Lihatietoa: siipikarja
Siipikarjanlihan osuus lihan kokonaiskulutuksesta on Suomessa hiukan runsas kolmasosa. Siipikarjanlihan suosio on kasvanut noin kolmen prosentin vuosivauhtia, ja kasvun odotetaan jatkuvan edelleen.
Suomessa siipikarjanlihan kulutus on noin 26 kiloa henkeä kohti vuodessa. Määrä tarkoittaa raakaa ruholihaa, jossa on luut mukana. Kypsän luuttoman lihan osuus on hiukan yli puolet tästä.
Tuotannon omavaraisuusaste on noin 96 prosenttia, ja kulutuksen kotimaisuusaste noin 85 prosenttia.
Suurin osa Suomessa tuotettavasta siipikarjanlihasta on broileria ja kalkkunaa. Broileri on jalostettu kanasta. Broileri on nopeakasvuinen, ja sillä on pienet ja kevyet luut, kun taas munien tuotantoon jalostettujen kanojen lihakset ovat pienemmät ja luut suuremmat.
Lisäksi Suomessa kasvatetaan muuta siipikarjaa, kuten esimerkiksi ankkoja, hanhia, helmikanoja, fasaaneja. Lisäksi eri riistalintuja metsästetään ja niiden lihaa on myynnissä pieniä määriä.
Suomen suurimmat siipikarjateurastajat ovat Atria Suomi Oy, HKScan Finland Oy ja Naapurin Maalaiskana Oy.
Mureaa ja vähärasvaista lihaa
Siipikarjanliha on luonnostaan mureaa. Siinä on vain vähän sidekudosta, ja koska teurastettavat linnut ovat iältään nuoria sidekudoksen poikittaissidokset eivät ole ehtineet kehittyä.
Siipikarjanlihan erityispiirre on sen vähärasvaisuus. Rasvakudos on pääosin nahanalaista rasvaa. Jalan lihaksissa on enemmän rasvaa kuin rintalihaksissa. Siipikarjanlihan rasvahappokoostumus on ravitsemuksellisesti edullinen. Broilerin liha sisältää vain noin 30 % tyydyttyneitä rasvahappoja, 50 % kertatyydyttyneitä rasvahappoja ja 20 % monityydyttymättömiä rasvahappoja.
Linnut kasvavat vapaina
Siipikarjanlihan tuotanto on tarkasti ohjattua sopimustuotantoa. Linnut kasvatetaan kasvatushalleissa, joissa on kerrallaan kymmeniä tuhansia lintuja. Siipikarjantuotantoon keskittyneitä maatiloja on Suomessa 20−30.
Tuotanto alkaa, kun munista kehittyy untuvikkoja hautomoissa. Hautomoista untuvikot siirtyvät kasvattamoihin. Linnut saavat liikkua vapaasti, niiden niiden käytössä on vapaasti kuivikkeita, virikkeitä, rehua ja vettä. Viljapohjaista rehua täydennetään valkuaisella sekä kivennäisillä. Broileri kasvaa teuraspainoon 5−6 viikossa. Tässä ajassa broileri kasvaa noin 1,8 kg painoiseksi.
EU:ssa käytetään kahdenlaista kasvatusmenetelmää lintujen kasvatuksessa. Monissa maissa käytetään yleisesti harvennusmenetelmää (thinning out). Tämä tarkoittaa sitä, että lintuja joko siirretään toiseen halliin tai lähetetään teurastukseen eri aikoina.
Suomessa tuodaan kaikki untuvikot kerralla kasvatustilalle, ja koko parvi lähetetään myös yhtä aikaa teurastettavaksi (all in-all out -menetelmä). Kasvatustilat tyhjennetään, pestään, kuivatetaan ja desinfioidaan huolellisesti kasvatuserien välillä.
Hauhalan Hanhifarmi on Suomen suurin hanhenlihantuottaja. Hanhet kasvatetaan maatilalla alusta loppuun, sillä tilalla on oma tilateurastamo, Suomen ainoa hanhiteurastamo. Kuva: Hauhalan Hanhifarmi
Kalkkuna
Kalkkunan osuus Suomen siipikarjanlihan kulutuksesta on noin 7−8 prosenttia. Suurin kalkkunan tuottaja on Länsi-Kalkkuna Oy, jonka omistavat yhdessä Atria Suomi Oy ja HKScan Finland Oy.
Suomessa on myös pienempiä kalkkunateurastamoja ja jalostamoja, jotka ovat yleensä kalkkunaa kasvattavan tilan yhteydessä.
Kalkkunan tuotanto on Suomessa noin 8 miljoonaa kiloa vuodessa, ja kulutus noin 10,5 miljoonaa kiloa vuodessa. Kulutuksen kotimaisuusaste on noin 65 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että kalkkunaa paitsi tuodaan Suomeen, sitä myös viedään merkittäviä määriä.
Kalkkunoita kasvatetaan viljapohjaisella ravinnolla, ja noin 16 viikossa kalkkunakukot kasvavat 12−13 -kiloisiksi. Kanat ovat hiukan pienempiä, samassa ajassa ne kasvavat noin 9-kiloisiksi. Lihaa kalkkunakukosta saadaan 7−10 kiloa ja kanasta 5−7 kiloa.
Alan kehitystrendejä
Viime vuosina tuotannon lisäyksen ohella broilerin tarjontaa on lisätty teollisuuden prosesseissa saantoa parantamalla ja jalostusastetta nostamalla: samasta raaka-ainekilosta on hyödynnetty yhä suurempi osuus.
Kuluttajat ovat aikaisempaa kiinnostuneempia luomusta, eläinten hyvinvoinnista sekä lähituotannosta.
Siipikarjaliitto opastaa
Siipikarjaliitto on puolueeton siipikarja-alan keskusjärjestö, joka toimii alan organisaatioiden ja tuottajien sekä viranomaisten välisenä yhdyssiteenä. Toiminnan tavoitteena on alan taloudellisen kilpailukyvyn parantaminen, eläinten hyvän terveystilanteen ylläpito ja tuotteiden laadun kehittäminen. Siipikarjaliitto julkaisee Suomen Siipikarja -lehteä. Lehdessä julkaistaan alaan liittyviä koetuloksia, kannattavuuslaskelmia ja tilastoja sekä tietoja muista siipikarjatalouteen liittyvistä ajankohtaisista asioista.
Savolainen Finnwild kasvattaa heinäsorsia
Minna ja Tuomo Pääkkösen omistamalla Finnwildin tilalla Lapinlahdella on kasvatettu siipikarjaa vuodesta 1992. Tuolloin tilalle saapuivat ensimmäiset heinäsorsat, ja vuosien varrella Finnwildista on kasvanut Suomen suurin erikoislintujen tuottaja.
Heinäsorsat viettävät koko elämänsä Finnwildin tilalla. Ne saavat kasvaa ja liikkua vapaasti ja syödä pääasiassa suomalaista viljaa. Linnut teurastetaan tilalla sijaitsevassa teurastamossa.
− Kasvatetut heinäsorsat painavat noin 900 grammaa, kun luonnonsorsat painavat ainoastaan 500−600 grammaa. Kasvatetun sorsan maku on huomattavasti makeampi ja se on luonnonsorsaa rasvaisempi. Kasvatusvaatimuksiltaan sorsa muistuttaa ehkä eniten ankkaa, mutta se on kyllä ankkaan verrattuna siisti lintu ja pitää makuualueensa puhtaana. Sorsa syö samaa rehua kuin ankat, Tuomo Pääkkönen tietää.
Heinäsorsien lisäksi Finnwildissa aloitettiin vuonna 2017 kananmunantuotanto kerroslattiakanalassa.
Kuva: Finnwild
Teksti: Mari Hannuksela
Lähteet:
Tietohaarukka (www.ruokatieto.fi)
Hämeen Ammatti-Instituutti
Kantar TNS Agri Oy
Lihalehden arkisto
Lihatiedotusyhdistys ry
Siipikarjaliitto ry
Lihatietoa
