Liha ja ruoka 6/2023, Teksti ja kuvat: Niina Jormanainen
Tukkutorin pakastamon edessä seisoo kaksi järkyttynyttä lihayrittäjää, Heikin Lihan Heikki Haaksi ja Votkinin Asmo Votkin. Kun Helsingin kaupunki ilmoitti syyskuun alussa, että Tukkutorin pakastamo suljetaan vuoden päästä ja pakastamon lähes 200 vuokralaista saavat lähtöpassit, kummankin yrittäjän oli vaikea uskoa kuulemaansa. Näinkö Helsinki tosiaan kohtelee yrittäjiään, vaikka juhlapuheissa aina korostetaan yrittäjyyttä?
Helsingin Tukkutori sykkii elintarvikekaupan elämää. Kesäisin ensimmäisenä, kolmen neljän aikaan aamulla paikalle saapuvat vihannes- ja marjatukkurit, joilta torimyyjät hakevat kojuihinsa myytävää. Samoihin aikoihin laitetaan uunit lämpiämään myös lihapiirakoistaan tunnetussa Eromangan leipomossa. Muutaman tunnin kuluttua suolaiset herkut ovat valmiina lähtemään myytäväksi Helsingin seudulle, kauppoihin, kahviloihin ja muun muassa sellaisiin yleisön suosikkeihin, kuten jäähalliin ja Linnanmäelle. Logistiikka pelaa lähelle sukkelaan, ja ilmastokin kiittää, kun ruokaa tehdään lähellä. Helsinkiläisyys on myös tärkeä osa Eromangan tarinaa ja yritysidentiteettiä.
– Hyvin vaikea ajatella, että meidän lihapiirakoitamme valmistettaisiin tulevaisuudessa vaikka Vantaalla. Tehdäänhän mustaa makkaraakin Tampereella, josta se on kotoisin, sanoo Eromangan toimitusjohtaja ja Tukkutorin yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Otto Lundström.
”Yrittäjäyhdistyksessä toivotaan hartaasti, että Tukkutorin ainutlaatuinen yhteisö saadaan säilytettyä ja että kaupungilla mietittäisiin asiaa vielä uudemman kerran. Tukkutorin yrittäjät ovat muun muassa tarjoutuneet maksamaan ammoniakin poiston pakastimesta”, sanoo Tukkutorin yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Otto Lundström.
Syvästi helsinkiläisiä ovat myös Heikin Liha Oy ja Veijo Votkin Oy. Heikin Lihan omistajan Heikki Haaksin isoisä on ollut töissä Tukkutorilla jo 30-luvulla, ja Votkin perustettiin 70-luvulla.
– Pakastamon korjaamisesta tai uuden pakastamon rakentamisesta on puhuttu vuosia, ja me yrittäjät olemme odottaneet, kumpaan päädytään. Nyt sitten tuli täysin puskista tieto, että pakastamo suljetaan vuoden varoitusajalla eikä kaupungilla ole tarjolla mitään väistötiloja. Tilanne on surkea, sillä näin nopeasti uusien tilojen hankkiminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Ei vuodessa ainakaan mitään uutta rakenneta, ja valmiita tiloja on rajallisesti Helsingissä. Tämä on todella ala-arvoista toimintaa kaupungilta. Tästä puuttuu kokonaan liiketoimen ymmärrys ja vaikuttaa siltä, että tarkoituksena on ajaa yrittäjät pois alueelta, kertoo Haaksi.
Myös Asmo Votkin on syvästi pettynyt kaupungin toimintaan.
– Kaupunki vain ilmoitti meille yrittäjille, että pakastamo suljetaan. Mitään todellista keskustelua asiasta ei ole ollut. Samanlaista yritysten poisajoa on kyllä ollut Tukkutorin naapuritonteilla aiemminkin. Viimeksi vuonna 2012 isäni Veijo Votkin oli mukana taistelemassa yritysten puolesta. On jännä, miten muualla Euroopassa Tukkutorin kaltaiset alueet kukoistavat, mutta meillä ajetaan yritykset pois kaupunkialueelta.
Tukkutorin yritysten vuosittainen liikevaihto on yli miljardin. Ja miten kävisi työpaikkojen, joita on alueella yli pari tuhatta? Pakastamoa käyttää liki 200 yritystä. Ilman pakastamoa Tukkutorin yritykset eivät voi toimia alueella.
Asmo Votkin kertoo, että Votkinilla pohditaan nyt muiden yritysten tavoin kuumeisesti, mitä vaihtoehtoja heillä on. Yrityksellä on tehtaassa vielä tyhjiä tiloja, joten yksi ratkaisu voisi olla myös oman pakastamon rakentaminen.
– Mutta tämä ei auta muita Tukkutorin perinteisiä, pienempiä yrityksiä. Ja sitten pitäisi tietenkin tietää, mitä tapahtuu vuoden 2036 jälkeen, jolloin vuokrasopimuksemme Tukkutorilla loppuu. Jos nyt investoimme miljoonan maksavaan omaan pakastamoon, niin pitäisi saada varmuus, että vuokrasopimus uusitaan jatkossakin. Kaupungin toiminta herättää tällä hetkellä niin suurta kummastusta, että luottamus sinne suuntaan on koetuksella.
Heikki Haaksin (vas.) luotsaamalla Heikin Lihalla on juuret syvällä Tukkutorin historiassa, sillä Haaksin isoisä on ollut töissä Tukkutorilla jo 30-luvulla. Nyt yrityksessä on töissä jo seuraava sukupolvi, ja Haaksi toivoo, että firma jatkuu edelleen samoissa perinteikkäissä tiloissa. Myös Asmo Votkinin (oik.) omistama Lihatukku Veijo Votkin on ollut Tukkutorilla yli 50 vuotta ja helsinkiläisyys näkyy vahvasti Chef Wotkin’sin brandissa. Miesten takana pakastamo.
Pakastamon tilalle asuntoja?
Syynä Tukkutorin pakastamon purkuun on Helsingin kaupungin mukaan se, että vuonna 1953 valmistunut pakastamo on tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Kaupunki kertoo tiedotteessaan, että pakastamon kylmäaineena käytettävä ammoniakki on ympäristöriski ja rakennuksen peruskorjaus nykyvaatimusten mukaiseksi on todettu mahdottomaksi. Tämän vuoksi Helsingin kaupunkiympäristön toimiala ja pakastamon toimintaa pyörittävä Helsingin Kaupunkitilat Oy ovat päätyneet toiminnan lopettamiseen. Helsingin kaupunkiympäristön toimialan yritystilat -yksikön päällikkö Antti Halm toteaa kaupungin tiedotteessa, että he ovat selvittäneet useita vaihtoehtoja sekä pakastamon korjaamiseksi että uuden pakastamon rakentamiseksi, mutta kaikki vaihtoehdot osoittautuneet joko toiminnallisesti tai taloudellisesti mahdottomiksi.
Tukkutorin yrittäjät eivät niele näitä selityksiä pureskelematta.
– Pakastamon ammoniakkia on tarjottu syyksi purkamiseen, vaikka ammoniakkia käytetään kaupungissa paljon muuallakin, esimerkiksi Brahen kentällä, jäähallissa ja lentokentällä. Miksi sitä voidaan käyttää näissä paikoissa ongelmitta? Meistä tuntuu vahvasti, että tässä on nyt suuremmat tarkoitusperät, sanoo yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Otto Lundström.
Mitä nämä suuremmat tarkoitusperät sitten ovat, niin niitä yrittäjäyhdistyksessä voidaan vain arvailla. Ainakin yhdistyksessä veikataan, että Helsinki haluaisi rakentaa pakastamon viereiselle tyhjälle tontille kerrostaloja. Nyt pakastamon vieressä on pieni metsäpalsta, koska ammoniakin takia pakastamon ympärillä on varoalue, jolle ei saa rakentaa.
– Tähän viereen mahtuisi muutama kerrostalo. Onko se riittävä syy parin sadan yrityksen savustamiseen pois Tukkutorilta? Ja kuka nyt edes tässä taloustilanteessa rakentaa? Eihän asuntokauppa vedä nyt yhtään, Lundström miettii tuohtuneena.
Tukkutorilla on tekijöitä ja tarinoita ja nykyaikana yhä harvinaisempaa monen sukupolven mittaista yrittäjyyttä, jonka luulisi olevan kaupungille kunnia-asia. Osa yrityksistä on ollut olemassa jo 30-luvulta saakka ja turvannut sota-aikana kaupungin ruokahuoltoa.
Yrittäjät ihmettelevätkin, onko kaupungilla asiaa ajateltu ihan loppuun asti. Vaikka Helsinki saisi uusilla asunnoilla joukon uusia veronmaksajia, niin se yritykset pois ajaessaan menettäisi mittavan summan verotuloja, koska Tukkutorin yritysten vuosittainen liikevaihto on yli miljardin. Ja miten kävisi työpaikkojen, joita on alueella yli pari tuhatta? Ja jos Tukkutorin työntekijät vielä muuttaisivat Helsingistä työpaikkojensa perässä kehyskuntiin, niin menetetty verosumma kasvaisi entisestään.
– Jos yrittäjien asiat ja kaupungin elinvoimaisuus ei muuten kiinnosta, niin onkohan kaupunki miettinyt asiaa omien verotulojensa kautta? On outoa, kun tuskaillaan, että kaupunki autioituu ja samalla tehdään tällaista politiikkaa, Asmo Votkin ihmettelee.
Tukkutorin pakastamo toiselta puolelta kuvattuna. Pakastamo on elintärkeä osa liiketoimintaa liki 200 yritykselle.
Yrittäjäyhdistys yrittää löytää ratkaisua
Viime päivinä Tukkutorin yrittäjäyhdistys on kokoontunut tiuhaan, kun yrittäjät miettivät, mitä voisivat tehdä. Kaikille on selvää, että kello käy koko ajan ja ratkaisun pitää löytyä nopeasti. Vai voisiko kaupungilta saada lisää aikaa pakastamolle? Jos vaikka kaupunki kuitenkin ryhtyisi rakentamaan uutta pakastamoa ja vanhan pakastamon käyttöä voisi jatkaa siihen asti? Tai voisivatko yrittäjät rakentaa itse uuden pakastamon kaupungin osoittamalle paikalle? Yhdistys on myös kuullut, että vanhasta pakastamosta saataisiin poistettua ammoniakki 2,6 miljoonalla eurolla. Voisiko se olla ratkaisu, että yrittäjät maksavat ammoniakin poiston? Ilmassa on paljon avoimia kysymyksiä, mutta vain vähän vastauksia.
– Asian selvittelyä vaikeuttaa se, ettemme saa Helsingin kaupungilta vastauksia, vaan kaikki on hyvin salaperäistä. Kaupunki on ilmeisesti päättänyt, ettei investoi, vaikken kyllä saa mieleen yhtään poliittista ryhmää, jolle meidän yrittäjätoimintamme ei olisi mieleen. Kokoomuksen pitäisi olla yrittäjien asialla, vihreät kannattavat lähituotantoa ja vasemmiston äänestäjille tarjoamme työpaikkoja, Lundström miettii.
Yrittäjäyhdistyksessä toivotaan hartaasti, että Tukkutorin ainutlaatuinen yhteisö saadaan säilytettyä ja että kaupungilla mietittäisiin asiaa vielä uudemman kerran. Vaikka yrittäjäyhdistys on alkanut saada avuntarjouksia muista kunnista, ja esimerkiksi Sipoon kaupunki on toivottanut Tukkutorin yritykset Sipooseen, niin yhdistyksessä taistellaan viimeiseen asti, että yritykset saadaan pidettyä Helsingissä. Yrittäjien sydän sykkii nimittäin vahvasti Helsingille.
– Tukkutorilla on tekijöitä ja tarinoita ja nykyaikana yhä harvinaisempaa monen sukupolven mittaista yrittäjyyttä, jonka luulisi olevan kaupungille kunnia-asia. Osa yrityksistä on ollut olemassa jo 30-luvulta saakka ja turvannut sota-aikana kaupungin ruokahuoltoa, Lundström sanoo ja jatkaa:
– Kaupungilla ei tunnuta tajuavan, miten paljon alueen yrityksillä on synergiaa. Ja onhan Tukkutorin keskeisellä sijainnilla iso merkitys Helsingin kaupoille ja ravintoloille. Me pystymme palvelemaan helsinkiläisiä yrityksiä todella nopeasti. Jos vaikka ravintolassa huomataan, että jokin loppuu kesken päivän, niin saamme toimitettua lisää tavaraa alle tunnissa. Jos olisimme jossain Kehä III:n ulkopuolella, niin tämä ketteryys ja nopeus olisi tietysti mennyttä.
Helsingin Kaupunkitilat vakuuttaa puolustavansa Tukkutorin moninaisuutta
Kysyimme myös kaupunginvaltuutetulta ja Helsingin Kaupunkitilat Oy:n hallituksen jäseneltä Pia Pakariselta kommenttia yrittäjien ahdinkoon. Tajutaanko pakastamoa pyörittävässä yrityksessä, miten elintärkeästä asiasta pakastamossa on kyse? Pakarisen mukaan yrittäjien huolta ymmärretään ja asiaan yritetään löytää ratkaisu.
– Pakastamo ei voi kaupungin rakennusvalvonnasta saadun ilmoituksen perusteella jatkaa toimintaa ammoniakin takia nykymuodossaan vuoden 2024 jälkeen. Syynä on asuntojen ja henkilöliikenteen läheisyys. Ammoniakki on huonokuntoisessa rakennuksessa todellinen riskitekijä. Helsingin Kaupunkitilat Oy etsii kuitenkin nyt yhteistyössä yrittäjien kanssa tilanteeseen ratkaisuja lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Heidän huolensa ymmärretään tietenkin Helsingin Kaupunkitilat Oy:ssä oikein hyvin. Aikataulu on valitettavan tiukka, mutta siihen ei yhtiössä voitu vaikuttaa. Ratkaisuja etsittiin valitettavasti liian monen vuoden ajan, ja nyt on tullut pakastamon kanssa seinä vastaan. Tietenkin toivon, että kaikkien kannalta hyvä ratkaisu löytyy.
Myös Helsingin Kaupunkitilat Oy:n toimitusjohtaja Peggy Bauer korostaa, että juurikin yhteistyö yrittäjien kanssa on nyt tärkeää.
– Tarvitsemme nopeita ratkaisuja siirtymävaiheeseen, mutta myös laajempaa visiota alueen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Helsingin Kaupunkitilat puolustaa alueen moninaisuuden ja erityispiirteiden säilymistä niin, että tilaa löytyy jatkossakin niin Teurastamon kaltaiselle kaupunkikulttuurikeskittymälle, menestyvälle elintarvikeyritystoiminnalle kuin viihtyisälle asumisellekin.
Juttuarkisto
