Liha ja ruoka  14.6. 2024  (juttu on alun perin julkaistu 11-2023) Teksti:  Sari Tulkki  Kuva: Shutterstock

Liha-alalle on luvassa lisää sääntelyä, kun naudanlihaa koskevaa metsäkatoasetusta aletaan soveltaa 30.12.2024; mikro- ja pienyritysten kohdalla siirtymäaika jatkuu 29.6.2025 saakka. Lihayrityksissä on saatu jo kaupan puolelta ensimmäiset kyselyt, joissa pyydetään arvioimaan oman toiminnan riskejä metsäkadolle. Käytännön ohjeita oman toiminnan arviointiin on kuitenkin vaikea saada, koska virallinen ohjeistus on vielä kesken ja säädökset voivat vielä muuttua. Julkaisemme viime vuoden lopussa ilmestyneen Liha ja ruoka -lehden artikkelin uudelleen, josta ilmenee perustiedot asetuksesta. Odotellessa olisi hyvä itse perehtyä asiaan ja antaa myös lausunto kansallisen metsäkatolain luonnoksesta 22.7. mennessä: Lausuntopyyntö (lausuntopalvelu.fi).

EU:n uusi metsäkatoasetus koskee Suomessa tuotetuista tuotteista naudanlihaa ja puuta. Toimijat velvoitetaan huolehtimaan siitä, ettei tuotanto aiheuta metsäkatoa ja dokumentoimaan tuotanto-olosuhteet asetuksen vaatimusten mukaan. Asetuksen tavoitteena on vähentää metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä.

Euroopan unionin metsäkatoasetuksen tarkoituksena on vähentää metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä maailmanlaajuisesti. Lisäksi tavoitteena on vähentää Euroopan unionin osuutta kasvihuonekaasupäästöistä ja maailmanlaajuisesta luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä.

Metsäkatoasetuksen mukaan nautaeläimiä, kaakaota, kahvia, öljypalmua, kumia, soijaa ja puuta ei saa saattaa markkinoille, asettaa saataville markkinoilla tai viedä, jos ne aiheuttavat metsäkatoasetuksessa määriteltyä metsäkatoa. Asetus koskee näiden tuotteiden käyttöä tuotteina tai elintarvikkeiden ja rehujen valmistuksessa. Hyödykkeistä on annettava asianmukaista huolellisuutta koskeva vakuutus. Asetus tuli voimaan 29.6.2023 ja on sellaisenaan voimassa kaikissa EU-jäsenmaissa.

Metsäkatoasetus ei koske esimerkiksi kotimaisten viljojen, marjojen tai nurmen tuotantoa, vaikka niitä kasvatettaisiin vuoden 2020 jälkeen metsästä raivatulla alueella. Asetus ei koske myöskään maidon eikä siipikarjan, lampaan- tai sianlihan tuotantoa tai niistä valmistettuja tuotteita.

Ongelmana taannehtivuus sekä määritelmät

Asetus on voimassa taannehtivasti vuoden 2021 alusta alkaen, mutta asetuksen vaatimusten toteuttamiseen on 18 kuukauden siirtymäaika, joka lasketaan asetuksen voimaantulosta lähtien. Mikroyrityksille ja pienille yrityksille on pidempi 24 kuukauden siirtymäaika. Markkinoille tai vientiin ei saa siirtymäkauden jälkeen saattaa sellaisten nautojen lihaa, joka on tuotettu tuotantorakennuksessa, jonka rakentaminen on aiheuttanut metsäkatoa eli on vuoden 2020 jälkeen raivattuun metsään rakennettu.

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) mukaan Suomi pidättäytyi äänestämästä EU:n kolmikantaneuvotteluiden yhteydessä joulukuussa 2022 ja jätti lausuman, jossa nostettiin esiin ongelmakohtia Suomen kannalta. Tätä artikkelia varten haastatellun osastopäällikkö, ylijohtaja Minna-Mari Kailan mukaan Suomen näkökulmasta keskeisimmät ongelmat liittyivät juuri asetuksen taannehtivuuteen, maatalousrakennusten tulkintaan sekä sen epäselviin vaikutuksiin perinnebiotooppeihin ja metsäsektoriin.

Komissio selventää maatalouskäytön tulkintaa parhaillaan valmistelussa olevissa tulkintaohjeissa. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut valmisteluun kansallisen työryhmän ja tiedottaa kansallisista linjauksista.

Mihin toimiin asetus velvoittaa?

Mitä tämä kaikki käytännössä tarkoittaa suomalaisen naudanlihan tuotannon ja myynnin kannalta?
Käytännössä asetus edellyttää toimijoilta asianmukaisia huolellisuuden järjestelmiä. MMM:n mukaan tuotantoketjua on arvioitava siitä näkökulmasta, aiheuttaako esimerkiksi nautakarjan kasvatus metsäkatoa. Toimijoiden on minimoitava metsäkadon riskiä.

Asetuksessa metsäkadolla tarkoitetaan metsän muuntamista maatalouskäyttöön. Maatalouskäytöksi on määritelty maan käyttäminen maatalouteen ja karjankasvatukseen.

Metsä määritellään YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n määritelmän mukaan pinta-alaltaan yli 0,5 hehtaarin maa-alaksi, jolla puiden korkeus täysikasvuisina on yli viisi metriä ja latvuspeittävyys yli 10 prosenttia. MMM:n tiedotteessa sanotaan, että maatalouskäytössä olevat alueet eivät FAO:n määritelmien ja siten myös metsäkatoasetuksen mukaan pääasiassa ole metsää.

Tilalla tarkoitetaan kiinteistöjä, rakennelmia tai ulkotiloissa tapahtuvan tuotannon tapauksessa ympäristöä tai paikkaa, jossa karjaa pidetään väliaikaisesti tai pysyvästi.

Asetuksen mukaiset velvollisuudet riippuvat siitä, onko kyseessä asetuksessa määritelty ”toimija” eli taho, joka saattaa asianomaisia tuotteita markkinoille ensimmäistä kertaa tai vie niitä, vai ”kauppaa käyvä” taho, joka on toimitusketjuun kuuluva muu taho kuin toimija, joka kaupallisen toiminnan yhteydessä asettaa asianomaisia tuotteita saataville markkinoille.

Toimijoiden on kerättävä tietoja, asiakirjoja ja dataa, jotka osoittavat, että asetuksen piirissä olevat tuotteet ovat asetuksen vaatimusten mukaisia eli ne eivät aiheuta metsäkatoa, niiden tuotannossa on noudatettu tuotantomaan lainsäädäntöä ja niistä on annettu asianmukaista huolellisuutta koskeva vakuutus eli due diligence -vakuutus. Tietojen tulee sisältää asianomaisten tuotteiden kuvaus, tuotteiden määrä, tuotantomaa ja nautaeläinten osalta kaikkien niiden tilojen sijainti, joilla nautaeläintä on pidetty.

Investointeja voidaan jatkaa asetuksen edellytyksin

Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja ELY-keskus ovat käyneet läpi kaikki ELY-keskuksen tiedossa olevat lihanauta- ja lypsykarjatilojen investoinnit tai niiden aloitukset 1.1.2021–28.6.2023. Tarkastelussa ei ole havaittu asetuksen määritelmien mukaan naudanlihan tuotantoketjussa metsäkatoriskiä merkittävästi aiheuttavia investointeja. Laidunten osalta asiaa selvitetään vielä lisää.

– Investointihankkeiden suunnittelua voi jatkaa, mutta tuotantorakennuksen sijoittelussa tulee ottaa huomioon metsäkatoasetuksen vaatimukset, Minna-Mari Kaila sanoo.

– Mikäli yksittäisen navetan ja jaloittelutarhan tapauksessa rakennuksen alta ei ole kaadettu lainkaan puita 1.1.2021 jälkeen tai metsänraivaus rakennuksen alta on ollut pienialaista, ei se todennäköisesti aiheuttaisi asetuksen mukaista metsäkatoa, Kaila kertoo.

Myös alueen käyttötarkoitus vaikuttaa asiaan. Rakentaminen kannattaa kohdentaa maatalouskäytössä oleville alueille. Alueen käyttötarkoitus voidaan osoittaa kaavoituksella, maankäyttöluokkiin perustuen tai muulla kokonaisarviolla alueen pääasiallisesta käytöstä.

Unionilla maailmanlaajuisesti merkittävä vaikutus

Metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen etenevät hälyttävällä vauhdilla ja vauhdittavat ilmaston lämpenemistä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Euroopan unionin kulutuksella ja tuotannolla on niihin maailmanlaajuisesti merkittävä vaikutus. Unionin kulutus ja tuotanto aiheuttaisivat ilman asianmukaisia sääntelytoimia asetuksen hyödykkeiden osalta vuosittain noin 248 000 hehtaaria metsäkatoa vuoteen 2030 mennessä.

Päätoimittajan kommentti:

Tärkeä asia, paljon epävarmuutta

Sikäli kun itse ymmärrän, EU-metsäkatoasetuksessa halutaan pelastaa maailma ja sademetsät. Toisaalta taas halutaan suojata EU-kotimarkkinaa tuontipaineelta. Nämä molemmat onnistuvat samalla kertaa, kun tehdään EU-metsäkatoasetus. Huonoa tässä on se, että se haittaa suomalaisen ruokateollisuuden kilpailukykyä tuomalla lisää velvoitteita ja sitä kautta kustannuksia. Tämä on iso riski varsinkin pk-yrityksille joilla ei ole tällaiseen osaamista, rahaa eikä henkilöstöä.
Monille tuli yllätyksenä, että EU-metsäkatoasetuksen säädökset koskevat myös suomalaista alkutuotantoa ja jalostusta. Siksi esimerkiksi navettainvestointeja on ollut jäissä, kun navetan tieltä olisi pitänyt kaataa pari puuta ja sehän on metsäkatoa. Tai yleensä ei ole, mutta tilanteen selvittämiseksi maa- ja metsätalousministeriössä on jouduttu tekemään isosti töitä.
On tärkeä ymmärtää, että paljon on vielä keskeneräistä sekä EU-tasolla että kansallisesti. Yrityksissä ja edunvalvonnassa pitää olla nyt todella hereillä sen suhteen, että mitä kaikkea papereita lihan mukana pitää jatkossa olla? Miten tämä esimerkiksi vaikuttaa lihan maahantuontiin? Suuri osa Suomeen ulkomailta tulevasta lihasta EI tule metsäkatoalueilta.

Mari Hannuksela