Työvoimapula iski elintarvikealaan – rekrygallup

Liha ja ruoka 7/2022   Kuvituskuvat: Shutterstock

Suomessa on työvoimapula, ja osaajista käydään ajoittain kovaakin taistoa. Kysyimme muutamalta elintarvikealan yritykseltä, miten heiltä onnistuu työvoiman palkkaaminen ja mitä työvoimapulalle voisi tehdä?

KYSYMYKSET
1. Oletteko saaneet yritykseenne riittävästi pätevää henkilökuntaa? Jos on haasteita, niin minkä tyyppistä osaamista on vaikea löytää?
2. Onnistuuko rekrytointi paremmin, huonommin vai samalla tavalla kuin pari vuotta sitten? Miten arvelette, että rekrytointi sujuu tulevaisuudessa?
3. Mitä kautta rekrytoitte?
4. Mitä yhteiskunta voisi tehdä rekrytoinnin helpottamiseksi? Toive poliittisille päättäjille?

——————————————————————————–

Jaakko Karujärvi
toimitusjohtaja
Lounasmatti oy

  1. Henkilökuntaa ei löydy riittävästi, varsinaisesti pulaa ei ole pelkästään osaajista vaan kaikista. Epidemian aikana on jäänyt alalta kokonaan pois käsite tuuraajat. Sairaslomien hoitoon on aivan turha edes yrittää saada henkilöstöä keittiöihin töihin. Tekijöitä, enkä tarkoita osaajia vaan ylipäänsä tekijöitä, löytyy vain englanninkielisinä. Kaikki vakituiset eivät kuitenkaan pysty kommunikoimaan englanniksi, niin että työnteko olisi sujuvaa, vaan kielimuuri antaa mahdollisuuden ymmärtää väärin. Se ei auta sujuvaa onnistumista. Pulaa on ennen kaikkea kokeista.
  2. Rekrytointi onnistuu huonommin kuin kaksi vuotta sitten, toki epidemian aikana oli henkilöstöä tarjolla yllin kyllin. Rekrytoinnin sujuvuus vaikeutuu vielä ainakin seuraavat
    2 vuotta.
  3. Tramer Oy ja työvoimatoimisto sekä omat verkostot.
  4. Pienentää joutenolosta saatavaa korvausta ainakin sille tasolle, että työnteosta tulisi taas “kannattavaa”. Tämän lauseen kuulee liian usein hakuprosesseissa. Toinen on kauppojen aukioloajat. Onko todella tarvetta 24/7-palveluille? Onko yhteiskuntamme niin osaamatonta, ettemme pysty tietämään, mitä tarvitsemme kaupasta elääksemme seuraavat 24 tuntia? Näin vapautuisi kaupan alalta tekijöitä niitä tarvitseville. Matkailu- ja ravintola-alalta karkasi tekijöitä kauppaan epidemiassa, koska kaupan tarve kasvoi, ja heidän tessi on hieman parempi. Vaikutusta olisi ehdottomasti myös sillä, että verottaja nostaisi lounaan verotusarvoa oikealle tasolle. On aivan käsittämätöntä, ettei se seuraa raaka-aineiden tasoa. Kuluttaja mieltää kuitenkin verotusarvon kautta lounaan käyvän arvon. Jos toiminta on kannattamatonta, on mahdotonta tarjota tekijöille lisää palkkaa, jotta saavuttaisi heitä paremmin ja pääsisi palkkauksissa maaliin voittajana. Koska taisteluahan tämä tekijöistä tällä hetkellä on.

Paula Pajunen
Henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö
Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag

  1. Henkilökuntamäärämme on kasvanut viimeisen vuoden aikana, mutta toki henkilöstön saatavuustilanne vaihtelee alueittain ja tehtävittäin. Haastavimpia rekrytointeja ovat ravintola-alan osaajien haut sekä myymäläympäristössä esimerkiksi ruokatorien osaajatehtävät. Yhä enemmän korostuukin osaajien kasvattaminen yrityksen sisältä.
  2. Henkilöstön saatavuustilanne on hankaloitunut muutamassa vuodessa, ja uskomme, että tilanne säilyy haastavana jatkossakin.
  3. S-ryhmällä on vahva työnantajakuva, ja moni kaupan alan työtä etsivä seuraa myös ihan yrityksemme omia rekrytointisivuja, mutta toki sen lisäksi julkaisemme laajasti avoimia tehtäviämme erilaisissa rekrytointikanavissa.
  4. Näen tärkeänä, että alan ammattioppilaitoksien ja yritysten yhteistyöhön panostetaan jatkossakin. Lisäksi kannustinloukkuja pitäisi pyrkiä poistamaan ja työperäinen maahanmuutto tulisi olla sujuvaa. Näiden lisäksi meidän pitää yrityksessä toki miettiä niitä toimenpiteitä, joiden avulla varmistamme työntekijöiden hyvinvoinnin, toimeentulon sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen myös tulevaisuudessa.

Pirkko Rahkonen
Operatiivinen johtaja
Pouttu OY

  1. Pääsääntöisesti rekrytoinnit ovat onnistuneet hyvin. Olemme vahva kesäsesonkituotteiden valmistaja, joten kesällä tarpeet ovat suurimmillaan. Meillä on paljon opiskelijoita, jotka ovat meillä useamman kesän, mahdollisuuksien mukaan myös sesongin ulkopuolella. Kausityöntekijöiden joukosta löytyy usein myös pitkäaikaisempia työntekijöitä. Erikoistehtäviin on vähemmän tarjontaa, mutta ainakin vielä tilanne on kohtuullisen hyvä. Pohjanmaalla on hyvää ja ahkeraa työväkeä kaikissa ikäluokissa.
  2. Kuluva vuosi on onnistunut rekrytointien osalta jopa paremmin kuin pari vuotta sitten. Uskomme, että työntekijöitä saadaan jatkossakin, mutta on todennäköistä, että maaseudun ikäryhmien pienentyessä haasteet kasvavat tulevaisuudessa. Kansainvälinen työvoima lisääntyy todennäköisesti.
  3. Hankimme työntekijöitä pääosin henkilöstövuokrausyritysten kautta. Lisäksi olemme mukana alan tapahtumissa sekä käytämme some- tai lehti-ilmoittelua.
  4. Rekrytointitarve lähtee aina yrityksen omista tarpeista ja toimintamalleista. Toki yhteiskunnan toimenpiteet auttavat ja muun muassa työvoimapoliittisen koulutuksen mahdollistaminen helpommin esimerkiksi pienryhmille voisi olla yksi kanava saada työntekijöitä sitoutumaan ja sitä kautta työllistymään pidemmäksi aikaa. Lisäksi olisi tärkeää, että kunnat ja kaupungit sitoutuvat panostamaan kansainvälisen työvoiman sijoittumiseen ja viihtymiseen alueella, jotta he tuntevat itsensä tervetulleeksi, on sitten kyse koulusta, asumismahdollisuuksista tai vapaa-ajan palveluista.

Ville Ruuda
yrittäjä
Palviliha Oy

  1. Kausityöntekijöitä on löytynyt hyvin, mutta ammattiosaamista vaativiin tehtäviin on vaikeampi löytää tekijöitä.
  2. Tällä hetkellä avoimiin työpaikkoihin on vähemmän hakijoita, mutta hakijat ovat olleet motivoituneita ja kiinnostuneita työstä. Tulevaisuudessa arvelen rekrytoinnin hankaloituvan.
  3. Meidän rekrytointikanavia ovat oma some, alan ammattioppilaitokset ja työvoimatoimisto.
  4. Alan koulutusta pitäisi lisätä. Lisäksi tarvittaisiin kannustusta työntekoon. Työnteon tulisi olla kannattavampaa ja huokuttelevampaa kuin työttömänä oleminen.

Anu Heikkilä
henkilöstöjohtaja
HKScan Finland oy

  1. Työvoiman saatavuudessa on alueellisia eroja. Joillakin alueilla meidän on kohtuullisen helppoa saada osaavaa työvoimaa, mutta on myös alueita, joissa osaavan työvoiman saatavuus on haastavampaa. Töitä olisi tarjolla erityisesti elintarvikealan prosessityöntekijöille.
  2. Kilpailu osaavasta työvoimasta kasvaa lähivuosien aikana. Kaikki alat tarvitsevat osaavia työntekijöitä, kun suuret ikäluokat eläköityvät eikä nuoria ole tulossa lisää työmarkkinoille. Positiivinen erottautuminen työmarkkinoilla ja työnantajana merkitsevät tässä kilpailussa paljon.
  3. Käytämme rekrytointiin eri väyliä – muun muassa messut, oppilaitokset, omat ilmoitukset, TE-toimisto yms.
  4. Meidän on keksittävä oppilaitosten, yritysten, järjestöjen ja kuntien kanssa yhteistyökeinoja, joilla parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta. Tällaisia voisivat olla muun muassa eri toimijoiden vahva yhteistyö, nuorten tukeminen ja kannustaminen, ammatillisen liikkuvuuden lisääminen ja helpottaminen sekä kannustaminen.

————————————————————————————

Toimittajan kommentti:
Tekijäpula kurittaa pian alan kehitystä

Samalla kun suomalainen liha-alan koulutus kärvistelee resurssi- ja opiskelijapulassa, on osaajista pulaa koko teollisuuden alalla. Pulaa tekijöistä on sekä kone- ja laitetoimittajien että valmistavan teollisuudenkin puolella, ja hakuja on päällä niin toimihenkilö-, myynti- kuin teknisen puolen henkilöille. Erityisen konkreettisesti tekijäpula tuntuu näyttäytyvän konemyynnin ja huollon aloilla, joihin ratkaisuja olisi tarpeen kehitellä varsin nopealla aikataululla.

On tietenkin sanomattakin selvää, että toimivat koneet ovat elintarvikealan yrityksille tärkeitä. Fiksu yrittäjä suunnittelee huollot hyvissä ajoin etukäteen ja tietää, että tuotannon seisahtuminen on tilanne, jota kukaan ei tyyriin hintalapun vuoksi kohdalleen toivo.

Oletko tullut ajatelleeksi, miten keskeinen rooli konemyyjillä on suomalaisen liha- ja elintarviketeollisuuden kehittämisessä? Konemyyjä jalkauttaa maailman uusimmat trendit ja markkinoiden tuoreimmat innovaatiot suomalaiseen teollisuuteen ja tuntee ratkaisut tehokkaampaan, optimoidumpaan ja vihreämpään tekemiseen.

Rekrytoijien harmiksi konepuolen myyjiä ei kuitenkaan kasva puissa. Myyjän pitää osata insinööritaitojen sekä elintarviketeollisuuden prosessien lisäksi sujuvasti vähintäänkin englantia, eikä saksan kielen taidostakaan ole haittaa. Myyjän pitää tietenkin olla myös myyntihenkinen, sosiaalinen sekä olla vielä halukas matkustamaankin (paljon). Myyjillä on suuret saappaat ja valtava vastuu suomalaisessa markkinassa!

Ninnu Perälä

Juttuarkisto