Ruokatrendit 2023

Liha ja ruoka 1/2023, Teksti: Iro Researchin trendiraportin on kirjoittanut Kari Solala. Trendiraportista Liha ja ruoka -lehteen jutun toimitti Niina Jormanainen. Liha ja ruoka -lehden osuudet kirjoitti Niina Jormanainen. Kuvat: Shutterstock

Ruokavuosi 2023 katsoo osaksi menneeseen, kun nostalgia ja retroruoka ottavat paikkansa megatrendinä. Vastapainona lapsuuden turvallisille kotiruoille suunnataan nokka kohti uusia ruokaseikkailuja. Joko sinä olet kuullut ubesta, makeasta jamssista, jota käytetään esimerkiksi jälkiruoissa? Violetti juures on lähtöisin Filippiineiltä, jonka keittiön ennustetaan nousevan vuoden keittiöksi.

Markkinatutkimusyritys Iro Researchin tekemässä trendiraportissa ruoan megatrendit nojaavat tänä vuonna vahvasti ympäristöystävälliseen elämäntapaan. Brändit, joiden tuotteilla ja toimilla on ”parempi sinulle, yhteisöllesi ja maapallolle -mentaliteetti”, ovat hyvässä asemassa.

Maaperän terveys nousee tärkeäksi osaksi kestävää elintarviketuotantoa. Kuluttajat haluavat todisteita ympäristön kunnostamisesta ja ennallistamisesta. Brändit ovat alkaneet investoida uudistavaan viljelyyn parantaakseen maaperän hedelmällisyyttä, sadon ravintoa ja ihmisten terveyttä. Onko kohta aika myös ruokatoimijoiden hiilijalanjälkimerkinnöille?

Puhdasta ja jäljitettävää ruokaa

Ruokaketjun kestävyys korostuu, kun ilmastokysymykset ja levottomuus tulevaisuuden elintarviketuotannosta ovat pinnalla. Avainsanoja ovat ilmastoruoka, puhtaus ja jäljitettävyys.

Kuluttajat ovat huolissaan ultraprosessoinnista ja pitkistä aineisosaluetteloista. He haluavat tietää, mistä heidän ruokansa on peräisin, kuka sen on valmistanut ja mitä ainesosia se sisältää. Kuluttajat arvostavat avoimuutta, rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Myös maatilatorien ja suoramyynnin suosio kasvaa.

Edullisuus – välttämättömyys ja hyve

Elinkustannusten kasvun puristuksessa kuluttajat kääntävät katseensa yksinkertaisiin mutta edullisiin ja ravitseviin tuotteisiin. Ruokaa tehdään alusta alkaen itse ja kaupan omat merkit kasvattavat suosiotaan. ”Shrinkflaatio” eli tuotteen koon pienennys hinnan pysyessä samana ja ainesosien korvaaminen saattavat olla strategioita osalle yrityksistä, mutta valmistajien on myös innovoitava saadakseen raaka-aineista ja tuotantoprosessista mahdollisimman suuren arvon.

Nostalgia näkyy kaikessa ja retroruoka maistuu

Jo korona-aika toi ruokapöytiin lapsuudesta tutut klassikot, kuten kaalilaatikon ja uunimakkaran, ja sama trendi jatkuu tänä vuonna. ”Vanhoista hyvistä ajoista” muistuttavat ruoat tuovat turvaa epävarmassa maailmantilanteessa. Ne ovat useimmiten myös edullista arkiruokaa, jota yhä useampi valmistaa ruoan kallistuessa. Vanhat tutut klassikot näkyvät myös pika- ja valmisruoassa, hyvinvointitietoisen asiakkaan tarpeet huomioiden.

Tänä vuonna valmistetaan lapsuudesta ja ”vanhoista hyvistä ajoista” muistuttavia ruokia, jolloin pöytään kannetaan esimerkiksi uunimakkaraa tai kaalilaatikkoa.

Nostalgian trendi vaikuttaa ruoan lisäksi myös juomiin ja yllättävän moni pitää nostalgisia tai retroja juomia houkuttelevina. Irolla ennustetaan, että saatamme nähdä tänä vuonna jopa Piña Coladan paluun.

Myös rommijuomat ovat tekemässä paluuta. Isossa-Britanniassa rommin myynti on kasvanut jo miljardiin puntaan vuodessa ohittaen viskin. Vaikka tummaa rommia voi maistella suoraan, myös rommipohjaiset cocktailit ovat suosittuja.

Toinen vahva nousija on tequila, jonka vienti ylsi viime vuonna ennätykseen.

Liha ja ruoka: Verilettutaikina iskee megatrendiin

Perinneruoat kiinnostavat kuluttajaa. Tämä on huomattu myös Rönkän lihanjalostamossa, ja esimerkiksi yrityksen uutuus Poron verilettutaikina on saanut markkinoilla innostuneen vastaanoton. Nyt lapsuudesta tuttuja verilettuja voi valmistaa kätevästi kotona valmiista taikinasta ilman lisäaineita.

– Olemme pullottaneet naudan verta 1900-luvulta asti, ja kehittelin jo 20 vuotta sitten valmistaikinan kyllästyttyäni siihen, että verilettujen valmistus oli kotona niin sottaista puuhaa. Tein silloin tuotannollisestikin taikinaa koemaistatukseen ja sain mainiota palautetta, mutta jostain syystä kehitys jäi unholaan. Nyt otimme tuotekehitysryhmän kanssa taikinan naftaliinista ja toimme markkinoille kaksi uutta verilettutaikinaa, hallituksen puheenjohtaja Juha Rönkä kertoo.

– Verilettutaikinapullosta tulee noin 20 valmista verilettua, joten on kyseessä sitten perhe tai lounaspaikka, onnistuu tarvittavan määrän laskeminen helposti ilman ruokahävikkiä. Vastaamme tuotteilla hieman piilotettuun tarpeeseen, koska markkinoilla aiemmin myydyt tuotteet ovat olleet joko raaka-ainetta tai valmista tuotetta mahdollisine lisäaineineen, myyntijohtaja Petri Korva kertoo.

Liha ja ruoka: Sianlihan käyttö nousussa

Sianlihan kulutus laski Suomessa monta vuotta tasaisesti, kunnes kääntyi viime vuoden syksyllä hienoiseen nousuun. Syitä tähän voidaan hakea niin nostalgisten ruokien suosiosta kuin hinnastakin: edullisempi sianliha on korvannut naudanlihan monen ostoskorissa. Liha ja ruoka -lehdessä ennustetaankin monipuolisista sianliharuoista tämän vuoden ruokahittejä.

Aasia jyrää – vuoden keittiö tulee Filippiineiltä

Nostalgisten lapsuusruokien vastapainoksi ruokamatkat maailmalle jatkuvat. Kokeileva kokkailu ja ruokaseikkailut uusien maailman makujen parissa kasvattavat suosiotaan. Vaikka terveellisyys on edelleen varsinkin vanhemmille tärkeä valintakriteeri, Z-sukupolvelle ruoka ja tuotemerkkivalinnat ovat myös elämäntyylin ja arvojen väline. He tutustuvat uusiin makuihin, tutkivat trendit ja ovat niiden suhteen itsekin aktiivisia osallistujia.

Tämän vuoden keittiön povataan tulevan Filippiineiltä. Erityistä huomiota kiinnitetään ubeen, kauniiseen purppuranväriseen jamssiin. Ube maistuu makealta, pähkinäiseltä ja maanläheiseltä, ja sitä käytetään perunalastuissa, perunoissa ja leivonnaisissa.

Violetista jamssista, ubesta, tehdään filippiiniläisessä keittiössä muun muassa jäätelöä.

Aasialaisesta keittiöstä tulee myös pieni sitrushedelmä yuzu, joka näyttää mandariiniappelsiinilta ja maistuu greippimäiseltä. Sitä käytetään japanilaisessa ponzu-kastikkeessa, juomissa ja leivonnaisissa.

Myös juomapuolen trendeissä on Aasian vaikutusta, ja trendikkään kuluttajan kupista löytyy nyt teetä. Joko tunnet Taiwanista kotoisin olevan boba-teen? Kylmä teejuoma on maustettu maidolla, siirapilla ja tapiokahelmillä. Boban lisäksi ihmisten huomion kiinnittää maitoteet, matcha ja kombucha.

Taiwanilainen boba- eli kuplatee on kylmä teejuoma, joka on maustettu maidolla, siirapilla ja tapiokahelmillä.

Mauissa happamat ja umamiset maut kasvattavat suosiotaan. Tämäkin juontaa juurensa aasialaisten keittiöiden ja erityisesti fermentoitujen ruokien suosiosta. Sweet & salt/umami ja sweet & sour -makuparit saavat rinnalleen uuden makeutta ja tulista lämpöä yhdistävän sweet & spicyn eli ”Swicyn”.

Nousussa ovat myös eksoottiset paprikat, kuten jalapeno, serrano, guajillo, hatch ja calabria, ja mausteiset maut ympäri maailmaa.

Edellisten lisäksi merilevä saa uutta huomiota. Olet luultavasti syönyt merilevää muutenkin kuin japanilaisessa ruoassa, ehkä jopa tietämättäsi. Mitään uutta merilevässä ei ole, mutta sen tuotanto on kestävää ja vastuullista, se on hyvin ravitsevaa ja se sopii monenlaiseen käyttöön.

Laatu korostuu valmisruoassa

Laatu nousee helppouden rinnalle tai jopa sen ohi myös valmisruoassa. Kuluttajat haluavat enemmän kuin mukavuutta. Vastine rahalle on ehkä ykkösenä, mutta sen jälkeen tuoreus ja terveysnäkökohdat ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin helppous, kun maailman kriisien väsyttämät kuluttajat eivät jaksa kokata itse.

Ruoalla hoidetaan mieltä ja kehoa

Kasvipohjainen syöminen lisääntyy. Kuluttaja etsii ravintoa, joka tekee hyvää mielelle ja keholle. Entistä useammin ruoalla haetaan myös parempaa mielialaa, ja oikeanlaisella ruoalla hoidetaan niin aivojen kuin suolistonkin terveyttä. Tänä vuonna nousun kokevat myös luonnolliset makeutusaineet.

Liha ja ruoka: Kasvisproteiinit yleistyvät perinteisten lihatalojen tuotteissa

Kasvisproteiinien suosion räjähdysmäistä kasvua on povattu jo vuosia, ja innokkaimmat ovat ennustaneet perinteisten lihatuotteiden kuolemaa kovaan ääneen. Voiko olla kuitenkin niin, että muutos on paljon lempeämpi? Liha ja ruoka -lehti ennustaa, että tulevaisuudessa liha- ja kasvisperäiset tuotteet ovat ruokatalojen valikoimissa rinta rinnan, ja kuluttaja valitsee sieltä omat suosikkinsa. Täällä toimituksessa uskommekin, että entistä useampi lihatalo ottaa jatkossa valikoimiinsa myös kasvispohjaisia tuotteita.

Perinteinen lihatalo haastoi itsensä ja kehitti kasvispohjaisen makkarasarjan

Koronavuodet laittoivat monenlaisia muutoksia liikkeelle. Perinteisessä lihanjalostamossa Makulihassa syntyi silloin ajatus uudistaa valikoimaa kokonaan uudella tuoteperheellä, Makukeittiön kasvistuotteilla.

– Huomasimme tuolloin, että kasvistuotteet ovat kasvava tuoteryhmä ja halusimme haastaa itseämme täysin uudella raaka-aineella, kertoo Makulihan toimitusjohtaja Riikka Ali-Lekkala-Toivo.

Tuotekehityksen tuloksena syntyi kolme kasvispohjaista tuotetta: kasvisnakki, -makkara ja -lauantai. Ali-Lekkala-Toivo kertoo, että hyvää ei tullut helpolla ja että uuden tuoteperheen kanssa tehtiin erittäin paljon suunnittelua, tutkimusta ja testausta, ennen kuin niistä saatiin toivotunlaisia. Kova työ kuitenkin kannatti, ja Makulihassa on yllätytty iloisesti positiivisen palautteen määrästä.

– Aluksi uusien tuotteiden menekki oli rauhallista, mutta kun saimme niille riittävän levikin, kuluttajat ovat löytäneet ne erittäin hyvin. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta erityisesti tuotteiden mausta ja rakenteesta. Hyville kasvismakkaroille oli selvästi kysyntää, Ali-Lekkala-Toivo iloitsee.

Kauppojen trendeissä painottuu hinta ja helppous

Ruokaostoksia tehdessä kuluttaja käyttäytyy harkitsevammin ja suunnitelmallisemmin. Ostettaessa kiinnitetään huomiota hintaan, tehdään enemmän vertailua, ja tarjouksien rooli valinnoissa kasvaa. Ruoan arvon noustessa myös ruokahävikkiin kiinnitetään enemmän huomiota. Suunnitelmallisuuden kasvu näkyy myös energiatehokkaammassa ruoanvalmistuksessa.

Ruokaa ostettaessa kiinnitetään huomiota hintaan, tehdään enemmän vertailua ja tarjouksien rooli valinnoissa kasvaa. Kuva: Kesko

Ruoanlaiton pitää olla myös helppoa ja nopeaa. Tämä näkyy kaupoissa valmisruokien myynnin kasvuna sekä osaltaan ulkona syömisen lisääntymisenä. Tämän vastapainona osa kuluttajista haluaa kehittyä ruoanlaittajana, joilloin uusia reseptejä kaivataan ja kokeillaan innokkaasti.

Kuluttajat haluavat tehdä myös vastuullisia valintoja ja odottavat sekä brändien että kaupan tekevän sen heille helpommaksi kommunikoimalla selkeämmin tuotteiden vastuullisuudesta.

Kaupassa käynnin kokemus on keskeisessä asemassa, olipa sitten kyseessä fyysinen kauppa tai nettikauppa. Kaupat pyrkivät parantamaan kauppakokemusta erityisesti nettikaupoissa, joissa asiointi kasvaa ja kilpailu vain koventuu. Erilaisten kanta-asiakasohjelmien kautta ruokakaupat saavat tietoa asiakkaistaan ja voivat jatkossa tehdä entistä personoidumpaa ja kuluttajien aikaisempiin valintoihin perustuvaa viestintää.

Ravintolatrendit

Ihmiset tulevat nauttimaan ravintoloihin kokonaisvaltaisista kokemuksista. Moniaistiset elämykset lisäävät kiinnostavuutta ja auttavat irtautumaan perinteisistä ravintolakonsepteista. Uudenlaiset kokemukset haastavat tavanomaisia ulkona syömiseen liittyviä odotuksia ja pyrkivät luomaan ainutlaatuisia ja ikimuistoisia hetkiä. Kekseliäät menut, eri aisteille nautintoja tarjoavat ruokailuhetket, teemasisustukset, esiintyvät taiteilijat ja ainutlaatuiset paikkavalinnat tarjoavat kuluttajille ikuisen muistijäljen jättäviä kokemuksia.

Toisaalta yhä useampi ravintola keskittyy vain ruoan toimitukseen kuluttajalle, ja toimitusketjun toimivuudesta tulee aina vain tärkeämpi kilpailuvaltti. ”Ghost kitcheneitä” eli aavekeittiöitä (keittiöitä, jotka on perustettu yksinomaan ruoan valmistukseen toimitustilauksia varten) avautuu kaikkialle.

Tulevaisuudessa panostetaan erityisesti myös yksin ruokaileviin asiakkaisiin. Ravintoloissa pöytä yhdelle onkin tärkeä uusi trendi.

Isossa kuvassa suurimmat muutokset ravintola-alalla tapahtuvat ruoan jakelussa ja asiakkaiden kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Ne tulevat muuttumaan jopa enemmän kuin itse ruoka.

Retro näkyy myös pakkauksissa

Tämän vuoden pakkaustrendeistä löytyy kylläisiä neonvärejä, jotka ovat leikkisiä, itsevarmoja ja pelottomia. Toisessa ääripäässä ovat luonnolliset ja erittäin maanläheiset värit, joiden käytön ennustetaan myös lisääntyvän.
Typografia on aina ollut ratkaisevan tärkeä pakkauksissa. Viime aikoina pakkauksissa on suosittu käsin kirjoitetun näköisiä tekstejä, joissa on rento ja autenttinen tunnelma.

Myös pakkauksen haptisiin ominaisuuksiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Se, miltä pakkauksen pinta tai pakkauksessa oleva kuviointi tuntuu, vaikuttaa tuotteesta syntyvään kokonaismielikuvaan.

Nousussa ovat myös tarrakirjojen estetiikka, brändimaskottien seikkailut tuoteperheitä yhdistävänä tekijänä ja sarjakuvista tutut minimalistiset linjat. Myös pakkauksissa näkyy retrohenkisyys ja 70-luvun vintage.

Ekologisuus ja funktionaalisuus ovat valttia myös pakkauksissa – pyrkimyksenä on tuottaa vähemmän jätettä käytettävyyttä uhraamatta. Erityisesti kasvavan verkkokaupan pakkauksiin odotetaan uusia innovaatioita. Ekologisempia ja kustannustehokkaampia pakkausratkaisuja etsiessä mietitään, miten pakkauksen painoa voisi keventää tai kokoa pienentää.

Biopohjaisten ainesosien, kuten sokeriruo’on, maissin ja muiden viljelykasvien ja levien, käyttö pakkausmateriaaleissa lisääntyy. Myös kierrätysmateriaalien osuus pakkauksien valmistuksessa kasvaa.

Liha ja ruoka: Trendikkäälle muovipuheelle uusia kulmia

Teksti: Ninnu Perälä Kuva: Sealed Air

Isot vähittäiskaupan toimijat eri puolilla Eurooppaa vaativat elintarviketeollisuudelta vihreämpiä pakkausratkaisuita pyrkiessään tyydyttämään ympäristötietoisten kuluttajien kasvavia vaatimuksia. Aiemmin pakkauksia koskevia keskusteluita leimasi voimakkaasti itse pakkausmateriaali sekä sen kierrätettävyys, mutta kierrätykseen liittyvä kehitys on inspiroinut pohtimaan näkökohtia myös muutoin vastuullisempaan pakkaamiseen.

Muovia voitaneen pitää ympäristön kannalta kestävänä valintana silloin kun sitä voidaan kierrättää. Jos kierrätettävä muovi pääsee ympäristötietoisten kuluttajien pannasta, kääntyy keskustelu luonnollisesti muovipakkausten lukuisiin hyviin ominaisuuksiin sekä lisää ymmärrystä siitä, kuinka muovi parantaa kestävyyttä.

Pakkauksen ensisijainen tarkoitus on suojata tuotetta. Pakkauksen on oltava riittävän kestävä estääkseen mahdolliset repeytymät ja puhkaisut varastoinnin, käsittelyn ja jakelun aikana ja suojattava tuotetta ulkoisilta epäpuhtauksilta. Pakkausratkaisut suojaavat herkkää elintarviketta myös hapelta ja auttavat siten säilyttämään tuotteelle sen ominaisen maun ja ulkonäön. Kun pakkaus toimii niin kuin sen tulee toimia, pääsee muovipakkaus oikeuksiinsa minimoimalla pilaantumisesta aiheutuvaa ruokahävikkiä.

Vähemmän muovia on edelleen trendi

Kehittyneet tyhjiöpakkausratkaisut ovat nykyään suosittuja, sillä ne takaavat tuotteelle pidemmän säilymisajan. Säilyvyyden pidentäminen taas vaikuttaa suoraan syntyvän jätteen määrään. Päivittäistavarakauppiaat tiedostavat, että myös pakkauksen tyylikkäällä ulkonäöllä on väliä: kiertotaloutta voidaan edistää myös pakkauksen brändi- ja myyntiominaisuuksia korostavalla tilalla. Jos pakkaus erottuu hyllystä, lisää se kuluttajien mielenkiintoa ja sitä kautta myös myyntiä.

Tyylikkään pakkauksen lisäksi myös itse tuotteen on näytettävä kuluttajan silmään houkuttelevalta.

– Kaupat toivovat nyt pakkauskalvoja, joissa on kiiltävä pinta. Myös pakkausten pienet koot ja materiaalin vähyys ovat tiedostavan kuluttajan toivelistalla, Stephanie Poole, Sealed Airin johtava asiantuntija Euroopan vähittäiskaupan puolelta kertoo.

Poolen mukaan pienempiä tiiviisti käärittyjä pakkauksia suosivat myös ympäristötietoiset kauppiaat, jotka haluavat vähentää toimitusketjun hiilidioksidipäästöjä. Tyhjiökääreet pienentävät pakkauskokoja, ja jälleenmyyjät voivat optimoida kuljetuksen ja jäähdytystilan tehokkaammin päästöjen vähentämiseksi.

Kestävän kaupan strategiat kehittyvät nopeasti kaikkialla Euroopassa.

– Tarkastellessaan pakkauksia astetta monipuolisemmin elintarvikekauppiaat voivat investoida pakkauksiin, jotka tukevat pitkän aikavälin tavoitteita – kekseliäisyyden parantamiseksi, Poole kiteyttää.