Liha ja ruoka 5/ 2023 Teksti: Raila Aaltonen Kuvat: Honkajoki Oy
Tuotannossa syntyvät sivuvirrat ovat edelleen merkittävä kustannus liha-alan yrityksille. Iso osa sivujakeista ohjautuu energian tai kierrätyslannoitteiden tuotantoon. Nykyistä tehokkaampi kiertotalouden hyödyntäminen on monien yrittäjien toiveissa, ja mahdollisuuksia tutkitaankin parhaillaan esimerkiksi Huittisissa.
Laaja tutkimus liha-, kala- ja kasvistuotannon sivujakeiden hyödyntämisestä valmistui vuonna 2021. Viisivuotisen Uusivu-tutkimushankkeen yksi liikkeelle paneva tekijä oli yrittäjien korkeiksi kokemat käsittelymaksut ja kuljetuskustannukset.
Hankkeen tavoite oli organisoida malleja tehokkaista käsittelyketjuista, yhteisten laitteiden hyödyntämisestä ja yhteiskuljetuksista, sekä kehittää tapoja, joilla sivuvirroista voitaisiin valmistaa uusia tuotteita. Käsittelyketjuja tarkasteltiin kestävän kehityksen vaatimusten pohjalta, joissa huomioidaan ympäristön lisäksi tuotannon taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys.
Lihaperäisten sivuvirtojen käsittelyyn tulokset eivät ole toistaiseksi tuoneet muutosta, totesivat Liha ja ruoka -lehden jututtamat kolmen erityyppisen yrityksen edustajat.
Yrittäjä toivoo edullisempaa mallia
Muhniemen Lahtivaja Kouvolassa teurastaa ja leikkaa enimmäkseen lammasta ja satunnaisesti nautoja sekä rahtityönä jonkin verran riistaa, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Kaarin Knuuttila. Tilateurastamon näkökulmasta sivuvirtojen käsittely on arvokasta lystiä.
– Luu, rasva ja veri menee kompostoitavaksi Labio Oy:lle Lahteen. TSE-materiaali toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Maksamme sekä rahdin että porttimaksun, jotta saamme jätteet pois tontilta. Kustannus on noin neljäsosa tuotantokustannuksesta, itse teurastus poisluettuna.
Yrityksen lähialueelle on rakennettu biokaasulaitoksia, mutta Knuuttilan mukaan ne eivät pysty ottamaan vastaan eläinperäistä biojätettä. Gasum Kouvolassa ottaisi vastaan joitain jakeita teurastuksesta, mutta se ei pysty käsittelemään luita.
– Meidän kannalta kaiken sivuvirran pitäisi mennä samaan osoitteeseen, ettei tarvitse lajitella ja maksaa ja pitää kirjaa jokaisesta erikseen. Investoiminen omaan biokaasuntuotantoon taas tulisi kalliiksi, kun mädätettävät määrät ovat melko vähäisiä.
Takaisinmaksuaika mietityttää, kun rakentamiskustannukset ovat nousseet niin paljon. Knuuttila kertoo selvittäneensä mahdollisuuksia kompostoida teurasjätteet itse, mutta lannoiteasetuksen, sivutuoteasetuksen ja ympäristölainsäädännön asettamien vaatimusten selvittäminen tuntui yrittäjän näkökulmasta raskailta.
– Kiinnostusta olisi, mutta en jaksa taistella byrokratian vuoksi. Hygienisointivaatimusten mukaan lopputuote on kuumennettava ja steriloitava, ja lisäksi on ilmoitettava, mihin sen luovuttaa. Ja vaikka eläimen ruho on mennyt elintarvikekäyttöön, veren koetaan saastuttava koko ympäristön.
– Asiassa ei ole tapahtunut edistystä, vaikka juhlapuheissa puhutaan bioenergiasta pontevasti kravatti kaulassa.
Teurastamoyrittäjillä on kaksi toivetta liittyen sivuvirtoihin, Knuuttila tiivistää:
– Kaipaamme asiallista tietoa pykälistä ja lainsäädännöstä helpossa muodossa, ettei jokaisen tarvitse kaivaa ja puurtaa yksin samojen asioiden parissa. Lisäksi haluamme päästä sivuvirroista eroon ilman eri maksua. Vastaanottajan pitää tienata niistä jalostetun lopputuotteen, lannoitteen tai biokaasun myynnillä, ei laskuttamalla kohtuuttomasti sivujakeiden vastaanotosta.
Oma jatkojalostus vaatii investointeja
Kivijalka Butcheryn yrittäjä Rene Kuukkanen näkee sivutuotteet ja niiden hyödyntämisen hieman paremmassa valossa kuin Knuuttila. Hänen leikkaamossaan Saarijärvellä leikataan rahtina noin 200 nautaa vuodessa, lisäksi mangalitsa-possua ja sesonkina myös karitsaa. Asiakkaat ovat lihantuottajia, jotka myyvät tuotteensa tilalta suoraan itse.
– Toiminnassa syntyy sivuvirtoina luita ja roippeita sekä rasvaa noin 1500 kiloa kuukaudessa. Honkajoki Oy noutaa, se on tällä hetkellä yksinkertaisinta meille. Niiden hyödyntäminen on jäänyt, koska keskitymme ydintoimintaan. Muulle ei riitä aikaa eikä tekijöitä, Kuukkanen kertoo.
– Sivuvirrat eivät menee haaskuuseen, sillä Honkajoki hyödyntää ne omiin tuotteisiinsa. Systeemi toimii hyvin – ainoa ikävä puoli on kustannus, joka on meille joitain tuhansia euroja vuodessa.
Kuukkanen perusti yrityksensä kolme vuotta sitten. Hän kertoo asiakasmäärän olevan pienessä nousussa ja arvioi tämän vuoden liikevaihdoksi noin 250 000 euroa.
– Olemme vähän pohtineet sivuvirtojen hyödyntämistä itse esimerkiksi liemien valmistuksessa, mutta vielä ei siihen ole lähdetty. Aloittaminen vaatisi laiteinvestointeja, mutta ymmärtäisin, että luvituksen puolesta menettely olisi jatkojalostuksen aloittamisessa melko kevyt, hän sanoo.
Kuukkanen on miettinyt lihanleikkuun sivuvirtojen hyödyntämistä myös koiranruokana. Omalle koiralleen hän teki alkuun itse raakaruokaa, mutta siirtyi ostotuotteisiin, kun niitä alkoi tulla markkinoille.
– Koiranruoan valmistus sopisi pienten yritysten yhteistyöksi. Jos tällainen malli luotaisiin, lähtisin mielelläni mukaan. Yksin toiminnan aloittaminen tuskin kannattaisi.
Alueellinen yhteistyö toisi etua
Sivujakeiden hyödyntämisen haasteet eivät koske yksin pieniä yrityksiä.
– Sivujakeet aiheuttavat kustannuksia, mutta niiden tehokas hyväksikäyttö järkevin kustannuksin ei ole mahdollista kenellekään yksin. Pienet syntyvät määrät vaikeuttavat sivuvirtojen hyödyntämistä, pohtii Landeli Groupin varatoimitusjohtaja Jari Kortelainen.
Hänen mielestään vaihtoehtoja sivujakeiden käytölle ei ole riittävästi. Ala kuitenkin kehittyy koko ajan.
– Ideaaliratkaisu yrityksen kannalta olisi alueellinen yhteistyö. Täällä Huittisissa on paljon alan yrityksiä ja myös maataloutta, mutta tarvitaan ulkopuolinen taho, joka erikoistuu sivuvirtoihin. Olemme mukana asiaa selvittävässä Satafoodin hankkeessa, joka valmistuu ensi vuoden aikana.
Nykyisellään Landeli Group ohjaa toiminnassa syntyvät sivuvirrat biokaasutukseen.
– Tuotannossa syntyy vuosittain useita kymmeniä tonneja sivujakeita, kuten rasvaa ja kiintoainetta. Ne toimitetaan Säkylässä toimivalle VSS Biopower Oy:lle biokaasutukseen. Liedossa syntyvien sivujakeiden osoite on Honkajoki Oy, Kortelainen kertoo.
Landeli Groupin tuotemerkit ovat Maalaistuote Vataja, Lihajaloste Korpela ja Pajuniemi sekä Lihatukku Partanen. Ryhmällä on valmistusta kolmella paikkakunnalla, mutta toimintaa keskitetään nyt Huittisiin ja Honkajoelle. Sivuvirtojen siirtomatkat lyhenevät merkittävästi, kun leikkaamotoiminta siirtyy tänä vuonna Liedosta Huittisiin.
Huittisten laitoksen uudessa energiakeskuksessa prosessihöyry tuotetaan biokaasulla.
– Siirryimme käyttämään biokaasua viime vuoden lopulla. Fossiilinen energia toimii nyt enää varajärjestelmänä. Tahtoisimme hyödyntää Gasumin Huittisissa toimivan laitoksen tuottamaa biokaasua, mutta toistaiseksi Gasum toimittaa meille biokaasun muilta laitoksiltaan, Kortelainen kertoo.
Honkajoki Oy johtava sivujakeiden käsittelijä
Ruokaviraston listauksen mukaan eläinperäisiä sivutuotteita käsitellään Suomessa 20 laitoksella. Varsinaisesti lihateollisuutta palvelevia laitoksia on listalla kahdeksan. Niistä kuusi kuuluu Honkajoki Oy:hyn, joka käsittelee noin 90 prosenttia Suomen lihantuotannossa syntyvistä sivuvirroista.
Honkajoki Oy ottaa vastaan runsaat 200 000 tonnia eläinperäisiä materiaaleja vuosittain ja jalostaa niistä erilaisia raaka-aineita muun muassa energia-, lannoite- ja rehuteollisuuden käyttöön. Rehuproteiinien, lannoiteraaka-aineiden ja eläinrasvan myynti muodostavat 75 prosenttia yrityksen 66 miljoonan euron (vuonna 2022) liikevaihdosta. Loppu koostuu pääosin lihateollisuuden yrityksiltä perittävistä käsittelymaksuista ja muun muassa raatokeräilyn palvelumaksuista.
Honkajoki Oy:n tytäryhtiö, Kaustisella toimiva Findest Protein Oy, jalostaa sikateurastamojen sivuvirroista rehuvalkuaista. Honkajoki-konsernin omistavat tasaosuuksin Atria Oyj ja HKScan Finland Oy.
Vuonna 2016 perustettu VSS Biopower Oy käyttää myös energiantuotannossaan maa- ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Säkylässä toimiva biotuotejalostaja tuottaa biokaasua kuivamädätysprosessin avulla. Rasvat erotellaan biodieselin valmistukseen. Yritys vastaanottaa 20 000 tonnia raaka-ainetta vuodessa.
Muista listan laitoksista kahdeksan on kytkeytynyt kala- ja turkiseläinteollisuuteen. Hyönteisiä ja munankuoria loppukäsitellään kahdella ja paistorasvoja niin ikään kahdella laitoksella.
Juttuarkisto
