin väki on kiertänyt ahkerasti messuja.

– Olemme olleet tänä syksynä todella monilla messuilla maistattamassa meidän uutuuksiamme, kuten sika-nautapullaa, aasialaista kanapyörykkää ja hybridipullaa, jossa osa lihasta on korvattu harmaaherneellä, kertoo Lagerblad Foodsin myyntijohtaja Tanja Eloranta.

Uutuudet ovat tuotekehitys- ja kumppanuuspäällikkö Nicklas Grundströmin ja keittiömestari Toni Skogin kehittämiä. Ne vastaavat erityisesti viime aikojen haasteisiin, kuten naudanlihan kallistumiseen ja saatavuusongelmiin.

– Olemme perinteisesti tehneet paljon tuotteita pelkästä naudanlihasta. Nyt kun naudanliha on kallistunut kovasti, moni asiakas on kysynyt tuotteita, joissa on enemmän possua. Meidän oma tuotekehityksemme mahdollistaa uusien tuotteiden kehityksen erittäin nopeasti. Ennätys taitaa olla sika-nautapulla, jonka kehitimme vajaassa kuukaudessa isolle asiakkaalle, Grundström kertoo.

Naudanlihan kallistumisen takia myös muutamien muiden lihapullien reseptiä on muutettu. Siinä missä ennen pullan lihasta oli 70 prosenttia nautaa ja 30 prosenttia possua, nyt osuudet ovat kääntyneet toisinpäin.

– Tällä tavalla olemme saaneet jopa laskettua lihapulliemme hintaa, eikä asiakas oikeastaan edes huomaa muutosta lautasella. Pullien maku on säilynyt yhtä herkullisena, Eloranta kertoo.

Sama raaka-ainetrendi näkyy myös Ruotsissa, jossa on toiminut vuodesta 2015 Lagerbladin tytäryhtiö.

– Ruotsissa possu on perinteisesti ollut ihan no no lihapullissa, mutta nyt sinnekin pyydellään testiin pullia, joissa on nautaa ja possua, Grundström sanoo.

Tanja Elorannalla tuli tänä vuonna 16 vuotta täyteen Lagerbladilla. Aikanaan kenttämyynnissä aloittanut Eloranta nimitettiin Lagerbladin myyntijohtajaksi keväällä. Niin ikään Lagerbladin kenttämyynnissä aloittanut Nicklas Grundström on työskennellyt keväästä alkaen tuotekehitys- ja kumppanuuspäällikkönä.

Hybridituotteet kiinnostavat – mutta myynti laahaa

Possun lisäksi asiakkaita kiinnostavat juuri nyt erilaiset hybridituotteet, joissa osa lihasta on korvattu kasviproteiinilla. Varsinkin isot ketjuravintolat ovat tehneet kunnianhimoisia vastuullisuustavoitteita, jotka tarkoittavat usein sitä, että lihaa halutaan vähentää. Erityisesti Ruotsissa hybridituotteiden kysyntä on selvästi nousussa.

– Asiakkaat testaavat nyt sekä Suomessa että Ruotsissa paljon hybridituotteita. Tästä huolimatta niitä myydään vielä aika vähän. Moni yllättyy, etteivät hybridituotteet useinkaan ole täyslihaisia serkkujaan merkittävästi edullisempia, vaan uudet raaka-aineet ovat melko hintavia. Monen toive tuntuu myös olevan, ettei kasviproteiini saisi maistua, tuntua tai näkyä tuotteessa, Eloranta pohtii.

Grundströmille hybridibuumi on merkinnyt lukemattomia tunteja koekeittiössä, ja hän kertoo testanneensa kymmeniä erilaisia vaihtoehtoja.

– Meillä on tällä hetkellä valikoimassa yksi hybridilihapulla, jossa on mukana harmaahernettä. Se on kiva kastikepulla, mutta haluamme hybridituotteisiin lisää valikoimaa. Yhden uuden hybridipullan kanssa testit ovat jo pitkällä, ja pullan pitäisi olla valmis loppusyksyn aikana. Tämä uusi hybridipulla on tehty uudesta raaka-aineesta, joka on sekin herneestä, mutta siinä on lihaisampi rakenne, maku ja väri.
Eräänlaisia hybridejä ovat myös tuotteet, joissa lihaa on korvattu kasviksilla. Niiden myynti on Lagerbladissa mukavassa kasvussa.

– Meillä on uutuutena Tex Mex -jauhelihapihvi, jonka massassa on niin paljon kasviksia, että pihvin lihaprosentti jää 36:een. Samoin meidän jauheliha-kaalipihvissämme, joka on meidän vastineemme kaalikääryleelle, lihaprosentti on vain 32. Nämä on otettu lounasruokaloissa erittäin hyvin vastaan, Eloranta kertoo.

Suurien muutosten vuosi

Tänä vuonna Lagerblad Foodissa on koettu suuria muutoksia, kun yrityksen perustaja ja tuotekehitys- ja kumppanuusjohtaja Timo Luotonen jäi vappuna eläkkeelle.

– Timoon henkilöityi tietysti paljon keittiöosaamistamme, koska hän oli ollut puikoissa alusta asti. Homma kuitenkin keittiössä jatkuu, ja nyt Nicklas, Toni ja minä jaamme Luotosen työt. Nicklas ja Toni vastaavat konkreettisesta tuotekehityksestä ja minä luvuista, Eloranta sanoo.

Grundströmille uusi pesti on ollut mieluinen, sillä se on merkinnyt hänelle paluuta keittiöön usean myyntityövuoden jälkeen.

– Olen koulutukseltani keittiömestari, ja minut headhuntattiin ravintolamaailmasta vuonna 2019 Lagerbladin kenttämyyntiin. Ensimmäinen tehtäväni oli selvittää, miksi Lagerbladin lihapullat eivät myyneet Ruotsissa. Syyksi selvisi, ettei meitä tunnettu siellä vielä riittävän hyvin. Viime vuosina olemme saaneet kurssin käännettyä niin, että meidän perinteinen lihapullamme on Ruotsin myydyin tuote. Se on vaatinut meidän Ruotsin tiimiltämme paljon myyntityötä ja suhdetoimintaa tukkujen ostajien kanssa. Nyt odotamme lihapullamyyntiin todella hyvää joulukuuta, koska lihapullat ovat keskeinen osa ruotsalaista joulupöytää.

Tuotekehityspäällikön tehtävää varten Grundström opiskeli tuotekehitystä vuoden koulussa, ja toinen vuosi kului Luotosen rinnalla keittiössä.

– Luotonen oli hyvä opettaja. Hän vinkkasi ja tuki, mutta ei kuitenkaan antanut minulle valmiita reseptejä. Hän antoi minulle heti vastuuta, ja pääsin jo hänen kanssaan miettimään, miten minä tekisin asioita.

Lagerbladia Grundström kehuu mielenkiintoiseksi ja luovaksi työpaikaksi, jossa saa vapaasti testata uusia tuoteideoita.

– Täällä keittiömestari saa olla luova. Tuotekehityskeittiössä saa myös epäonnistua ja oppia sitä kautta uutta. Jokaisen kokeiltavan tuotteen ei tarvitse johtaa lanseeraukseen, vaan ne voivat jäädä reseptipankkiin odottamaan. Rajoituksia asettaa oikeastaan vain hinta – ei ole järkeä kehittää tuotteita, jotka tulevat maksamaan liikaa.

Lagerbladin jättilihapulla on ollut kautta aikojen yksi yrityksen suosituimmista lihapullista. Jättipullan lihasta on 50 prosenttia nautaa ja 50 prosenttia possua. Nyt koekeittiössä on testattu myös sellaista jättipullaa, jossa on nautaa vain 17 % ja loput lihasta sikaa. Tällä muutoksella hinnannousu on saatu pidettyä maltillisena.

Mistä löytyy uudet tilat?

Luotosen lisäksi Lagerbladista on pian lähdössä toinenkin pitkäaikainen työntekijä. Toimitusjohtaja Mika Lindforsin palvelusvuodet täyttyvät keväällä ja yritykseen etsitään parhaillaan uutta toimitusjohtajaa.

– Olemme kuin pieni perhe, joten jännityksellä odotamme, millaisen kipparin saamme. Mika on ollut hyvin ihmisläheinen toimitusjohtaja, jolla on suuri sydän, Eloranta ja Grundström kehuvat.

Uuden toimitusjohtajan ensimmäisiä tehtäviä on löytää yritykselle uudet tilat. Helsingin Tukkutorin tehdas alkaa käydä ahtaaksi, ja lisäksi vuokrasopimus on päättymässä – vuonna 2036 vanhan tehtaan paikalle nousee jo kerrostaloja.

– Uudessa tehtaassa pääsemme miettimään, mitä muuta voisimme tehdä. Tuotevalikoimaa ja -ryhmiä voidaan vielä laajentaa. Sanoisinkin, että tuotekehityksemme ei ole suinkaan tästä hidastumassa, vaan tahti kiihtyy uusien tilojen myötä. Asiakkaat haluavat uutuuksia, ja me tarjoamme niitä mielellämme, Eloranta sanoo.

Kaiken kaikkiaan Lagerbladin tulevaisuuden näkymät ovatkin valoisat. Yritys on päässyt hyvin jaloilleen koronan aiheuttamasta hetkellisestä 50 prosentin liikevaihdon menetyksestä, ja viime vuodet yrityksen liikevaihto on kasvanut.

– Lagerbladilla menee ihan hyvin, vaikka foodservicen markkinatilanne on raaka-aineiden kallistumisen takia yleisesti haastava. Kasvamme tänä vuonna vähän, ja konsernin liikevaihdoksi on arvioitu noin 27,5 miljoona euroa, Eloranta kertoo.

Lagerbladin tulosta avittaa se, että Ruotsin myynti on isossa kasvussa. Tänä vuonna liikevaihdosta tulee jo 15 % Ruotsista. Kasvua on viime vuoteen verrattuna yli 20 %, ja kymmenen miljoonan ihmisen markkinoilla on paljon vielä käyttämätöntä potentiaalia. Lagerbladin kypsät pakasteet sopivat vientituotteiksi erinomaisesti.

– Kauppa on alkanut käydä hyvin, nyt kun meidät tunnetaan Ruotsissa paremmin. Ja toki tunnettuus on noussut Suomessakin. Lagerbladin brändiä arvostetaan ja asiakkaat saattavat tilata tuotteita jopa maistamatta. He luottavat, että meidän tuotteemme ovat laadukkaita ja maukkaita. Ja laadukkaina ne pysyvät jatkossakin, joten emme kehitä jatkossakaan tuotteita pelkästään hinta edellä, Grundström päättää.