
Lihatietoa: lihaketju ja lihayritykset
Lihantuotanto on suomalaisen elintarviketeollisuuden suurin toimiala, joka työllistää suoraan ja välillisesti kymmeniä tuhansia suomalaisia. Suurimmat lihayritykset ovat Atria, HKScan ja Snellman.
Teksti: Mari Hannuksela Kuva: Shutterstock
Suomen lihaomavaraisuus on noin 90 prosenttia, ja kulutuksen kotimaisuusaste noin 80 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta täällä syödystä lihakilosta noin 800 grammaa on tuotettu Suomessa.
Tärkeimmät Suomessa käytettävät lihalajit ovat sianliha (noin 41 prosenttia), siipikarjan liha (33 prosenttia) ja naudanliha (25 prosenttia). Lisäksi suomalaiset syövät poroa, riistaa sekä lampaan- ja karitsanlihaa sekä aivan pieniä määriä muun muassa kaniinin lihaa ja muita erikoislihoja.
Lihanhankinta ja teurastus on Suomessa hyvin keskittynyttä. Suurimmat sika- ja nautateurastajat ovat Atria Suomi Oy, HKScan Finland Oy ja Snellmanin Lihanjalostus Oy. Nämä kolme teurastavat lähes kaikki Suomen siat. Muita nautateurastajia ovat mm. Veljekset Rönkä Oy, Vainion Teurastamo Oy ja Liha-Hietanen Oy. Nämä kolme teurastavat myös merkittäviä määriä karitsaa. Suurimmat Siipikarjateurastajat ovat Atria Suomi Oy, HKScan Finland Oy ja Naapurin Maalaiskana Oy.
Suomen suurimmat lihayritykset 2020
Yritys liikevaihto
1 Atria Suomi Oy 763,5
2 HKScan Finland Oy 688,9
3 Snellmanin Lihanjalostus Oy 208,4
4 Kivikylän kotipalvaamo Oy* 70,3
5 Lihatukku Harri Tamminen Oy* 51,7
6 Pouttu Oy 45,4
7 Naapurin Maalaiskana Oy 40,4
8 Well Beef Ltd – Kaivon Liha Kaunismaa Oy* 30,4
9 Länsi-Kalkkuna Oy* 28,9
10 Lihajaloste Korpela Oy 28,6
11 Wursti Oy 26,5
12 Landeli Group Oy 24,2
13 Wildea Oy 22,9
14 Kotivara Oy 19,8
15 Lihatukku Veijo Votkin Oy 19,7
16 Huhtahyvät Oy 19,5
17 Veljekset Rönkä Oy 19
18 Lagerbland Foods Oy 17,8
19 Paimion Teurastamo Oy* 12,6
20 Ab Korv-Görans Kebab Oy 10,5
*Atria ja/tai HKScan omistaa kokonaan tai osittain ja käyttää merkittävää määräysvaltaa
Teurastus ja lihanleikkaus
Koko lihaketjua säädellään hyvin tarkasti. Siten varmistetaan eläinten hyvinvointi ja kuluttajan turvallisuus. Suurin osa hankinnasta on sopimustuotantoa, jossa tuottaja ja teurastamo sopivat hyvinkin yksityiskohtaisesti tuotannon ehdoista.
Eläinten teurastus tapahtuu hyväksytyissä teurastamoissa. Eläinlääkäri tarkastaa eläimet elävinä. Myös kaikki ruhot tarkastetaan. Tuottajille maksetaan teuraseläimistä ruhopainon ja ruhon lihakkuuden perusteella. Ruhot jäähdytetään heti teurastuksen jälkeen. Ruhot voidaan myydä eteenpäin tai ne leikataan leikkaamossa. Liha leikataan tarpeen mukaan erilaisiksi arvopaloiksi, kuten fileiksi, paisteiksi, kinkuiksi ja lihalajitelmiksi. Leikatut lihat myydään eteenpäin tai ne pakataan kuluttajapakkauksiin tai jalostetaan edelleen lihavalmisteiksi ja valmisruuaksi.
Katkeamaton kylmäketju
Lihatuotteet kuljetetaan katkeamattomassa kylmäketjussa. Lämpötilaa seurataan joka vaiheessa. Ensin tuotteet pakataan transbox-laatikoihin ja kuormalavoille. Lavat kulkevat valmistusosastoilta tietokoneohjattuihin korkeavarastoihin. Tuotteet keräillään tilausten mukaan joko valmistavassa yrityksessä tai erikoistuneissa logistiikkayrityksissä. Tuote-erät lavataan reiteittäin ja kuljetetaan keskusliikkeiden omiin terminaaleihin.
Keskittynyt toimiala
Isojen teurastajien lisäksi merkittäviä lihanjalostajia (yli 10 miljoonan euron liikevaihto) on vajaa parikymmentä yritystä. Jalostajat käyttävät pääosin kotimaista raaka-ainetta, jonka he ostavat isoilta teurastajilta. Kaiken kaikkiaan lihaa jalostavia yrityksiä on Suomessa useita satoja.
Tuontilihaa tulee sekä suoraan kauppaan ja ammattikeittiötukkuihin että lihanjalostajien käyttöön. Tuontilihaa koskevat tiukat laatuvaatimukset. Tuontilihan osuus on suurinta naudan- ja lampaanlihan osalta.
Kauppoihin ja ammattikeittiöihin
Liha ja lihajalosteet kulkevat teurastamoista, lihatukuista ja jalostamoista kuluttajan ulottuville joko päivittäistavarakaupan tai ammattikeittiöiden kautta. Päivittäistavarakaupassa suurimmat toimijat ovat S-ryhmä (46,4%), K-ryhmä (36,1%) ja Lidl (9,6%).
Ammattikeittiöiden osuus koko lihamarkkinasta on kasvanut nopeasti. Nykyisin arvioidaan, että jopa joka kolmas lihakilo syödään joko julkisen tai yksityisen ammattikeittiön valmistamana.
Lähteet:
Kantar TNS Agri Oy
Lihalehden arkisto
Päivittäistavarakauppa PTY ry