Lihatietoa: lihan kulutus ja ravitsemus

Liha on tärkeä osa hyvää ravitsemusta. Suomalaiset syövät eniten sian- ja broilerinlihaa. Lihasta saa hyvälaatuista proteiinia sekä muun muassa rautaa, sinkkiä ja B-vitamiinia.

Teksti: Mari Hannuksela  Kuva: Shutterstock    Juttu päivitetty 5.4.2024

Suurin osa suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. Ainoastaan 7 prosenttia kuluttajista ilmoittaa, ettei syö lihaa. Vähintään useamman kerran viikossa lihaa syödään 78 prosentissa kotitalouksista.  Päivittäin tai lähes päivittäin lihaa syövien määrä on 42 prosenttia. (Lähde: Lihan kulutusta ohjaavat tekijät, Kantar Agri 2021)

Suomalaiset syövät lihaa noin 75 kiloa henkilöä kohti vuodessa (ennuste 2024). Lihankulutusluvut ilmoitetaan kaikissa maissa luullisena lihana eli ns. ruholihana. Syötävän lihan osuus saadaan, kun luullisesta lihasta poistetaan luiden osuus, keskimäärin 20 %. Kun huomioidaan vielä kypsennyshävikki, 10-30 % tuotteesta riippuen, kypsänä luuttomana lihana laskettuna syödyn lihan määrä on noin puolet luullisen lihan määrästä eli vajaa 40 kiloa henkilöä kohti vuodessa.

Suurin osa Suomessa syödystä lihasta on kotimaassa tuotettua. Omavaraisuusaste on noin 92 prosenttia, ja kulutuksen kotimaisuusaste 82 prosenttia (2023).

Syödystä lihasta sianlihan osuus on noin 37 prosenttia, siipikarjan lihan 40 prosenttia ja naudanlihan osuus 23 prosenttia. Viime vuosina naudanlihan osuus on pienentynyt ja siipikarjanlihan osuus noussut. Lisäksi suomalaiset syövät poroa, riistaa sekä lampaan- ja karitsanlihaa sekä aivan pieniä määriä muun muassa kaniinin lihaa ja muita erikoislihoja.

(Tilastojen lähde Kantar Agri Oy)

Ylivoimainen proteiinin lähde
Lihan syöntiä puoltavat hyvä maku, tottumus ja ravintosisältö. Liha on tärkeä osa ruokavaliota. Lihassa on lähes kaikki ravintoaineet, joita ihminen tarvitsee: energiaa, rasvaa sekä laadukasta proteiinia, B-ryhmän vitamiineja, rautaa, sinkkiä ja muita kivennäisaineita hyvin imeytyvässä muodossa.

Lihasta saadaan hyvälaatuista proteiinia. Eläinkunnan tuotteita syövien ei tarvitse kiinnittää huomiota proteiinin laatuun, koska eläinproteiini sisältää kaikkia tarvittavia aminohappoja. Samalla turvataan myös raudan, jodin ja B12-vitamiinin saantia. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa.

Kasvikunnan yksittäisten proteiinilähteiden, kuten viljavalmisteiden, palkokasvien, pähkinöiden ja manteleiden, aminohappokoostumus ei vastaa ihmisen tarvetta, koska niissä on niukahkosti yhtä tai useampaa välttämätöntä aminohappoa.

Suomalaisten proteiinin saanti on keskimäärin riittävää. On kuitenkin väestöryhmiä, esimerkiksi laitoshoidossa olevat, vähän liikkuvat vanhukset, joiden riittävään, laadukkaan proteiinin saantiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Proteiini on tärkeää lihaskunnon ja liikuntakyvyn ylläpitämisessä.

Punaista lihaa kohtuullisesti, vaaleaa vapaasti
Valtakunnallisten ravitsemussuositusten mukaan lihaa voi syödä itse harkitsemansa määrän. Kuitenkin suositellaan, ettei lihavalmisteita ja punaista lihaa (naudan-, lampaan- ja sianlihaa) tulisi käyttää enempää kuin 350 grammaa viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa. Tällä hetkellä punaisen lihan kulutus on laskennallisesti noin 420 grammaa viikossa kypsää luutonta lihaa.

Eri lihalajien rasvahappokoostumus on erilainen. Naudanlihan rasvasta on noin puolet ns. pehmeää rasvaa eli kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja. Porsaanlihan rasvasta noin 60 prosenttia on pehmeää ja broilerin ja kalkkunanlihan rasvasta pehmeää on peräti kaksi kolmasosaa.

Punainen liha olisi ravitsemussuositusten mukaan hyvä valita mahdollisimman vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisina.

Lähteet:
Lihatiedotusyhdistys ry
Ruokavirasto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kantar TNS Agri ry

Lue myös: Lisää suorituskykyä lihasta

© Copyright - Liha ja ruoka