Liha ja ruoka 4 / 2023, Mari Hannuksela
Inflaatio. Kustannuskriisi. Ympäristön tila. Sota Ukrainassa. Ruokateollisuuden ja -kaupan näkökulmasta kiertotalous on kiinnostava vastaus moniin haasteisiin. Nopeassa muutoksessa on myös riskejä, ja raha jakautuu ketjussa ihan uudella tavalla.
Kotona teini-ikäisille hoetaan kyllästymiseen asti, että roskat roskiin, pyykit pyykkiin ja tiskit tiskiin. Yritystoiminnassa ei ole yhtä yksinkertaista. Roskien ja sivutuotteiden kippaaminen kaatopaikalle on tullut laittomaksi tai ainakin niin kalliiksi, ettei minkään yrityksen kassa kestä.
Uudessa mallissa ei ole enää roskia, vaan kaikki jätteet ja sivutuotteet käytetään tavalla tai toisella edelleen hyödyksi. Sitä kutsutaan kiertotaloudeksi.
Ruokaketjun sivuvirtojen mahdollisuudet
Mitä kiertotalous tarkoittaa ruokaketjussa? Pakkausten kierrätys on lainsäädännössä eroteltu tuottajavastuun piiriin. Erilaisten muiden sivuvirtojen hyödyntämisessä on valtavat mahdollisuudet. Paljon tehdään jo nyt. Parhaan kokonaiskuvan saa niin sanotusta Uusivu-tutkimuksen raportista. Laaja raportti käsittelee liha-, kala- ja kasvistuotannon sivujakeiden määrää ja hyödyntämistä.
Eläin- ja kasviperäisten sivujakeiden hyödyntämisessä on suuri ero lainsäädännön näkökulmasta. Eläinperäisten sivujakeiden hyödyntämiselle on asetettu paljon rajoituksia.
Eläinperäisiä sivujakeita on raportin mukaan Suomessa arvioitu muodostuvan elintarviketuotannossa 281 000 tonnia vuodessa, joista lihatuotannosta tulee 250 000 tonnia. Sivujakeet ovat arvokasta raaka-ainetta, jolla on monenlaisia hyödyntämismahdollisuuksia. Suurin osa elintarviketuotannon sivutuotteista hyödynnetään elintarviketuotanto-, lemmikki- tai riistaeläinten rehuna tai lannoitteiden raaka-aineena (42 %) tai levitetään pellolle (27 %). Tämän lisäksi sivujakeita voidaan hyödyntää teknisinä tuotteina, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa, energiana tai maanparannusaineina.
Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteiden mukaisesti elintarviketalouden sivuvirrat tulee hyödyntää tulevaisuudessa entistäkin tehokkaammin. Tärkeä sivujakeiden hyödyntämistä ohjaava tekijä ovat kustannukset, ja niiden perusteella tehdään päätöksiä sivuvirtojen hyödyntämisestä. Käsittelylaitosten porttimaksut rajoittavat sivutuotteiden viemistä biokaasu- ja kompostointilaitoksiin. Kustannusten sijaan yritykset haluaisivat tietenkin saada sivujakeista tuloa ja lisäarvoa toiminnalleen.
Pk-yrityksille haastavaa
Pienten yritysten on vaikea hyödyntää sivujakeitaan tehokkaasti, sillä pieniä raaka-ainemääriä on vaikea hyödyntää kannattavasti. Yritysten yhteistyö ja suurempien sivujaemäärien kerääminen yhteen paikkaan lisäävät sivujakeiden hyödyntämisen mahdollisuuksia ja kiinnostavuutta. Sivujakeet tulee kerätä erilleen, pitää puhtaina, varastoida ja kuljettaa järkevällä tavalla, jotta ne kelpaavat hyötykäyttöön.
Iso kysymys on, kuka omistaa sivuvirrat ja kuka korjaa niiden hyödyntämisestä syntyvät eurot. Suomessa on kehitetty muutamia verkkoalustoja, joissa sivujakeita voidaan tarjota myyntiin. Tavoitteena on, että alustojen käytön avulla luodaan markkinoita ja saadaan lisätuloa sivujakeista.
Valtio kannustaa kiertotalouteen. Esimerkiksi biokaasutuotantoon saa jopa 50 % investointiavustusta. Tavoitteena on nelinkertaistaa biokaasun tuotanto vuoteen 2030 mennessä ja lisätä sen käyttöä liikennepolttoaineena. Myös bioetanolin käyttöä liikenteessä olisi mahdollisuus moninkertaistaa.
Erilaiset kehittämishankkeet ja investointiprojektit tuovat uutta, kiinnostavaa liiketoimintaa. Elinkeinoelämän keskusliiton Dataikkunan mukaan vihreät investointiaikomukset (koko Suomi, kaikki toimialat) ovat nousseet ennätykselliselle 70 miljardin euron tasolle. Kaiken kaikkiaan Dataikkunan seurannassa on lähes 200 hanketta eri puolilla Suomea.
Irti fossiilisesta tuontienergiasta ja -lannoitteista
Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Sitra pistää paremmaksi ja ehdottaa tehtyjen virheiden korjaamista eli hiilen poistoa ilmakehästä. Tällöin fossiilisten käyttö ajetaan alas, kasvillisuuden hiilensidonta voimistetaan suuremmaksi kuin maaperäpäästöt ja hiilenkierto otetaan huomioon eri aikajänteillä.
Hyviä tavoitteita. Myös huoltovarmuusnäkökulmasta on hyvin tärkeää, että voisimme pärjätä ilman fossiilista tuontienergiaa ja -lannoitteita. Hiilen lisäksi parhaillaan tutkitaan aktiivisesti esimerkiksi typen ja fosforin kiertoa. Tuloksena olisi varmasti terveempi maaperä ja ilmasto, ja myös terveempi kansantalous.
Sitran selvityksen mukaan ruoka- ja maataloussektorilla on suurimmat mahdollisuudet ratkaista luontokatoa kiertotalouden keinoin. Pelkästään tämän sektorin kiertotaloustoimilla maailmanlaajuinen luontokato voidaan pysäyttää vuoteen 2035 mennessä.
Lähteitä: Sitra, Rinki, Liha ja ruoka -lehden arkisto, Luke, SYKE, EK, Helsingin Sanomien tiedesivut sekä Elintarviketuotannon sivujakeiden hyödyntäminen: Liha-, kala- ja kasvistuotannon sivujakeet. Julkinen tutkimusraportti 8/2021, tekijät Marja Lehto, Esa Erkamo, Risto Kuisma, Maarit Mäki, Tuuli Haikonen, Marja Jallinoja, Hanna-Riitta Kymäläinen.
*****
Jätelaki ja pakkausten tuottajavastuu
Pakkausten tuottajavastuu on yrityksille lakisääteinen velvoite. Vastuu on yrityksillä, jotka pakkaavat Suomessa, maahantuovat pakattuja tuotteita tai myyvät tuotteitaan Suomeen etäkaupalla. Yrityksen on helpointa hoitaa tuottajavastuu liittymällä tuottajayhteisöön, jolloin tuottajavastuu siirtyy tuottajayhteisölle.
Suomen Pakkaustuottajat Oy (SPT) ja Suomen Uusiomuovi Oy (SUM) ovat voittoa tuottamattomia yleishyödyllisiä tuottajayhteisöjä.
Suomen Pakkaustuottajat vastaa kartonki- ja paperipakkausten, lasipakkausten, metallipakkausten, muovipakkausten ja puupakkausten kierrätyksestä Suomessa.
Suomen Uusiomuovi on jatkossa kaikki pakkausmateriaalit kattava tuottajayhteisö. Se jatkaa tulevaisuudessa itsenäisenä tuottajavastuuyhtiönä, joka laajenee kattamaan muovipakkausten lisäksi kaikki pakkausmateriaalit: lasin, kartongin, metallin ja puun.
Pakkausten lisäksi yrityksillä on jätelaissa tuottajavastuu moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaista, autoista, sähkö- ja elektroniikkalaitteista, paristoista ja akuista sekä keräyspaperista.
*****
Lue koko juttusarja!
Miten päästään ruokaketjun sivutuotteista eroon niin, että niistä tulee osa bisnesportfoliota? Ja mitä näille asioille nyt kuuluu?
Aihe on niin tärkeä ja ajankohtainen, että päädyimme suunnittelemaan kokonaisen juttusarjan aiheesta. Nyt julkaistaan avausjuttu, myöhemmistä Liha ja ruoka -lehdistä saat lukea aiheesta tarkemmin sivutuotteen omistajan ja tuottajan sekä sivutuotteen jalostajan kannalta.
Juttuarkisto
