Landelin lihajalosteet valmistuvat hiilineutraalilla biokaasulla

Liha ja ruoka 4/2024 Teksti: Niina Jormanainen  Kuvat: Linda Helasmäki

EU-lainsäädäntö asettaa teollisuudelle painavia päästövähennystavoitteita pitkälle tulevaisuuteen. Huittisissa Landelin lihanjalostamossa on siirrytty etujoukoissa käyttämään hiilineutraalia biokaasua raskaan polttoöljyn sijasta ja näin vähennetty tehtaan hiilidioksidipäästöjä merkittävästi.

Huittisissa sijaitseva Landeli Group Oy kuuluu liki 44 miljoonan liikevaihdolla Suomen kymmenen suurimman lihayrityksen joukkoon. Yrityksellä on pääkonttori Helsingissä ja iso moderni tehdas Huittisissa. Huittisten tehdas työllistää noin 100 henkilöä, mikä on merkittävä määrä vajaan 10 000 asukkaan kaupungissa. Landelin brändejä ovat vuonna 1958 Kankaanpäässä perustettu Lihajaloste Korpela, Maalaistuote Vataja, Pajuniemi ja Lihatukku Jouni Partanen.

– Viime vuosina olemme käyttäneet paljon aikaa toimintamme terävöittämiseen ja keskittäneet toimintoja tänne Huittisiin, Landelin varatoimitusjohtaja Jari Kortelainen kertoo.

Keskittäminen on konkreettisesti merkinnyt Landelin tuoreen lihan leikkaamon sulkemista Liedossa ja lihanleikkuun siirtymistä Huittisiin. Kortelainen kertoo, että muutos on vähentänyt merkittävästi yrityksen sisäistä logistiikkaa, kun liha nyt leikataan ja jalostetaan saman katon alla. Myös Landelin Honkajoen tehdas myytiin viime vuoden lopussa yrityksen pitkäaikaiselle yhteistyökumppanille Naapurin Maalaiskana Oy:lle.

– Keskitymme nyt Huittisten tehtaan kehittämiseen ja omiin vahvuuksiimme. Kun kaikki toiminnot ovat Huittisissa, olemme entistä ketterämpiä ja voimme reagoida nopeasti muun muassa kuluttajien tarpeisiin.

Keskittämisestä huolimatta Landelissa katsotaan avoimesti ulospäin ja pidetään omia ovia auki. Kortelainen kertoo, että käynnissä on monenlaista yhteistyötä muiden lihatalojen kanssa, ja hänen suurimpia oivalluksiaan on viime aikoina ollut, ettei kaikkea tarvitse tehdä itse.
– Kilpailijoiden kanssa voi tehdä hyvää yhteistyötä, niin saadaan aikaan hyvää synenergiaa alalle. Antaa kuluttajan sitten päättää kaupassa, kenen tuotteen valitsee. Landeli hoitaa itse sekä keräilyn että kuljetukset, ja meidän lihalaatikoissa ja autoissa on tilaa muidenkin tuotteille. Mitä vähemmän on autoja liikenteessä, sitä parempi ympäristöllekin.

Landelin varatoimitusjohtaja Jari Kortelainen (vas.) ja Landelin myyntijohtaja Jussi Tommila ovat tyytyväisiä uuteen biokaasulaitokseen, joka rakennettiin Landelin tontin kulmalle energiaremontissa. Biokaasu tulee laitokseen konteissa, jotka näkyvät taka-alalla.

Pitkä ja vaativa biokaasuhanke

Ympäristöasioiden miettiminen ei Landelissa rajoitu pelkästään logistiikan tehostamiseen ja synergian hakemiseen. Viime vuosina Huittisten tehtaan isoin investointi ja ponnistus on ollut raskaan polttoöljyn vaihtaminen hiilineutraaliin biokaasuun. Energiamuodon vaihdos on laskenut tehtaan hiilidioksidipäästöjä merkittävästi.

– Ennen tehtaan lämmitys ja prosessilaitteet veivät liki 500 000 litraa raskasta polttoöljyä vuodessa. Sitten aloitimme Gasumin kanssa pilottihankkeen polttoöljyn korvaamiseksi biokaasulla ja viime vuosi oli ensimmäinen vuosi, kun emme käyttäneet lainkaan polttoöljyä tuotannon prosesseissa.

Kortelainen kertoo, että monen vuoden projekti vaati sekä Landelilta että Gasumilta paljon työtä ja oli yritykselle iso investointi. Olemassa oleva tekniikka piti ensin sopeuttaa biokaasun käyttöön ja haasteita lisäsi, kun muutokset piti tietenkin tehdä tuotannon ollessa käynnissä.
– Myös säädöt veivät oman aikansa. Biokaasu oli saatava esimerkiksi oikean lämpöiseksi ja oikealla paineella höyrykattilaan. Testejä tehtiin tiuhaan ja vähitellen saavutimme halutun toimintavarmuuden.

Seuraavaksi Landelissa tutkitaan, jos tulevaisuudessa biokaasua voisi tuottaa yrityksen omista sivuvirroista. Yritys on mukana hankkeessa, jossa selvitetään, saadaanko alueen maataloudesta ja elintarviketeollisuudesta riittävä määrä sivuvirtoja biokaasun tuottamiseen. Silloin ympyrä sulkeutuisi hienosti.

Aitoa saunapalvia savusaunasta

Viime aikoina Landelissa on keskitytty etsimään toiminnan terävintä kärkeä ja omia vahvuuksia. Yritys on kasvanut viime vuosina yrityskaupoilla, ensin Landeli osti Maalaistuote Vatajan, sitten Lihatukku Jouni Partasen ja Pajuniemen ja viimeisenä vuonna 2021 Lihajaloste Korpelan.

–Parhaimmillaan myyjillä saattoi olla kolmelta eri brändiltä samanlainen tuote myyntisalkussa. Olemme pyrkineet viime aikoina poistamaan päällekkäisyyksiä ja miettimään ydintä, kertoo Landelin myyntijohtaja Jussi Tommila.

Kortelainen ja Tommila ryhtyivät saunanlämmityspuuhiin. Landelin lihajalosteet palvataan aidossa savusaunassa lepän miedossa lämmössä.

Mietinnän jälkeen ydin on nyt kirkastunut ja jatkossa Landeli keskittyy vahvasti kokolihatuotteisiin, perinteiseen savusaunassa palvaamiseen ja brändien terävöittämiseen.

– Aidossa savusaunassa palvaaminen alkaa olla nykyään harvinaista ja haluamme keskittyä siihen. Mikään ei voita aidossa savusaunassa palvatun lihan makua. Brändeistä Lihajaloste Korpela on se keihäänkärki, myös Vataja on valtakunnallisesti tärkeä. Partanen ja Pajuniemi ovat lähinnä alueellisia tuotemerkkejä, Tommila kertoo.

Vaikka Landelilla arvostetaan perinteitä, lihatalo haluaa silti pysyä vahvasti kiinni ajassa. Yrityksen tuotekehitykseen on viime aikoina panostettu ja siellä työskentelee nyt kaksi nuorta ja innovatiivista työntekijää, Saara Bruun ja Kalle Partanen.

– Myös myyntitiimi on uudistunut, kun porukkaa on jäänyt eläkkeelle ja muuttanut muualle. Nyt meitä on minun lisäksi Olli-Masa Rehakka, Jere Saharinen, Rene Komi ja Satu Leminen, Tommila kertoo.

Millaisia tuotteita myyjien salkuissa sitten on, kun kesäsäät kutsuvat laittamaan grillit kuumiksi?

– Tämän kesän kuumin uutuusmakkara on Mommolan Jaakko, jossa maistuu Monterey Jack -juusto, paholaisen hillo ja naga morich -chili. Kesään olennaisesti kuuluvat myös Juusto-jalapeno-makkara ja Grilli Auroora.