1/2026 Liha ja ruoka Teksti: Kari Solala, Liha ja ruoka -lehteen jutun toimitti Niina Jormanainen Kuvat: Shutterstock
Vuosi 2026 hakee makunsa muun muassa aasialaisista fuusiokeittiöistä ja Latinalaisen Amerikan värikkäistä annoksista. Näiden keittiöiden suosio nostaa lihapuolella myös uudentyyppiset leikkuut valtavirtaan. Tärkeitä avainsanoja tänä vuonna ovat proteiini, kuitu ja kestävyys. Rohkeat makuyhdistelmät, aidot maut ja paluu ikiaikaisiin säilöntäkeinoihin nostavat päätään.
Vuoden 2026 trendikatsauksessa paneudutaan ruokamaailman keskeisiin ilmiöihin ja trendeihin. Katsaus perustuu yli sataan eri puolilla maailmaa laadittuun trendiraporttiin sekä raaka-aineita, lanseerauksia ja kategoria-analyysejä käsitteleviin materiaaleihin. Yhteenvetona vuosi 2026 tarjoaa elintarvikealan toimijoille mahdollisuuksia uudistua ja kasvaa trendien mukana. Kuluttajalähtöisyys on avainasemassa: makujen ja arvojen kuuntelu sekä niiden yhdistäminen oman toiminnan vahvuuksiin. Kansainvälistyvät makumaailmat ja paikallinen osaaminen luovat pohjaa innovaatioille.
Ensiksi tarkastellaan vuoden 2026 keskeisiä kuluttajatrendejä. Kuluttajat tekevät ostopäätöksiä entistä tietoisemmin ja odottavat tuotteilta sekä terveyshyötyjä että mielihyvää.
Terveys ja hyvinvointi keskiössä
Fyysinen terveys on keskiössä. Yli puolet kuluttajista pyrkii lisäämään proteiinia ruokavalioonsa, ja erityisesti kuidun ja suolistoterveyden merkitys korostuu. Henkinen hyvinvointi ja suolistoterveys ovat tärkeitä ostokriteerejä. Myös sokerin käyttöä halutaan vähentää.
Helppous ja mukavuus arjessa
Kiireisessä arjessa kuluttajat suosivat vaivattomia ratkaisuja. Helposti nautittavat tuotteet, kuten wrapit, tortillat, kulhoruoat ja ruokaisat salaatit sekä kertakulutukseen sopivat pakkaukset yleistyvät. Esimerkiksi valmiiksi annostellut eväät, kupissa haudutettavat ateriat ja pakasteateriat tarjoavat ravintolatason makuja kotona. Premium-valmisateriat ja gourmet-komponentit yleistyvät. Yhä useampi kuluttaja löytää uudet trendit nimenomaan ruokakaupan hyllyltä.
Hintatietoisuus ja arvon hakeminen
Moni punnitsee hinta-laatusuhdetta tarkkaan. Toisaalta edulliset herkut, kuten pizzaslicet ja flatbread-tyyppiset tuotteet, kasvattavat suosiotaan, mutta samaan aikaan nähdään myös halukkuutta maksaa premium-tuotteista, jos niillä on terveyshyötyjä. Tästä kertoo myös se, että proteiinipitoiset erikoistuotteet ja vaikkapa ruohovoilla (ghee) tai wagyu-talilla valmistetut premium-elintarvikkeet löytävät ostajansa.
Vastuullisuus ja arvopohjaiset valinnat
Kestävyys, eettisyys ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä. Kuluttajat arvostavat paikallisuutta, reilua kauppaa ja ympäristöystävällisiä pakkauksia. Brändit tuovat esiin raaka-aineiden alkuperää ja tuottajien tarinoita, mikä resonoi kuluttajien arvomaailman kanssa.
Yksilöllisyys, monipuolisuus ja kokeilunhalu
Autenttisuus ja itseilmaisu näkyvät ruokatrendeissä: puolet kuluttajista hakee tuotteita, jotka kuvastavat heidän omaa identiteettiään. Esimerkiksi yksilölliset makuvaihtoehdot, erityisruokavaliotuotteet ja räätälöitävät annoskoot vetoavat. Varsinkin nuoret sukupolvet haluavat laajentaa ruokavaliotaan ja kokeilla eri kulttuurien ruokia. Globaalit vaikutteet ovat vahvoja – esimerkiksi intialainen Keralan keittiö tai korealaiset fermentoidut maut kiinnostavat.
Nose-to-tail
Beef tallow eli naudan rasva on Whole Foodsin ennusteen mukaan tekemässä paluuta kotikeittiöihin kestävän ajattelun siivittämänä. Kun kasviöljyjen terveellisyys ja viljelyn kestävyys (palmuöljykysymykset ym.) kyseenalaistetaan, tietyt tahot suosivatkin perinteistä talia, jossa ideologiana on “käytä koko eläin”. Talilla on korkea savuamispiste, ja se on pitkäikäinen paistorasva, mikä tekee siitä ravintoloillekin houkuttelevan. Samoin luuliemet ovat osa tätä trendiä – luista ja muista osista keitetyt liemet on brändätty terveysjuomiksi (kollageenia, mineraaleja), ja ne maksimoivat eläinraaka-aineen käytön.
Tuotekehitystrendit
Vuoden 2026 tuotekehityksessä näkyy terveys, teknologia ja luovuus yhteen kietoutuneena. Kaikkia tuoteryhmiä – kasvipohjaisista elintarvikkeista valmisruokiin, juomiin, välipaloihin ja ravintolisiin – koskettavat seuraavat innovaatiotrendit:
Proteiini ja kuitu keskiössä
Proteiinibuumi jatkuu vahvana. Uusia proteiinipitoisia tuotteita tulee kaikkiin kategorioihin, perinteisistä välipaloista juomiin. Tuotekehityksessä nähdään entistä monipuolisempia proteiinin lähteitä.
Kuitu nousee proteiinin rinnalle tärkeäksi trendiksi: sen on povattu olevan “uusi proteiini” terveysbuumissa. Kuitua lisätään nyt esimerkiksi välipalapatukoihin näkyvästi ja niiden prebioottisia ominaisuuksia mainostetaan.
Kasvipohjaiset tuotteet uudessa vaiheessa
Aiemmin moni kasviproteiinituote pyrki jäljittelemään lihaa tai maitotuotteita, kun taas 2026 trendi on “aitous”. Innova kuvaa tätä nimellä “Authentic Plant-Based”, jossa kasviproteiinit tuodaan esiin luontaisina ja vähän prosessoituina vaihtoehtoina eikä vain korvikkeina.
Samalla nähdään hieman korjausliikettä aiempaan hypeen: markkinadata vihjaa, että täysin lihankaltaisten kasvistuotteiden myynti on tasaantunut ja osa niiden kuluttajista on palannut käyttämään oikeaa lihaa maku- ja tekstuurisyistä. Kaksi kolmasosaa kuluttajista katsoo, etteivät kasvipohjaiset lihankaltaiset tuotteet pysty korvaamaan tiettyjen ruokalajien perinteistä makua ja suutuntumaa. Kuluttajien näkemys on muuttumassa siihen suuntaan, että kasvipohjaisilla tuotteilla saa ollakin oma uniikki makunsa ja rakenteensa. Kasvipohjaisten innovaatioiden kenttä on monipuolistumassa: uudet kasviproteiinilähteet (kuten levät, sieniproteiini, fermentoidut proteiinit) ja hybridituotteet (esimerksi liha-kasvissekoitteet) tulevat markkinoille.
Musta on uusi musta
Vuonna 2026 useat ruokaalan ennusteet nostavat
esiin syvän tummia makuja ja raaka-aineita, jotka ovat
sekä visuaalisesti näyttäviä että aromiltaan rikkaita. Ota kokeiluun mustat seesaminsiemenet, musta valkosipuli tai mustaherukka!
Pakkaus, säilyvyys ja resurssiviisaus
Kuluttajien halu vähentää ruokahävikkiä ja ostaa pitkäikäisiä tuotteita on synnyttänyt trendin, jossa säilykkeet, pakasteet ja kuivatuotteet kokevat arvonnousun. Mintelin ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä ikivanhoista säilöntäkeinoista tulee valtavirtaa: esimerkiksi kuivaaminen, hapattaminen ja säilöntä ilman lisäaineita yleistyvät, osin resurssisyistä (jätemäärän vähentäminen) ja osin kulttuurisena paluuna juurille.
Tästä nähdään merkkejä jo vuonna 2026: pakastealtaassa on gourmet-tason aterioita, jotka tarjoavat ravintolatason kokemuksen kotona. Myös instant-ruoat kokevat muodonmuutoksen. Enää “instant” (pikavalmis) ei tarkoita mautonta pussikeittoa, vaan markkinoille tulee premium-pikaruokaa: laadukkaita annoskeittoja, -puuroja ja -kahveja, jotka valmistuvat vain kuuman veden avulla. Esimerkiksi ”desk drawer ramen” – työpöydän laatikkoon mahtuva gurmee-nuudelikuppi, jossa on luuliemipohja ja aidot mausteet – edustaa tätä trendiä.
Pakkauspuolella älykkäät ja kestävät pakkaukset lisääntyvät: esimerkiksi uudet materiaalit, kierrätettävät tai biohajoavat pakkaukset ja joustavat annoskoontiratkaisut (kuten monipakkaukset, joista voi ottaa käyttöön osan kerrallaan). Lisäksi pakkausdesign saa uuden roolin: tuotteiden ulkonäkö on niin houkutteleva, että niitä pidetään esillä keittiössä (”kitchen couture”).
Teknologian ja digitaalisen maailman hyödyntäminen
Ruoka- ja juoma-ala omaksuu uutta teknologiaa sekä tuotekehityksessä että kuluttajille tarjotuissa palveluissa. Tekoäly (AI) auttaa esimerkiksi analysoimaan makutrendejä ja kehittämään uusia reseptejä valtavien data-aineistojen pohjalta. Joissain tapauksissa AI:ta hyödynnetään räätälöidyissä ruokavaliosovelluksissa: kuluttaja voi saada sovellukselta suosituksen “jos pidät tästä, kokeile tuota” – vähän niin kuin musiikkipalvelu suosittelee uusia kappaleita.
Verkko- ja somekanavat ovat entistä tärkeämpiä uusien tuotteiden lanseerauksessa: yritykset seuraavat TikTok-trendejä (kuten hittireseptejä) ja tuovat markkinoille nopeasti vastaavia tuotteita.
Verkkokauppa ja uudet jakelukanavat muuttavat myös pelisääntöjä: tuote voidaan julkaista ensin verkossa testimielessä, ja jos toistotilausprosentit ovat korkeita, se tuodaan laajemmin vähittäiskauppaan. Lisäksi esimerkiksi Itä-Aasian markkinoilla suositut livestriimauksen ja pelillistämisen keinot rantautuvat globaaliin käyttöön: brändit saattavat järjestää livestreameja, joissa kokit esittelevät tuotteita tai luoda lojaliteettiohjelmia mobiilisovelluksiin pelimäisin elementein. Kiinan rooli innovaatioissa kasvaa – kiinalaiset yritykset yhdistävät edullisuuden, uutuudenviehätyksen ja digitaaliset palvelut tavoilla, joista lännessäkin otetaan oppia.
Vuoden keittiöt ja trendikkäät makumaailmat
Kansainväliset keittiöt kiinnostavat nyt enemmän kuin koskaan. Aterioilta haetaan makuja, jotka kuljettavat maailmalle.
Korean BBQ -taco-tyyliset street food -annokset ovat saavuttaneet suurta suosiota somessa.
Aasialaiset fuusiokeittiöt
Aasialainen keittiö on vakiinnuttanut paikkansa, ja nyt sen uusia sovelluksia kokeillaan rohkeasti. Rohkeat makuyhdistelmät sekä fermentoitujen ruokien terveysvaikutukset kiinnostavat kuluttajia. Fuusiokeittiöt saavat myös vetoapua somesta: esimerkiksi Korean BBQ -tacojen tyyliset street food -annokset ovat saavuttaneet suurta suosiota nuorison keskuudessa. Yhdistämällä eri ruokakulttuureja syntyy jotain uutta ja elämyksellistä. Oletko jo maistanut malatang-ramenia, kimchi-tacoja, build your own -kulhoruokia, sushi tacoja tai slidereita? Aasialaisessa keittiössä trendaavat nyt gochujang-chilitahna, miso-fermentoitu soijapaputahna, kimchi sekä muut fermentoidut vihannekset. Myös umamia sisältävät ainekset kiinnostavat.
Malatang ramen on kiinalainen katukeittiöannos: ramen-nuudelit keitetään tulisessa, sichuanpippurilla maustetussa liemessä. Annos on peräisin Kiinasta, ja sen ainekset valitaan itse – kaikki kypsennetään yhteisessä padassa.
Vuoden 2026 merkittävin alueellinen trendi on Etelä-Intian Kerala. Sen maut ja raaka-aineet kookos, currylehdet, kurkuma, tamarindi ja merenelävät tarjoavat tuoreen vaihtoehdon perinteiselle intialaiselle ruoalle.
Keralalainen erikoisateria sadhya, tarjoiltuna ruskean riisin kanssa. Paistettua kanaa, ankkaa, naudanlihaa, kalacurrya ja kaalia.
Latinalaisamerikkalainen keittiö
Latinalaisamerikkalainen ruoka on maukasta, värikästä ja sosiaalista. Annokset ovat usein terveellisen kevyitä mutta aromaattisia – ominaisuus, joka vetoaa hyvinvointitrendiin. Esimerkiksi poke bowl -ilmiön rinnalla ovat nyt nosteessa burrito bowl -kulhot. Karibialaiset curry-annokset tuovat eksoottisia mausteita tuttuihin kulhoruokiin (mm. kurkuma, allspice ja timjami yhdistettynä chiliin).
Burritokulhossa on burriton täytteet muttei tortillaa.
Afrikkalaiset keittiöt
Afrikkalainen keittiö on pitkään ollut aliedustettuna globaalissa ruokaskenessä, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Taustalla vaikuttavat mm. afrikkalaisen pop-kulttuurin globaali läpimurto, matkailun lisääntyminen sekä kuluttajien jano uusiin, aitoina pidettyihin makuelämyksiin. Afrikkalainen ruoka tarjoaa juuri tätä aitoutta ja uudenlaista tarinallisuutta. Pidä mielessä ainakin nämä: jollof-riisi (Länsi-Afrikan mausteinen riisiruoka tomaattipohjaisella kastikkeella), suya-vartaat (nigerialaiset maapähkinämausteiset grillivartaat), injeraja dorowat (etiopialainen hapantaikinainen leipä sekä mausteinen pataruoka).
Nigerialaiset suya-vartaat tehdään useimmiten naudanlihasta, ja ne saavat makunsa maapähkinästä, chilistä ja inkivääristä.
Lähi-idän ja Välimerenkeittiöt
Välimerellinen ruokavalio on pitkään tunnettu terveellisyydestään, ja sen suosio pitää pintansa eri ikäryhmissä. Kukapa ei rakastaisi hummusta ja falafelejä, shawarma-rullia, tabbouleh-salaattia, meze-lajitelmia, paellaa ja moussakaa?
Myös perinteiset vahvat eurooppalaiset keittiöt (kuten italialainen ja ranskalainen) säilyttävät suosionsa osin nostalgian voimin, mutta nuoremman sukupolven makutottumuksissa ne saavat tehdä tilaa edellä mainituille eksoottisemmille vaihtoehdoille.
Maustetrendit 2026
Nousevat yksittäiset mausteet: gochugaru (korealainen chili), sichuanpippuri, yuzu-kuori ja -mehu, galanga, kaffirlimenlehti, musta valkosipuli, za’atar, berbere, sumakki, savupaprika (erityisesti kylmäsavustettu), kurkuma.
Nousevat maustamistavat:
• Fermentointi (koji, fermentoidut chilit, kimchi-mausteseokset).
• Savustaminen (savusuolat, savustetut öljyt).
• Umamiset seokset (miso, sienijauheet, merilevä).
• Makean ja suolaisen yhdistelmät (hunaja-chili, karamellisoidut mausteet).
• Maustettujen öljyjen ja voin käyttö (chili crisp, maustetut
voiseokset).
Mandariinilta näyttävä Yuzu on sitruunan ja mandariinin risteytys. Yuzu on suosittu varsinkin Japanissa.
Lihatrendit
Kiireiset kuluttajat haluavat ravintolatason ruokaa kotona ilman tuntien valmistelua. Kaupan hyllyltä haetaan puolivalmisteita, jotka eivät tunnu ”eineksiltä”.
– Nopeasti kypsyvät komponentit: takuumureat suikaleet ja lastut yleistyvät, kun ruoanvalmistukseen käytetään entistä vähemmän aikaa.
– Sous-vide- ja esikypsennys: pitkään haudutetut lihat (esimerkiksi brisket, revitty liha), jotka vaativat kotona vain nopean viimeistelyn/pinnan paiston.
– Marinadit ja mausteet: siirtymä geneerisistä ”grillimarinadeista” aidompiin makuihin: chimichurri, gochujang, tryffeli tai savustetut maut.
Brisket vaatii tuntikausien hitaan kypsytyksen savustimessa. Valmiiksi kypsytetty liha, joka vain viimeistellään nopealla pinnan paistolla on trendien ytimessä.
Lihasnacksien nousu: Liha on myös yhä useammin välipala. Korkeaproteiininen, vähäsokerinen napostelu kasvaa. Kuivaliha (jerky, biltong), lihapatukat ja ”lihatikut” aikuiseen makuun.
Uudentyyppinen leikkaaminen: aasialaisen ja latinalaisamerikkalaisen keittiön suosio nostaa uudentyyppiset leikkuut valtavirtaan. Kysyntää on ohuille siivuille (shabu-shabu/yakiniku) ja pitkään haudutettaville osille (esimerkiksi poski, rinta).
Pakkauksissa kiinnostavat ”skin”-pakkaukset ja visuaalisesti houkuttelevat rasiat, joissa liha näkyy selkeästi ja jotka korostavat lihan tuoreutta.
Shabu-shabu on japanilaisen keittiön fondueta muistuttava ruokalaji: pienessä rautapadassa kypsennetään kiehuvassa liemessä ohuiksi viipaleiksi leikattua lihaa, tofua ja kasviksia.
Luonnollinen ja puhdas proteiinin lähde
Lihan valttikortiksi nostetaan sen luonnollisuus. Ravitsemussuositusten ohjeistuksiin lihan vähentämisestä vastataan laatunäkökulmasta. Silloin kun syöt lihaa, niin panosta sen korkeaan laatuun.
Vähemmän lisäaineita: Lihajalosteissa pyritään poistamaan lisäaineita korvaten ne luontaisilla säilöntämenetelmillä tai mausteilla.
Proteiini edellä: Lihaa markkinoidaan ylivertaisena proteiininlähteenä verrattuna pitkälle prosessoituihin kasvipohjaisiin korvikkeisiin. Viestintä keskittyy ravintoaineiden imeytyvyyteen (biologinen hyötyosuus) ja raudan saantiin.
Broileri jatkaa kasvuaan globaalisti. Se koetaan terveellisemmäksi, edullisemmaksi ja ilmastoystävällisemmäksi kuin punainen liha.
Broilerin/kananlihan brändäys vahvistuu. Enää ei myydä vain ”kanaa”, vaan hitaasti kasvanutta maissikananpoikaa tai tietyn tilan kanaa, jolla yritetään erottua massasta.
Paluu juurille: alkuperäisrodut ja Craft Meat
Samalla tavalla kuin pienpanimot mullistivat olutmarkkinan,”Craft Meat” on nouseva ilmiö. Kuluttajat kiinnostuvat yhä enemmän rotukarjasta ja artesaanimakkaroista.
Rotutietoisuuden syvetessä kuluttajat tunnistavat yhä useammin erikoisempia rotuja, kuten angus, hereford, wagyu-risteytykset, iberico-sika ja suomalaiset maatiaisrodut. Ne yhdistetään parempaan makuun ja marmorointiin.
Lähiruoka ja jäljitettävyys: Pakkauksissa olevat QR-koodit, jotka näyttävät tuottajan ja tilan, eivät ole enää kikka, vaan odotusarvo premium-tuotteissa.
Terminologia: termit “laitumella kasvatettu” ja “nurmella ruokittu” näkyvät useammin ainakin premium-kategorian tuotteissa.
Luomuangus sopii burgeriin hyvin, sillä sen voi paistaa kypsäksi, mutta silti pihvi säilyy mehukkaana. Liha ja ruoka -lehden toimitus maisteli Harri’s Food Factoryn angusburgeria viime kesänä Helsingin burgerifestareilla. Se sai meiltä arvosanaksi kirkkaan kympin. Kuva: Niina Jormanainen
Valmisruokatrendit lupaavat makumatkan kotona
Terveys- ja ravitsemustrendit näkyvät myös valmisruoissa. Entistä useammat valmis- ja puolivalmisteet asemoidaan “korkea proteiini” -väitteillä.
Aterioiden makroravinteet ovat tasapainossa, taustalla ravitsemussuositukset ja lautasmalliajattelu. ”Free from” -segmentti (laktoositon, gluteeniton, vähäsuolainen) kasvaa.
Kasvisruoat, hybridit ja “flexitarismi”
Kasvis-, vegaani- ja hybridituotteet lisääntyvät. Viljat, pavut, linssit ja siemenet näkyvät enemmän.
Globaalimmat makumaailmat, street food -tyyli
Kulhokonseptit ja “street food -valmisateriat” lisääntyvät: esimerkiksi Korean BBQ -kulhot, poke-tyyliset ratkaisut, tacokulhot, “loaded fries” -tyyliset uuniruoat. Myös on the go -tuotteet, kuten wrapit ja tortillat, jatkavat kasvuaan.
Kastikkeet ateriakomponentteina – kuluttaja ostaa maustetun kastikepohjan (esim. chipotle-tomaatti), johon yhdistää itse proteiinin ja lisukkeen.
Raikkaat ja tuliset yhdistelmät kiinnostavat: hedelmäiset chilit, savuisuus, fermentoidut elementit (kimchi, gochujang, miso) tuovat ravintolafiilistä kotiin.
Tapola on pakannut jo pari vuotta Abu Fuadin -kebabannoksia kuluttajapakkauksiin. Suosio on ollut suurta.
Kastikkeet, proteiini, lisuke erikseen
Yksi selkeä kehityssuunta on siirtyminen “yhdestä valmiista annoksesta” kohti modulaarista syömistä – halu “tehdä itse” helposti puolivalmisteina myytävistä komponenteista.
Mukautettavuus perheessä: sama proteiini, eri lisukkeet aikuisille ja lapsille.
“Ateria 10 minuutissa” -lupaus, kun kastike tekee työn tuomalla helposti halutun makumaailman lautaselle.
Valmiille kastikepohjille povataan kasvua.
Pakasteet ja säilykkeet nousussa
Pakasteet, säilykkeet ja isommat pakkaukset päätyvät useammin ostoskoriin. Perheet ja pariskunnat suosivat pakkauskokoja, joista voi tehdä kaksi ateriaa kerralla tai voi käyttää eri yhteyksissä.
Toisaalta tarve pienemmille, joustaville annoksille kasvaa, koska etätyö, epäsäännölliset työajat ja yksinasuvien määrä kasvaa. Tarvitaan pienempiä lämmitettäviä annoksia ja välipaloja, joita voi syödä mihin aikaan tahansa.
Valmisruokamarkkinoilla on samaan aikaa kysyntää sekä edullisille että premium-tuotteille.
Kestävyys ja pakkaukset
Muovin vähentäminen, helposti kierrätettävät monomateriaalit ja pienempi pakkaus–sisältö -suhde ovat yhä tärkeämpiä kilpailutekijöitä.
Ruokahävikki konkreettisena argumenttina – pitkä säilyvyys, jaettava pakkaus, pakastettavuus: kaikki voidaan paketoida viestiin “auttaa vähentämään hävikkiä”.
Ruokakaupan trendit
Vuonna 2026 kaupoissa panostetaan hintakilpailukykyyn. Tällöin hyödynnetään enemmän private label -tuotteita ja kampanjoita, mutta säilytetään laatu ja vastuullisuus.
Kauppojen proteiinivalikoima monipuolistuu: kasvipohjaiset tuotteet ja hybridiproteiinit kasvattavat suosiotaan. Myös liha- ja kala valikoimaa kehitetään.
Valmiit ratkaisut kehittyvät entisestään. Tarjotaan houkuttelevia “grab & go” -vaihtoehtoja. Tarjolle tulee enemmän premium-valmisruokia.
AI:ta käytetään varastonhallintaan, personointiin ja dynaamiseen hinnoitteluun sekä investoidaan AI agentti-ratkaisuihin ja testataan kassattomia myymälöitä.
Verkkokauppaa ja nopeita toimituksia vahvistetaan esimerkiksi yhteistyöllä ruokalähettien kanssa. Luodaan saumaton kokemus verkossa ja myymälässä.
Kanta-asiakasohjelmat kehittyvät ja asiakasuskollisuuden ylläpitämiseen panostetaan nyt tosissaan, koska kilpailu on yhden klikin päässä. Loyalty-ohjelmista tehdään entistä palkitsevampia ja monipuolisempia.
Kaupan omat kanta-asiakasohjelmat ja mobiilisovellukset keräävät valtavan määrän dataa ostotottumuksista. Tämän datan avulla jälleenmyyjät pyrkivät nyt tarjoamaan “segment of one”-tasonpersonointia – eli jokaiselle asiakkaalle juuri häntä kiinnostavia tarjouksia ja sisältöjä.
Koska rutiiniostokset hoituvat yhä useammin verkossa, fyysisten myymälöiden on tarjottava muuta lisäarvoa.
Useat kauppaketjut rakentavat ympärilleen yritysverkoston, joka houkuttelee asiakkaita käymään useammin, kun voi hoitaa useamman asian samalla kertaa.
Ravintola-alan trendit
– Ei vain annoksia vaan hetkiä
Vuoden 2026 ravintola-ala heijastaa syvää murrosta, jossa perinteinen vieraanvaraisuus kohtaa huipputeknologian ja kuluttajien muuttuneet fysiologiset tarpeet. Alan asiantuntijat korostavat, että pelkkä hyvä ruoka ei enää riitä; vuonna 2026 menestyvät ravintolat, jotka luovat ”hetkiä”, eivät vain annoksia.
Ravintolat hyödyntävät valoprojektioita, tarkkaan valittua musiikkia ja tuoksumuotoilua syventääkseen makuja. Kokkivetoiset tasting-menut, avokeittiöt ja ”yllätysmenut” vahvistavat tunnesidettä asiakkaan ja brändin välillä.
Lohdullisuus on uusi luksus: Epävarmana aikana kuluttajat kaipaavat nostalgiaa. Klassiset annokset, kuten smash burgerit, palautetaan listoille hienostuneilla raaka-aineilla ja globaaleilla mausteilla.
GLP-1-lääkkeiden (kuten Ozempicin) laaja käyttö on muuttanut miljoonien ihmisten ruokahalua, mikä pakottaa ravintolat miettimään annosrakenteita uudelleen. Ravintoarvotiheys menee yli koon: kuluttajat suosivat pienempiä annoksia, jotka ovat kuitenkin täynnä proteiinia ja kuitua.
Eläinrasvojen paluu: Siemenöljyjen välttely on valtavirtaistunut. Naudan talin (beef tallow) käyttö ravintoloissa kasvoi yli 110 % vuonna 2025, ja trendi jatkuu vuonna 2026.
AI toimii ravintolan ”aivoina”. Tekoäly ei ole enää vain kokeilu, vaan välttämättömyys kannattavuuden ja henkilöstöpulan hallitsemiseksi. Ennustetaan, että puolet ravintoloiden asiakaskontakteista (varaukset, tilaukset) hoidetaan tekoälyllä vuoden 2026 loppuun mennessä.
Kysy lisää! Kari Solala (ETM, Restonomi AMK) on tehnyt vastaavaa katsausta elintarvikealaan jo yli kymmenen vuoden ajan. Tänä vuonna laajassa katsauksessa oli peräti 121 sivua, joten Liha ja ruoka -lehden juttu kattaa koko raportista vain osan. Jos pidempi raportti ja muut tuoteryhmät kiinnostavat, Kari Solalaan saat yhteyden LinkedInin kautta: https://www.linkedin.com/in/kari-solala-8a951646
Näkökulma: Mikä kiinnostaa islantilaista kokkia tänä
talvena?
– Trendien sijaan ikuisesti laatua
Reykjavikilaisen Eiriksson Brasserien isäntä Friðgeir I. Eiríksson vieraili Turussa Food & Fun -festivaalilla lokakuussa. Hän toi ravintola Oobuun hyvin tarkkaan omannäköisiään annoksia neljän ruokalajin verran.
Vuodesta 2019 lähtien omaa brasserietaan vetäneelle Eiríkssonille laatu on kaikki kaikessa.
– Minua innostaa aina hyvä laatu. Rakastan hyvää kalaa ja hyvää lihaa, ja hyvässä ravintolassa laadun pitää olla kunnossa. On valittava hyviä raaka-aineita, sillä nykyiset asiakkaat ovat hyvin laatutietoisia, Eiríksson sanoo.
Kysymyksen ajankohtaisista trendeistä Eiríksson kiertää:
– En seuraa trendejä. On päin vastoin paljon ihmisiä, jotka seuraavat minua ja sitä, mitä minä teen. Välillä he yrittävät kopioida annoksiani ja epäonnistuvat siinä. Alkuperäinen on aina alkuperäinen. Kun saan idean, seuraan sitä ja pidän siitä kiinni! Teen kaiken omalla tavallani.
– En seuraa trendejä. On päin vastoin paljon ihmisiä, jotka seuraavat minua ja sitä, mitä minä teen. Välillä he yrittävät kopioida annoksiani ja epäonnistuvat siinä. Alkuperäinen on aina alkuperäinen. Kun saan idean, seuraan sitä ja pidän siitä kiinni! Teen kaiken omalla tavallani, sanoo Friðgeir I. Eiríksson. Kuva: Mokto Chiba
Hänet tunnetaan muun muassa tryffelistä, ja hänen tunnetuin annoksensa rakentuu Toscanasta tai Piemontesta tuodun tryffelin varaan. Tryffelignocchit ovat tarjolla Eiriksson Brasseriessa joka päivä läpi vuoden.
Turussa neljän illan ajan tarjoillun menun pääruokana oli Poro Rossini. Eiríksson käyttää poroa myös omassa keittiössään ja valmisti Oobussa tarkan kopion omasta annoksestaan. Siihen kuuluu hanhenmaksaa, herkkutattia, pinaattia ja tummien marjojen maustama kastike.
Suomen Lapista peräisin oleva poro oli erilaista kuin Eiríkssonin Islannissa käyttämä. Suomalaisen poron filee oli laadukas, tosin pienempi kuin islantilaisen.
– Käytän poroa paljon. Se on Islannissa syysruokaa eli pidämme sitä listalla tammikuulle asti.
Muita tärkeitä kotimaisia raaka-aineita Eiríkssonille ovat karitsa ja vasikka. Naudanliha on Islannissa tuontitavaraa Tanskasta. Siihen verrattuna kokin Turussa nauttima suomalainen naudanfile maistui hyvältä.
Mariaana Nelimarkka
Ajankohtaista
