Liha ja ruoka 8/2025  Teksti: Niina Jormanainen  Kuvat: Linda Helasmäki

Pohjoisen suurin lihayritys Veljekset Rönkä Oy tahkoaa noin 26 miljoonan liikevaihtoa poron-, naudan- ja karitsanlihan käsittelyllä ja jalostuksella. Yritys on Kemin seudulla merkittävä työnantaja ja kaikkien hyvin tuntema lähiruoan tuottaja. Kävimme vierailemassa Rönkän hiljattain valmistuneessa uudessa tuotantolaitoksessa.

Kemissä on pirtsakka pakkaspäivä, kun pääsemme tutustumaan Veljekset Rönkä Oy:n 2500 neliön moderniin tuotantolaitokseen. Uusi tuotantolaitos nousi pari vuotta sitten Rönkän vanhemman laitoksen viereen, ja nyt tuotantotiloja on samalla tontilla yli 6000 neliötä.

– Uuden laitoksen myötä siirsimme myös poronlihan tuotannon ja savustusyksikön tänne Kemiin. Kemi on vuosien varrella osoittautunut logistisesti erittäin hyväksi kauppapaikaksi. Olemme keskellä Suomea, Ruotsi on lähellä, ja tässä on ihan nurkalla niin nelostie, satama, rautatie kuin lentokenttäkin, Rönkän toimitusjohtaja Petri Korva luettelee.

Rönkä on Suomen suurin poronlihan käsittelijä ja jalostaja, ja uudet tuotantotilat tukevat kasvua entisestään. Syksyllä kun poronlihan sesonki on kuumimmillaan, tuhannen poron ruhovarasto on täynnä ja lihaa leikataan useiden kausityöläisten voimin jopa kymmeniä tuhansia kiloja viikossa. Kokonaisuudessaan poronlihaa käsitellään Rönkällä vuodessa noin 400 000 kiloa.

– Poronlihassa on paljon mahdollisuuksia. Lapin tuntureissa vapaana elävä poro on luonnollista ja puhdasta lähiruokaa, ja kuluttajat mieltävät poronlihan eettiseksi ja ekologiseksi vaihtoehdoksi. Porotaloudella on myös suuri merkitys Lapin matkailulle, ja se on tärkeä elinkeino saamelaisille. Meille on tärkeää olla luotettava kumppani poronlihan tuottajille.

Rönkä lanseerasi tänä vuonna poron- ja naudankuivalihajerkyt. Toimitusjohtaja Petri Korva esitteli Rönkän uusinta investointia, monipäävaakaa. jolla jerkyt punnitaan ja pakataan.

”Poronlihaa helpompaa raaka-ainetta ei ole”

Haastattelupäivänä uudessa tehtaassa tehdään parhaillaan Rönkän Aitoa poronkäristystä. Poronkäristys on suomalaisille tutuin pororuoka, ja sitä valmistetaan Rönkällä vuodessa isoja määriä muun muassa kaupan keskusliikkeille, tukuille ja ravintoloille.

– Aito poronkäristys tehdään poron etupäästä, jolloin siinä on vähän enemmän rasvaa kuin poron paistikäristyksessä. Molemmat käristykset ovat puhdasta lappilaista ruokaa parhaimmillaan, ja ylipäänsä poro on terveellistä ja vähärasvaista lihaa, jota toivoisi kuluttajien oppivan käyttämään entistä enemmän ihan arki-
ruuissa, Korva pohtii.

Poronlihan valmistus on jopa helpompaa kuin naudan tai possun. Sen saa oikeastaan pilattua vain paistamalla ylikypsäksi, jolloin se rupeaa
maistumaan maksalta.

Poronliha kaipaisikin valtakunnallisesti lisää nostetta, jotta se löytäisi kotikokkien ostoskoreihin useammin myös muussa kuin käristyksen muodossa. Näin poronlihan kulutus saataisiin nousuun, sillä tällä hetkellä suomalainen syö poroa vain 0,4 kiloa vuodessa, kun lihan kokonaiskulutus on noin 78 kiloa vuodessa. Jos käristystä ei lasketa lukuun, niin nyt suurin osa poronlihasta syödään Lapin lisäksi ravintoloissa Uudellamaalla.

Tähän on Korvan mukaan ainakin kaksi syytä, joista ensimmäinen liittyy huoleen, ettei poronlihaa osata kotona valmistaa. Korva kuitenkin vakuuttaa, että poronlihan valmistus on jopa helpompaa kuin naudan tai possun. Sen saa oikeastaan pilattua vain paistamalla ylikypsäksi, jolloin se rupeaa maistumaan maksalta.

– Ihmiset usein arastelevat poronlihan valmistusta kotona, koska kyseessä on kuitenkin vähän hintavampi liha. Oikeasti poronlihaa helpompaa raaka-ainetta ei ole. Esimerkiksi poron sisä- tai ulkofilettä paistetaan kuumalla pannulla minuutin puolitoista per puoli ja sitten liha kääritään tiukalle käärölle folioon, jossa on suolaa ja pippuria. Kun lihan antaa olla foliossa kymmenen minuuttia, liha on kypsynyt medium miinukseksi, joka on poronlihalle hyvä kypsyys, Korva opastaa.

Rönkä on Suomen suurin poronlihan käsittelijä ja jalostaja. Viime vuonna poronlihaa käsiteltiin noin 400 000 kiloa.

Arkeen tarvitaan helppoja tuotteita

Lisäksi tarvitaan toki oikeanlaista tuotekehitystä, jotta kuluttaja löytää myös poronlihatuotteista sopivia vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan. Viime vuosina Rönkällä onkin panostettu uusien tuotteiden kehittämiseen.

– Olemme olleet viime vuosina hyviä kehittämään mutta huonoja luopumaan. Meillä oli viime vuonna peräti 1300 eri tuotetta listoilla, mutta jatkossa olisi tarkoitus keskittyä erityisesti tuotteisiin, joissa on riittävät volyymit.

Hyviä esimerkkejä tällaisista ovat Rönkän rouhetuotteet, joissa yritys on markkinajohtaja. Viime vuonna niiden tuotekehityksessä otettiin tärkeitä askelia, kun poron ja naudan kylmäsavurouheiden pakkauskokoa pienennettiin ja tuotteen pakkaus muutettiin flowpack-pussiksi.

– Pakkausuudistuksen myötä yhä useampi kuluttaja on tutustunut meidän rouheisiimme. Pienempi pussikoko laski tuotteen hintaa, ja esimerkiksi Ruokamessuilla moni nuori kiinnostui aromikkaasta rouheesta pitsan täytteenä. Pitsa on myös foodservicen puolella se ruoka, jossa kuluttaja törmää usein meidän pororouheeseemme.

Aito poronkäristys tehdään poron etupäästä, jolloin siinä on vähän enemmän rasvaa kuin poron paistikäristyksessä. Poronkäristys on suomalaisille tutuin pororuoka.

Täydellisen jerkyn metsästys

Tuotekehityksen uusinta uutta ovat tänä vuonna lanseeratut poron- ja naudankuivalihajerkyt, joille etsittiin täydellistä rakennetta peräti 2,5 vuotta. Myös pakkauksia pyöriteltiin tuotekehitystiimin pöydillä monta kuukautta, ennen kuin kaikki olivat tyytyväisiä. Korvan mukaan Rönkän kuivaliha poikkeaa monista muista markkinoilla olevista rakenteensa takia.

– Jerkyt ovat perinteisesti rasvaisia ja purutuntumaltaan työläitä. Rönkän jerkyt ovat helposti syötäviä välipaloja eikä liha jää suuhun pyörimään. Olemme iloisesti yllättyneet, miten hyvin nämä ovat lähteneet myymään, ja uuden tuotantolaitoksen uusin investointi, monipäävaaka, onkin ollut ahkerassa käytössä, Korva hehkuttaa.

Tuotekehityksen uusinta uutta ovat tänä vuonna lanseeratut poron- ja naudankuivalihajerkyt, joille etsittiin täydellistä rakennetta peräti 2,5 vuotta.

Levin korkuinen keko muovia

Poron ja Meri-Lapin karitsan lisäksi uudessa tuotantolaitoksessa jalostetaan vuosittain yli kaksi miljoonaa kiloa naudanlihatuotteita, ja Rönkä onkin Pohjois-Suomen suurin naudanjauhelihan tuottaja. Nautojen hankintaa on tehty vuodesta 2020 alkaen yhdessä Atrian kanssa, mikä on lyhentänyt nautojen kuljetusmatkoja.

– Meillä ei ole resursseja eikä tahtoa valtakunnalliseen toimintaan naudanjauhelihan osalta, vaan keskitymme Pohjois-Suomeen. Tuotantotahdillamme teurastamme 30 nautaa päivässä ja jauhelihalinjallamme pakataan jopa 120 pussia minuutissa. Tämä on hyvin riittänyt täyttämään Pohjois-Suomen tarpeet.

Jauhelihaan liittyy myös yksi Rönkän viime aikojen vaikuttavimmista pakkausinvestoinneista. Kun jauhelihan pakkaus muutettiin rasiasta pussiksi, säästyy vuodessa käsittämätön määrä muovia.

– Tämä pakkausuudistus säästää muovia vuodessa yhtä paljon kuin jos tästä meidän tehtaamme kulmalta vetäisi muovikalvon Kapkaupunkiin saakka. Tai jos muovin rytistäisi palloksi, niin siitä tulisi Levi-tunturin kokoinen keko.

Kyseessä on siis merkittävä vuotuinen vähennys. Sittemmin moni muukin tuote, kuten vuodessa kymmeniä tuhansia pakkauksia myyvä, Heti valmis karjalanpaisti, on siirtynyt pussipakkauksiin. Jopa foodservice-puolella osa tuotteista on siirretty dynoista pusseihin, Korva selostaa.

Muovin säästön lisäksi Rönkällä on kiinnitetty huomiota pakkausten kierrätettävyyteen. Kaikki Rönkän pakkaukset ovat olleet täysin kierrätettäviä jo vuodesta 2019, minkä johdosta Kemin kaupunki palkitsi Rönkän Vihreä teko -tunnuksella.

Merkittävä vastuullisuusteko on myös uuden tuotantolaitoksen katolle sijoitettu aurinkovoimala, joka on Meri-Lapin suurin 170 000 kilowattitunnin vuosittaisella tuotantokapasiteetillaan.

Rönkän lihanjalostamo on Kemin seudulla merkittävä työllistäjä. Tässä pakettiin sujahtaa naudan suolalihaa.

Kolme toimitusjohtajaa yhtiön hallituksessa

Rönkän liiketoiminta on ollut kivassa kasvussa jo vuosia, ja neljässä vuodessa liikevaihto on kasvanut yli kuusi miljoonaa ja oli viime vuonna 26,1 miljoonaa. Kotimaan myynnin lisäksi pieni, muutaman prosentin siivu liikevaihtoon tulee viennistä Ruotsiin.

– Vientiä tehdään vasta muutamalla tuotteella. Juuri nyt ei ole tarkoitus lähteä viemään isommin, vaan keskitymme kehittämään toimintaamme kotimaan markkinoilla, Korva kertoo.

Rönkän vahvuuksia alalla ovat pitkät, vuosikymmenten kestäneet suhteet pohjoisen lihantuottajiin. Esimerkiksi Meri-Lapin karitsa tulee Rönkälle Lapin läänistä pitkäaikaisilta sopimustuottajilta, poroa saadaan lappilaisilta poromiehiltä ja nautakin on läheltä. Kilpailuetua saadaan siitäkin, että yrityksessä yhdistyy monta toimintoa; Rönkä tekee sekä lihan hankintaa, teurastusta että sen jalostusta.

– Meillä on todella hyvä tilanne yrityksessä tällä hetkellä. Yrityksen toiminta on ollut vuosia hyvin kannattavaa, ja liikevoittoprosentti on noussut 3,3 prosentista 7,3 prosenttiin.

Korvan tullessa mukaan Rönkän liiketoimintaan vuonna 2019 hänen mukanaan yritykseen tuli paljon kaupallista ja talouteen sekä markkinointiin liittyvää osaamisista.

– Työskentelin niihin aikoihin vielä ihan toisella alalla, Lappli-talojen toimitusjohtajana, kun hallituksen puheenjohtaja Juha Rönkä pyysi minua hallituksen ulkopuoliseksi jäseneksi. Hallituspaikka oli hyvä oppiretki, koska siinä sai hyvin kuvan yrityksestä ja sen talouden luvuista. Vuonna 2021 siirryin Rönkän palkkalistoille, kun aloitin myyntijohtajana ja tulin myös osaomistajaksi yhtiöön.

Tänä vuonna myyntijohtajan työ vaihtui toimitusjohtajan saappaisiin.

– Meillä on todella hyvä tilanne yrityksessä tällä hetkellä. Yrityksen toiminta on ollut vuosia hyvin kannattavaa, ja liikevoittoprosentti on noussut 3,3 prosentista 7,3 prosenttiin. Lisäksi yhtiön hallituksessa istuu kolme toimitusjohtajaa, jotka kaikki tietävät yhtiön historiasta usean vuosikymmenen ajalta. Siitä on monessa asiassa etua, ja meillä kaikilla on hyviä kehittämisideoita tulevaisuuteen, Korva kiteyttää tulevaisuuden näkymät.