Liha ja ruoka 7/2025  Teksti: Mari Hannuksela  Kuvat: Linda Helasmäki

Juha Haroma on kauppiaana kahdessa K-Marketissa Vantaan Tikkurilassa sekä puheenjohtajana Helsingin Lihakauppiasyhdistyksessä ja Liha ja ruoka -lehteä kustantavassa LKL-Kustannus Oy:ssä. Juha Haromalla on näkemystä ja vaikutusvaltaa. Nyt Haromalla on mielenkiintoinen ehdotus matkailuministeristä.

K-kauppias Juha Haroma kuvailee itseään varsin vaatimattomasti. Koti on jo pitkään ollut Espoossa. Elämässä tärkeää on puoliso, lapset, koira ja yhteinen vapaa-ajan vietto mökillä. Keskon erinäisiä luottamustehtäviä on kertynyt jo yli 10 vuoden ajalta, mutta niitä hän ei suostu tarkemmin luettelemaan.
Miten 58-vuotiaasta Juha Haromasta tuli kauppias?

– Suoritin ravintola- ja kaupan alan opintoja, kunnes siirryin syntymäkaupungistani Turusta Uudenkaupungin kautta pääkaupunkiseudulle vuonna 1993. Jotenkin tämä homma imaisi vahvasti mukaansa. Yksi tärkeä oppi-isä oli K-Ruokaniityn kauppias Lasse Sjöberg.

Ensimmäinen oma myymälä oli Lohjalla. Sieltä Juha Haroman kauppiaspolku kulki Helsingin Myllypuroon, Vantaan Korsoon, Helsingin Pikku Huopalahteen ja sieltä taas takaisin Vantaalle. Tällä hetkellä Haroma toimii kauppiaana kahdessa K-Marketissa (Manteli ja Kielotie).

Kauppiasyhdistyksen vastuunkantaja

Lasse Sjöbergin kautta Juha Haroma tutustui Helsingin Lihakauppiasyhdistyksen toimintaan. Matti Vainio, Taisto Vainionpää, Seppo Sorsakivi ja monet muut kokeneet kauppiaat ottivat nuoren turkulaisen lämpimästi vastaan ja kasvattivat vastuunkantajaksi. Nyt Juha Haroma on jo pitkään toiminut yhdistyksen puheenjohtajana.

– Helsingin Lihakauppiasyhdistys (HLY) on Suomen vanhin liha-alan yhdistys. Se perustettiin jo vuonna 1897. On vaikea käsittää, miten erilainen maa Suomi oli silloin, ja miten erilaiset olivat lihaketjun toimintaedellytykset.

– Kun käydään keskustelua ruoan hinnasta, täytyy ymmärtää, että tässä maailman tilanteessa ruokaturvallisuudella on hintansa.

Alusta asti HLY:n toimintaan on kuulunut ruokaturvallisuuden edistäminen, jäsenistön kouluttaminen, tiedonvälitys ja edunvalvonta. Ruokaturvallisuus on kehittynyt Suomessa hurjasti yhdistyksen toiminnan aikana, ja nykyään meillä on yksi maailman turvallisimmista ruokaketjuista.

– Kun käydään keskustelua ruoan hinnasta, täytyy ymmärtää, että tässä maailman tilanteessa ruokaturvallisuudella on hintansa. Ruokaturvallisuus on kuin lämmin vesi. Ei riitä, että se lämmitetään kerran, se pitää pitää koko ajan lämpimänä. HLY vaikuttaa ruokaturvallisuuteen Lihakeskusliiton kautta, joka tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa sekä kotimaassa että EU:ssa.

HLY on ollut myös avainroolissa monissa toimialan historian käännekohdissa: muun muassa Lihakeskusliitto ry:n ja Liha ja ruoka -lehden perustamisessa vuonna 1935 ja Helsingin Kaupunginteurastamon perustamisessa Helsingin Tukkutorille.

– Edelleen olemme yksityisten kauppiaiden yhdistys, joka kokoaa yhteen alueen ammattitaitoiset, laadukkaita lihatuotteita ja osaavaa palvelua tarjoavat lihakauppiaat.

Sääntöjen mukaan HLY:n toimintaan kuuluu edistää lihan ja lihajalosteiden kauppaa unohtamatta nykyaikaisen kaupan muutakin kehittymistä. Lisäksi yhdistys pyrkii olemaan vuorovaikutuksessa koko elintarvikeketjun kanssa aina tuottajasta kuluttajaan sekä tiedottamaan alan muutoksista yleisellä tasolla. Jäsenille annetaan tarkennettua tietoa kauppaa koskevista laeista ja asetuksista.

HLY sekä muut alueelliset lihakauppiasyhdistykset ovat edelleen tärkeä osa Lihakeskusliiton toimintaa.

– Koen, että liiton jäsenyhdistyksenä meidän roolinamme on juurikin tuoda kaupan näkemystä ja vuoropuhelua mukaan toimintaan, Juha Haroma pohtii.

”Kuluttajalla ja kaupalla menee tasan yhtä hyvin kuin mitä koko Suomella menee. Toisaalta alueellisesti on isoja eroja, samoin eri ikäryhmissä”, kauppias Juha Haroma sanoo.

Ammattilehden digiloikka

Juha Haroma seuraa aktiivisesti ajankohtaisia tapahtumia ja ottaa ensimmäisten joukossa käyttöön uutta tekniikkaa. Aktiivinen ote viestintään toi Haromalle myös paikan Liha ja ruoka -lehteä kustantavan LKL-Kustannus Oy:n hallituksessa ja sitten puheenjohtajuuden. LKL-Kustannus Oy on kokonaan alan yleishyödyllisten yhdistysten omistuksessa. Helsingin Lihakauppiasyhdistys on yksi osakkaista.

Mikä on Liha ja ruoka -lehden rooli toimialalla?

– Me ollaan lehti ammattilaisilta ammattilaisille, Haroma luonnehtii.

– Ainoa liha- ja valmisruokateollisuuden ammattilehti, suunnattu vahvasti myös kaupoille. Ammattikeittiöitä unohtamatta. Kyllä tämä lehti on oikeastaan porukkaa kokoava yhteisö. Nyt kun vietetään lehden 90-vuotisjuhlavuotta, haluan kiittää lukijoita ja mainostajia. Te teette lehden kustantamisen mahdolliseksi, lämmin kiitos siitä.

Viime aikoina ammatti- ja järjestölehtien kenttä on harventunut vauhdilla. Juha Haroman johdolla Liha ja ruoka on pysynyt vahvasti mukana. Korona-aika toi mukanaan kriisin, mutta myös uutta puhtia.

– Koronatukien vaatima lähtötilanteen kartoitus herätti meidät siihen, että digiloikka on ihan välttämätön. Joka vuosi onkin tehty jotain uutta. Teimme ensin digilehden ja uutiskirjeen, jotka jalostuivat Liha ja ruoka -digisovellukseksi vuonna 2023. Nykyisin ollaan läsnä kaikissa kanavissa: printtilehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa, Facebookia ja LinkedIniä hyödynnetään aktiivisesti ja kännykän sovelluskaupasta ladattava Liha ja ruoka -appi kerää jatkuvasti uusia latauksia.

Juha Haroman johdolla on kehitetty myös paljon sellaista, mikä ei suoraan näy lukijoille eikä asiakkaille. Selkeä organisaatio, budjetointi ja raportointi tuovat jäntevyyttä arjen työhön. Tässä kohtaa vuotta uskaltaa jo luvata, että Liha ja ruoka ilmestyy kahdeksan kertaa myös vuonna 2026.

– Suomeen pitäisi saada matkailuministeri. Matkailussa on valtava potentiaali, ja siitä tulevat lisäeurot olisivat tervetullut lisä kansantalouteen.

Turismista lisäeuroja kansantalouteen

Miltä ruokakauppa näyttää noin monipuoliselta näköalapaikalta katsottuna? Miten kuluttajalla menee?

– Kuluttajalla ja kaupalla menee tasan yhtä hyvin kuin mitä koko Suomella menee. Toisaalta alueellisesti on isoja eroja, samoin eri ikäryhmissä.

Juha Haroman mukaan valoa on näkyvissä. Toisaalta kun väestö ei juuri kasva, niin jostain pitäisi keksiä ”lisäboostia”. Yksi mahdollisuus olisi kehittää voimakkaasti matkailua.

– Nyt kuulemma odotetaan kaikkien aikojen matkailutalvea. Se on hyvä asia myös ruokaviennin kannalta. Suomalaiset ovat ulkomaanmatkoillaan oppineet syömään pizzaa, pastaa, kiinalaista, parmankinkkua… samalla tavalla meille Suomeen tulevat turistit oppivat täällä nauttimaan meidän herkuistamme ja tuovat siten potentiaalia Suomen ruokavientiin. Olenkin jo pidempään pohtinut, että Suomeen pitäisi saada matkailuministeri.